Torstaina (29.6.) ajeltiin Seinäjoelle LAGU:n järjestämiin agilityepiksiin, joissa tuomarina toimi Sari Mikkilä. Ilmoitin Frinin kisaavien radoille, joita näissä epiksissä oli tarjolla kaksi erilaista. A-rata oli ulkokentällä ja B-rata sisällä hallissa. Kumpikin rata olisi ollut ihan suoritettavissa nollana läpi, oma jännitys taas vain pukkas pintaan ja ohjaus radalla oli turhan tönkköä. Muistaakseni A-radalta HYLsy tuli siitä, kun Frini lukitsi hypyn jälkeen putken vaikka olisi pitänyt kääntyä ihan toiseen suuntaan. Olin ohjauksessa aivan liian myöhässä, joten putkihakuinen koira menee putkeen, jos sellaisen huomaa eikä sille kerrota ajoissa, että olisi käännös toiseen suuntaan tulossa :p Täysin oma moka siis.
B-radalta 10vp kepeiltä. En suoristanut kepeillemenolinjaa vaan halusin kokeilla hakisiko Frini kisatilanteessa kepit n. 45⁰ kulmasta, koska kotona se kyllä niin tekee - ja vielä erittäin hyvinkin jopa. No ei se sitten hakenut, mutta saattoi johtua omasta hätäilystäni.. En luultavasti antanut tarpeeksi tilaa ja rauhaa koiralle hakea keppejä itse vaan lähdin liikkumaan liian aikaisin ja Frini haki väärän välin. Kokeiltiin uudestaan ja luultavasti sama juttu. Kolmas kerta toden sanoi ja sitten päästiinkin rata sujuvasti maaliin saakka. Tulokseksi tältä radalta siis 10vp ja 3. sija. Radat oli kivoja - mahdollisuus onnistumisiin, mutta kuitenkaan ei pelkkää suoraa paahtamista (missä toki myös voi epäonnistua, koska rata on "liian helppo" eikä siten välttämättä keskity niin tarkasti ohjaamiseen).
Kun lähdettiin ajelemaan kotiin päin, sain hyvän idean pysähtyä ottamaan kuvaa rantavallille. Juu, mulla tosiaan oli hieno visio siitä kuvasta; koirat istumaan vallille ja naps, kuva on siinä. Mut ei se sitten mennytkään ihan niin kuten ajattelin. Frini kyllä pysyi paikoillaan, mutta Viva ei olisi millään enää jaksanut keskittyä. Palautin lapsen istumaan mammansa viereen muutaman kerran, mutta siitä se lapsi sitten aina nousi, kun minä menin kyykkyyn kuvan ottaakseni. Kokeilin sitten, että no pysyisikö makuullaan paremmin. Juu, pysyihän se, mutta Friniä alkasi tässä vaiheessa jo ketuttaa eikä jaksanut enää poseerata sitten yhtään - enkä tietenkään voinut hirveästi vihellellä tms, että olisin Frinin saanut katsomaan edes hetkeksi kameran suuntaan, koska muutoin Viva olisi varmasti ponkaissut ylös.. Hirveen helppo ja rentouttava kuvaustuokio siis jälleen - onnistunein puhelinotos tuossa alla :'D Mutta jos kuvasta jotain positiivista hakee, niin horisontti sentään on suora! 💪
B-radalta 10vp kepeiltä. En suoristanut kepeillemenolinjaa vaan halusin kokeilla hakisiko Frini kisatilanteessa kepit n. 45⁰ kulmasta, koska kotona se kyllä niin tekee - ja vielä erittäin hyvinkin jopa. No ei se sitten hakenut, mutta saattoi johtua omasta hätäilystäni.. En luultavasti antanut tarpeeksi tilaa ja rauhaa koiralle hakea keppejä itse vaan lähdin liikkumaan liian aikaisin ja Frini haki väärän välin. Kokeiltiin uudestaan ja luultavasti sama juttu. Kolmas kerta toden sanoi ja sitten päästiinkin rata sujuvasti maaliin saakka. Tulokseksi tältä radalta siis 10vp ja 3. sija. Radat oli kivoja - mahdollisuus onnistumisiin, mutta kuitenkaan ei pelkkää suoraa paahtamista (missä toki myös voi epäonnistua, koska rata on "liian helppo" eikä siten välttämättä keskity niin tarkasti ohjaamiseen).
