Ilona

maanantai 26. syyskuuta 2016

RalliRalli

Ollaan nyt vietetty pientä rallattelutaukoa, mutta tänään päätin lähteä Frinin kanssa kentälle treenaamaan ja saatiin seuraksemme Wilma sekä beauceroninsa Irkku ja Patron. Myös pariviikkoinen "PikkuTuima" -vauva oli mukana - nuoresta se koiraharrastus on aloitettava :p

Rataa ei ollut etukäteen mietittynä, joten siinä sitten summamutikassa otettiin ALO-AVO -luokkien tehtäväkylttejä kansiosta. Radalle tuli seuraavat kyltit:

Lähtö
1. Koira eteen + oikealta sivulle
2. Istu + koira eteen, vasemmalta sivulle
3. Istu + käännös oikeaan, istu
4. Istu, maahan, istu
5. Koira eteen + vasemmalta sivulle, istu
6. 270* käännös vasempaan
7. Koira eteen + oikealta sivulle, istu
8. Pyörähdys
9. Vasen täyskäännös (saksalainen)
10. Käännös oikeaan
Maali

Heinäkuu 2016 © Milja Kauranen
Mentiin rata Frinin kanssa kolme kertaa. Ensimmäinen kierros meni muuten ihan kivasti, mutta ääntä koirasta pääsi vähän turhan paljon. Teki kuitenkin töitä siitä huolimatta hyvin ja ennen kaikkea innokkaasti, häntä heiluen! Ihana nähdä, miten Frinikin on oikeasti nyt alkanut tykkäämään tästä ja tekee annettuja tehtäviä mielellään pidemmissä pätkissä. Onhan Frini ennenkin tehnyt mielellään, mutta erityisesti nyt ollaan alettu löytää se yhteinen sävel tässä jutussa. Itsekin tässä on matkan aikana oppinut, että miten sitä motivaatiota saa rakennettua koiralle ja itselle tähän lajiin. Meillä on siellä radalla kivaa yhdessä eikä se tekeminen tunnu niin "väkisin vääntämiseltä". Tarkoitan nyt siis sitä, että kun on itse alkanut oppimaan hieman paremmin tuon, että milloin palkata koiraa ja milloin vaatia tekemään paremmin, niin on huomattavasti selkeämmät sävelet niin itsellä kuin koirallakin ja sitä kehittymistä tapahtuu kerta kerralta.

Toinen kierros oli ehkä kaikkein paras tuon ääntelyn suhteen. Muutama haukahdus tuli loppuvaiheessa rataa, mutta muutoin oli aikalailla hiljaista, keskittynyttä ja hyvää tekemistä. Kolmas kierros mentiin myös ihan mukavasti. Jollain kyltillä taidettiin eteen siirtymistä muistella hetki, kunnes Frini istuutui suoraan eteen eikä 90 asteen kulmassa :p
Tällä treenikerralla radalla tosiaan oli 10 tehtäväkylttiä ja palkkailin herkulla yllätyksellisesti ja kun teki oikeasti hyvin. Eteen siirtymiset pyrittiin tekemään ilman apuaskelia - vähän annoin käsiapuja välillä. Pyörähdys on yksi meidän bravuureista, samoin saksalainen käännös - Frini niin tykkää niistä! Tekee ne myös ilman käsiapua, pelkällä käskysanalla! ^_^

Halusin myös kokeilla kapulanpitoa ulkona treenikentällä. Omaa kapulaa on alkanut nyt pitämään hyvin, kun ollaan kotona treenailtu. Jep, suuri harppaus, mutta jotenkin luotin siihen, että kyllä se nyt osaa. Omaa kapulaa ei nyt ollut mukana, joten käytettiin kentällä ollutta kapulaa. Hyvin piti, sain otettua kapulasta kiinni, mutten vielä ehtinyt käskyttää irrottamaan, kun jo irrotti. Otettiin uudestaan; taas piti hyvin ja nyt sain otettua kiinni kapulasta ja Frini irrotti vasta, kun sai siihen luvan "kiitos" -käskyllä. Vielä pientä hiomista tuon irrottamisen suhteen, että malttaa odottaa sen käskyn, niin tuo liike alkaa olemaan aika hyvin kasassa.
Lopuksi otettiin vielä lyhyt paikkamakuu yhdessä Patronin kanssa. Frini kun on siitä tosiaan alkanut nousemaan, joten heti kun saadaan koirakamuja häiriöksi paikkikseen, niin pakko se tilaisuus on käyttää hyväkseen! Käskytettiin maahan vuorotellen, Frini kuunteli hyvin ja meni vasta mun käskyllä maahan. Odoteltiin hetki ennenkuin jätettiin koirat - palkkasin Frinin, kun pysyi maassa. Jätettiin koirat ja käveltiin noin 10 metrin(?) päähän. Parikymmentä sekuntia, kävin palkkaamassa ja palasin takaisin. Toiset parikymmentä sekuntia ja palasin koiran luo. Palkkasin, kun pysyi maassa. Odottelin hetken ja palkkasin vielä uudestaan, kun pysyi. Nousi käskyllä istumaan ja vapautin. Rauhalliset kiitokset koiralle.

Summa summarum; HYVÄT TREENIT! Wilmalle kiitos treeniseurasta! :)

4 kommenttia:

  1. On sulla kyllä kaunis collie! :)

    Mulla on kans ongelma mun göötin kanssa kapulan pidossa. Me ollaan tosin vasta ihan alkumetreillä tokossa, mutta ajattelin sulta kysäistä, että miten oot saanut Frinille opetettua tuota kapulan pitoa? Tai lähinnä sitä että pitää kapulaa kauemmin suussa? Meillä ottaa kyllä suuhun, mutta irrottaa lähes heti siitä. Eli pidon kestoon jos sulla olis vinkkejä, ni niitä kaipailisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :)
      Me lähdettiin ihan siitä, että otin kapulan käteen ja koiralla aika luonnostaan tulee se, että se katsoo "mitä sulla on kädessä". Palkkasin alkuun siitä että katsoi kapulaa ja pikkuhiljaa lisäsin vaatimustasoa; kapulan vilkaisu -> palkka, kapulan koskeminen -> palkka, kapulan ottaminen suuhun -> palkka. Aloin myös laskemaan kapulaa maahan pikkuhiljaa ja pian koira sen jo sieltä nostikin. Aluksi vaadin ihan vaan sen, että nosti pari senttiä "jes!" ja palkka. "Jes" tarkoittaa meillä, että tehtävä suoritettu hyvin, vapaa. Taas nosteltiin kriteereitä pikkuhiljaa eli koko ajan korkeammalle koiran piti kapulaa nostaa ja pian oltiin siinä pisteessä, että sain kapulasta kiinni. Sitten aloin heittämään kapulaa vähitellen kauemmas itestäni eli oikeastaan siis opeteltiin nouto ennen tuota istumista+pitoa. Kapulasta yritettiin tehdä semmone superkiva juttu, mikä kannattaa käydä noutamassa.

      Meillä tuli jossain kohtaa pieni probleema siinä, että Frini ei olisi malttanut istua ja pitää kapulaa suussaan. Sen mielestä oli jotenkin ihan outo yhtälö semmonen, mutta sitten se jossain kohtaa hoksasi sen ihan itse. Istahti kapula suussaan ja onneksi sattui olemaan herkut käsissä niin sain palkattua :D Joillekin se voi olla helppoakin istua + pitää kapulaa suussaan, mutta Frinille tosiaan oli aluksi vähän erikoinen juttu :D No, sä et tätä meidän opetusprosessia kysynyt, mutta innostuin kertomaan xD

      Nyt ollaan tosiaan siinä pisteessä, että koira istuu ja ottaa kapulan suuhun mielellään. Pidon kestoa ollaan treenailtu niin, että alkuun pidon aika on tosi tosi lyhyt - tyyliin kapula suuhun ja samantien kiitos/irrotuskäsky ja palkka. Tossa täytyy kyllä ite olla supernopea, että ehtii tosiaan antaa sen irrotuskäskyn ennen kuin koira ite ehtii irrottaa otteensa! :D Vähitellen sitten vain ollaan lisätty vaatimustasoa eli pidennetty aikaa. Ja jos koira on tiputtanut kapulan ennen käskyä, niin palkkaa ei ole herunut vaan otettu uudestaan, niin että onnistuu. Ja jos tuntunut, ettei nyt millään pidä sitä pidempää aikaa ja että koiralla alkaa mennä mielenkiinto, niin palattu siihen helpompaan kriteeriin, että on saatu se onnistuminen, johon on sitten hyvä lopettaa. Jää koiralle ja itsellekin hyvä fiilis, että piti se nyt sitä sen lyhyen sadasosasekunnin :D Ja seuraavalla kerralla sitten taas yritetään uudestaan hieman pidemmällä ajalla.

      Me ollaan ruoan yhteydessä treenattu tätä pitoa kokeenomaisessa muodossa. Ruoka odottaa pöydällä, pyydän koiran perusasentoon sivulle ja siirryn sen eteen. Kapula on mun käsissä ja ojennan sen koiralle sanoen samalla pitokäskyn "tuo". Lasken mielessäni sekunteja ja aikaisintaan 5 sekunnin jälkeen otan kapulasta kiinni, annan irrotuskäskyn "kiitos", jonka jälkeen "jes!"=vapautus ja koira saa ruokakipon eteensä.

      Olikohan tästä mitään apua :p Frini on ensimmäinen koira, jolle tätä noutoa/pitoa opetan, niin itsekin tässä vasta opettelen, että mitämissämilloinmiksi :D Mutta näin tämä on meillä edennyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Tsemppiä teille treeneihin! :)

      Poista
    2. Kiitos pitkästä ja kattavasta vastauksesta! :) Mun täytyy vaan sinnikkäästi jaksaa treenata sitä ja koittaa päästä palkkamaan oikeista toiminnasta, eli kapulasta suussa. Ja toi palkkasana mun täytyy itse myös ottaa käyttöön, että pystyy palkkaamaan oikea-aikaisesti, kun namia naamaan ei saa tietty kapulan kanssa samaan aikaan :D eiköhän tästä edistytä, tuntuu vaan nyt niin hankalalta tää kapulahomma, mut treeniä vaan! :)

      Kiitos ja mukavaa syksyä teille! :)

      Poista
    3. Joo, ymmärrän tuskasi :D Kyllä itsellekin se tuntui alkuun tosi hankalalta ennen kuin sai jutun juonesta kiinni. Meillä ainakin Frini oppi nopsaan tuon "jes" -sanan merkityksen ja tietää, että kun se sana tulee, teki hyvin ja just niinku halusin. Kyllä se siitä edistyy pikkuhiljaa. Joskus pieni taukokin saattaa tehdä hyvää - ajatukset kypsyy sen pienen tauon aikana koiran päässä ja seuraavalla treenikerralla koira voikin osata yhtäkkiä jutun paremmin :p Kiitos samoin teille :)

      Poista