"Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä". Tjaa, mullapa oliki paljo parempaa tekemistä näin helluntaina, ku ettiä sitä hellua. Nimittäin me käytiin Porissa Frinin kanssa meidän kummankin ekassa virallisessa rally-tokokokeessa! Voi piru, että jännitti! Kisassa tuomarina toimi Hannele Pirttimaa.
Tulosta ei tosin saatu, mun jännityksen piikkiin meni koko juttu - jännitin ihan liikaa ja tottakai koira aisti sen. Alkupätkä radasta meni ihan kivasti, seuruut oli jopa aivan kivan näköistä menoa koko radalta, mutta sitten kun olisi pitänyt istua tai mennä maahan, niin neiti päätti, jotta "en muuten istu, enkä mee maahan vaan komennan sua rauhoottumahan!" :D Jännä juttu, että tämä ohjaaja ei tuolla tavalla rauhoottunut sitten yhtään x) ALO-luokan rata näytti tältä:
Istu + 1 askel, istu + 2 askelta, istu + 3 askelta, istu -kyltillä alkoi säätäminen; Frini vain haukkui eikä istunut sitten millään. Siinä kohtaa jo uusittiin kahdesti, mutta ei onnistunut.. Lopulta istui, mutta tosi kauas. Otin yhden askeleen ja taas sama juttu, ei istunut. Voi elämä, mulla meni pasmat ihan sekaisin. En tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut - päädyin nauramaan. Koira istui ja otin kaksi askelta, ehkä. Menin sekaisin olinko jo ottanut kaksi askelta, olisiko nyt pitänyt ottaakin kolme askelta. Sitten ajattelin, että ihan sama, ei tästä hyväksyttyä tulosta kuitenkaan tule. Seuraavana vuorossa spiraali vasemmalle ja se meni varsin hienosti; kuten jo aiemminkin sanoin, seuruupätkät oli mielestäni tosi kivat. Tämän jälkeen koira liikkeestä maahan.. Jepjep :D No eipä mennyt - itse menin jopa kyykkyyn saakka ja yritin ohjata koiraa maahan, mutta ei ei. Muutaman kerran yritin, mutta sitten ajattelin, että ei se mene ja jatkoin matkaa. Tässä kohtaa viimeistään tiesin, että pisteitä ei tästä kisasta tule herumaan sitten ainuttakaan, koska ei suoritettu kyltin tehtävää.
Räpiköitiin rata maaliin saakka ja juoksujalkaa suoraan hallista ulos. Tottakai kehuin koiraa, loppuseuruun teki taas hyvin. Samantien pyysin sitä ulkona istumaan - kyllähän sitä siellä sitten istuttiin ilman mitään ongelmia. Tässä vaiheessahan mua ei enää jännittänyt :D
Tulipahan korkattua - vaikkakin "vähän" surkeasti, mutta kisaamaan oppii vain kisaamalla ja ehkä se jännityskin siitä sitten muutaman vuoden päästä vähenee ;D
Ite oon hurjan tyytyväinen jo siihen, että edes uskallettiin osallistua näihin virallisiin! Se on jo voitto itessään meikäläiselle ^_^ Ainii, onhan tästä olemassa videokin, mutta enpä tiiä kehtaanko sitä julkaista! ;D
Kehtasin... :'D
Porissa kisaamassa oli myös Frinin kasvattaja Kirsi. Mukanaan hänellä oli colliekolmikkonsa; Weea (Frinin emä), Hoax (Frinin velipuoli) ja LaaLaa (Frinin siskopuoli). Viimeinkin saatiin napattua Frinistä ja Weeasta yhteiskuva! Kuvista kiitokset Sini Vehmaalle! On nuo äiti ja tytär kyllä niin samanlaisia; niin ulkonäöllisesti kuin käytökseltäänkin. Frini on vähän pidättyväisempi, mutta aikalailla noin muuten Kirsi sanoi huomaavansa tytöissä erittäin paljon samoja piirteitä ja tapoja toimia. Itsekin huomasin samoja asioita; ei se omena ole kauas puusta pudonnut! ;)
Kisaan osallistui Weea ja Hoax. Weea sai hienosti 94 pistettä ja Hoax 99 pistettä! Sijoituksia ei kuitenkaan irronnut, taso oli Porissa hirmuisen kova! Pari koirakkoa taisi saada jopa ihan täydet 100 pistettäkin (ALO-luokasta puhun, ylempien luokkien suorituksista en tiedä mitään :D)! Onnea kaikille sijoittuneille sekä tuloksiinsa tyytyväisille! Kirsille kiitokset seurasta sekä rohkaisemisesta kisaamaan! :P
Tulosta ei tosin saatu, mun jännityksen piikkiin meni koko juttu - jännitin ihan liikaa ja tottakai koira aisti sen. Alkupätkä radasta meni ihan kivasti, seuruut oli jopa aivan kivan näköistä menoa koko radalta, mutta sitten kun olisi pitänyt istua tai mennä maahan, niin neiti päätti, jotta "en muuten istu, enkä mee maahan vaan komennan sua rauhoottumahan!" :D Jännä juttu, että tämä ohjaaja ei tuolla tavalla rauhoottunut sitten yhtään x) ALO-luokan rata näytti tältä:
Istu + 1 askel, istu + 2 askelta, istu + 3 askelta, istu -kyltillä alkoi säätäminen; Frini vain haukkui eikä istunut sitten millään. Siinä kohtaa jo uusittiin kahdesti, mutta ei onnistunut.. Lopulta istui, mutta tosi kauas. Otin yhden askeleen ja taas sama juttu, ei istunut. Voi elämä, mulla meni pasmat ihan sekaisin. En tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut - päädyin nauramaan. Koira istui ja otin kaksi askelta, ehkä. Menin sekaisin olinko jo ottanut kaksi askelta, olisiko nyt pitänyt ottaakin kolme askelta. Sitten ajattelin, että ihan sama, ei tästä hyväksyttyä tulosta kuitenkaan tule. Seuraavana vuorossa spiraali vasemmalle ja se meni varsin hienosti; kuten jo aiemminkin sanoin, seuruupätkät oli mielestäni tosi kivat. Tämän jälkeen koira liikkeestä maahan.. Jepjep :D No eipä mennyt - itse menin jopa kyykkyyn saakka ja yritin ohjata koiraa maahan, mutta ei ei. Muutaman kerran yritin, mutta sitten ajattelin, että ei se mene ja jatkoin matkaa. Tässä kohtaa viimeistään tiesin, että pisteitä ei tästä kisasta tule herumaan sitten ainuttakaan, koska ei suoritettu kyltin tehtävää.