Kun lähdettiin ajelemaan kotiin päin, sain hyvän idean pysähtyä ottamaan kuvaa rantavallille. Juu, mulla tosiaan oli hieno visio siitä kuvasta; koirat istumaan vallille ja naps, kuva on siinä. Mut ei se sitten mennytkään ihan niin kuten ajattelin. Frini kyllä pysyi paikoillaan, mutta Viva ei olisi millään enää jaksanut keskittyä. Palautin lapsen istumaan mammansa viereen muutaman kerran, mutta siitä se lapsi sitten aina nousi, kun minä menin kyykkyyn kuvan ottaakseni. Kokeilin sitten, että no pysyisikö makuullaan paremmin. Juu, pysyihän se, mutta Friniä alkasi tässä vaiheessa jo ketuttaa eikä jaksanut enää poseerata sitten yhtään - enkä tietenkään voinut hirveästi vihellellä tms, että olisin Frinin saanut katsomaan edes hetkeksi kameran suuntaan, koska muutoin Viva olisi varmasti ponkaissut ylös.. Hirveen helppo ja rentouttava kuvaustuokio siis jälleen - onnistunein puhelinotos tuossa alla :'D Mutta jos kuvasta jotain positiivista hakee, niin horisontti sentään on suora! 💪
Tänään epikset oli Lapualla. Ilmoitin Frinin mölliradalle (lisästartti) sekä kisaavien radalle, tuomarina toimi Niina Malkamo. Kivat radat epiksiin, tykkäsin. Suhtkoht yksinkertaiset, mutta kuitenkin pari kohtaa oli sellaista, joissa sai miettiä miten ohjaa. Mölliradalta HYL ja kisaavien radalta HYL. En kyllä yhtään muista enää, että mistä ne tuli, mutta eeeipä kai sen niin väliä.
Myös Viva oli tosiaan mukana niin torstaina kuin tänään lauantainakin. Odotteli häkissä sen aikaa, kun kävin radoilla Frinin kanssa. Neidin odottelu tosin on sellaista, että "hauhau, tahdon poooois täältä häkistä, MINUT HYLÄTTIIN!".. Ja niinpä neiti sitten oli torstaina saanut kevythäkin verkkoon pienen reiänkin tehtyä - eipä se paljoa vaadi, että reikä verkkokankaaseen tulee, mutta silti.. Onneksi oli vanhempi häkki, joka muutenkin jo alkaa nähdä viimeisiä päiviään. Saapi vielä kuitenkin kyseinen häkki roikkua matkassa niin kauan, että se joko tuhotaan kokonaan tai kunnes Viva oppii olemaan häkissä rauhassa.. Toivon jälkimmäistä, ettei tarvitsisi uhrata tuota uutta häkkiä.. ^^' On sitten neiti "pikkuisen" erilainen pentu kuin mitä äitinsä oli pentuna - ehkä hitusen enemmän omaa tahtoa tällä trikkilapsella ja kertoo kyllä mielipiteensä asioihin kiivaasti, jos niikseen tulee.
Vaikkei tuo häkissä odottelu (vieläkään..) ihan suju, niin on se sentään mukavan reipas lapsi sen ulkopuolellakin. Torstaina kulki hallissa ja sen ulkopuolella häntä heiluen, taas olisi ollut niin mukava moikata jokaista vastaantulijaa - niin koiria kuin ihmisiäkin. Muutamaa tuttua toki pääsikin moikkaamaan ja antoi rapsuttelijoille pusut. Samoin tänään kulki reippaana mukana ja tutki paikkoja innoissaan.
Vaikkei tuo häkissä odottelu (vieläkään..) ihan suju, niin on se sentään mukavan reipas lapsi sen ulkopuolellakin. Torstaina kulki hallissa ja sen ulkopuolella häntä heiluen, taas olisi ollut niin mukava moikata jokaista vastaantulijaa - niin koiria kuin ihmisiäkin. Muutamaa tuttua toki pääsikin moikkaamaan ja antoi rapsuttelijoille pusut. Samoin tänään kulki reippaana mukana ja tutki paikkoja innoissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti