Olenpas nyt kirjoitellut tätä blogia aktiivisen epäaktiivisesti, mutta täytyy myöntää, että juuri mitään erikoisempaa kirjoittamista ei nyt ole ollut. Pari kertaa on taidettu käydä puistoilemassa Kurikassa ja takapihalla ollaan silloin tällöin tokoiltu pieniä pätkiä; Awan kanssa on harjoiteltu edelleen vain istumista ja paikallaoloa niin istuen kuin maatenkin ja suhtkoht hyvin on mennyt vaikka Heta onkin siinä vieressä pyörinyt mahtavana häiriönä yrittäessään pyytää Awaa samalla leikkiin. Awa on kuitenkin vain maannut paikoillaan, kuten oon käskenyt. Huippua! Toki onhan se muutaman kerran myös innostunut Hetan leikkiinkutsusta ja ampaissut juoksuun, mutta tullut takaisin kun olen sitä komentanut; "ainiin, mulla oli tehtävä kesken...". Seuraamisen treenailu on nyt jäänyt aika vähälle, joten se on sitten tietysti myös hieman unohtunut. Pitäisi siis aloittaa taas senkin opettelu melkeinpä alusta (hyvä minä).
Hetan kanssa ollaan sitten vain opeteltu istumista, maahanmenoa sekä odottamista. Istuminen alkaa pikkuhiljaa sujua ilman, että herkkua näyttää nenän edessä neidille. Maahanmeno on semmosta, että joskus menee, joskus ei millään. Eiköhän se siitä kuitenkin jossain vaiheessa ala luonnistumaan.
Ja jos nyt sitten jotain "erityisempää" yrittäisi kertoilla, niin Hetun kanssa oltiin 2.8. Nurmon Skaala-Areenalla katsomassa veljeni, Mikan, pesispeliä. Heta oli tosi nätisti koko ajan; ihan hiljaa haisteli maata (tai no siis katsomon penkkejä yms.) ja syliinkin tahtoi välillä istahtaa :') Loppuajasta se myös osasi ottaa rennosti ja makoili vieressäni. Sai myös ihailevia katseita "onpas se nätti", "onko se aina noin rauhallinen?", "voi mikä naama!" jne.. :D
Samalla reissulla käväistiin myös Mustissa&Mirrissä ja Heta pääsi sisälle saakka mukaan. Sielläkin oli oikein hienosti. Ostin broilerinsiipiä ja Hetalle kaulapantaan vielä nimilaatan. Nyt siis on kaulapannoissa ja valjaissa nimilaatat, koska välillä käytän noita ulkona vain kaulapannat kaulassa ja lenkeillä käydään sitten valjaissa, enkä jaksa joka kerta alkaa vaihtamaan laatan paikkaa.
Awa tahtoi itse esitellä kevythäkkinsä. |
Eilen meillä kävi kylässä Wilma ja Irkku. Heta otti vieraat hyvin vastaan, häntä heiluen. Awa ois tahtonu käydä Irkkua rutistamassa kunnolla, joten vein sen rauhoittumaan toiseen huoneeseen. Osasi olla siellä hiljaa, ei haukkunut eikä edes vinkunut "päästäkää mut nyt hemmettisoikoon pois täältä"-tyyliin. Kävin sen sitten päästämässä sieltä pois ja aika vauhdikkaasti se Irkun luo meni ja haukahteli, mutta hetken kuluttua osasi rauhoittua kuitenkin. Se on aina tuo alku vähän hankalaa sen kanssa, mutta sitten se tajuaa ettei oo mitään hätää.
Mutta eipä tässä kai muuta sen kummempia kerrottavia. Tästä tulikin aika pitkä postaus vaikka ajattelin, että ihan muutamalla sanalla kertoilen meidän epäaktiivisuudesta ^^'
Ps. Huomenna Yariksen nokka kohti Uuttakaupunkia ja nappaan kaverini mukaan ja lähdetään käymään kasvattajan luona vierailulla. Odottelen kovasti jo aamua, onneksi se tulee nopsaa. Innolla odotan näkeväni aikuiset koirat, mutta myös pennut. Juu, kasvattajan luona on nyt siis tällä hetkellä neljä kappaletta 6-viikkoisia pentuja! En ehkä kestä.... Mut pakko se on kestää. Hmm... Taidan ottaa isomman käsilaukun huomenna mukaan, tuskin kukaan huomaisi jos yksi pentu siitä katraasta puuttuis.... ;D Heheh.. No ei vaan, tyydyn ehkä kuitenkin vain paijaamaan pikkusia ^_^
No mites reissu pikkusia kattomassa meni? :)
VastaaPoistaHianosti meni, aika meni nopiaa ja juttua riitti puolin ja toisin koko ajan :) Uusimmassa blogitekstissä lisää ;)
Poista