Räpiköitiin rata maaliin saakka ja juoksujalkaa suoraan hallista ulos. Tottakai kehuin koiraa, loppuseuruun teki taas hyvin. Samantien pyysin sitä ulkona istumaan - kyllähän sitä siellä sitten istuttiin ilman mitään ongelmia. Tässä vaiheessahan mua ei enää jännittänyt :D
Tulipahan korkattua - vaikkakin "vähän" surkeasti, mutta kisaamaan oppii vain kisaamalla ja ehkä se jännityskin siitä sitten muutaman vuoden päästä vähenee ;D
Ite oon hurjan tyytyväinen jo siihen, että edes uskallettiin osallistua näihin virallisiin! Se on jo voitto itessään meikäläiselle ^_^ Ainii, onhan tästä olemassa videokin, mutta enpä tiiä kehtaanko sitä julkaista! ;D
Kehtasin... :'D
Porissa kisaamassa oli myös Frinin kasvattaja Kirsi. Mukanaan hänellä oli colliekolmikkonsa; Weea (Frinin emä), Hoax (Frinin velipuoli) ja LaaLaa (Frinin siskopuoli). Viimeinkin saatiin napattua Frinistä ja Weeasta yhteiskuva! Kuvista kiitokset Sini Vehmaalle! On nuo äiti ja tytär kyllä niin samanlaisia; niin ulkonäöllisesti kuin käytökseltäänkin. Frini on vähän pidättyväisempi, mutta aikalailla noin muuten Kirsi sanoi huomaavansa tytöissä erittäin paljon samoja piirteitä ja tapoja toimia. Itsekin huomasin samoja asioita; ei se omena ole kauas puusta pudonnut! ;)
Kisaan osallistui Weea ja Hoax. Weea sai hienosti 94 pistettä ja Hoax 99 pistettä! Sijoituksia ei kuitenkaan irronnut, taso oli Porissa hirmuisen kova! Pari koirakkoa taisi saada jopa ihan täydet 100 pistettäkin (ALO-luokasta puhun, ylempien luokkien suorituksista en tiedä mitään :D)! Onnea kaikille sijoittuneille sekä tuloksiinsa tyytyväisille! Kirsille kiitokset seurasta sekä rohkaisemisesta kisaamaan! :P
Paljon nyt saitte pisteitä?
VastaaPoistaNollillehan se siis meni, viimeistään tuossa kohtaa kun ei suoritettu tuota "Liikkeestä maahan" -kylttiä :P
PoistaHmm, harmi että saitte hyllyn ekasta kisasta. Meillä kanssa on mennyt rallyn kanssa välillä siihen, että itse jännitän kauheasti ja rupean kimittäiään radallan ja kannattelemaan koiraa, jolloin se tekee vielä enemmän hommia. Pongo yleensä jähmettyy kesken radan tai rupeaa haistelemaan ja sillä rauhoittelee mua kesken radan. Ois se vaan niin helppoa kun ei jännittäis! Mehän saatiin meidän ekasta rallykisasta 70 pistettä ja sekin meni aika paniikissa ja koira haahuili, joten ei se täälläkään oo kovin vahvasti aloitettu... Ja sitä edeltävä, möllirally, oli niin että nyrkki täynnä herkkua ja koira ei meinannut siltikän toimia kun imuttamalla. :D
VastaaPoistaMutta tää on tätä, joskus tulee kisoja kun ei onnistu. Sittenkun jatkatte treenaamista ja kisoissa räjäytätte potin niin ai että, se tuntuu niin hemmetin hyvälle kun on pari epäonnistunutta kisaa alla. Täytyy sanoa että seuran järkkäämissä virallisissa oli yks kaveri kisaamassa pehkonsa kanssa, joka on siis ihan AVO-luokan hieno tokokoira. Sille rallyrata oli jonkun syyn takia ihan mahdoton suoritus ja viimeisillä kylteillä sillä hajos pakka ja se alkoi haukkumaan ihan täysiä, ei rauhoittunut vaan haukkui niin kauan että kaveri joutui keskeyttämään. Rallya musta usein ajatellaan ylihelppona lajina, mistä saa koulareita vaan näyttäytymällä kisapaikalla, mutta musta se on paljon vaikeampaa mitä toko.. Koiraa ei voi palkata ja vapauttaa välissä ja sen pitää kestää aika pitkiä ratoja, lisäksi siinä kun ohjaaja voi just kannatella koiraa radan läpi, niin se sitten luo tiettyä epävarmuutta kisatilanteisiin.
Mutta tsemppiä treenaamiseen :) Kuten sanoin, kyllä siellä tulee vielä se potin räjäytys kun osuu tähdet kohdalleen ja jaksat vaan yrittää uudelleen!
Joo, vähä harmittaa siis oma suoritus, ku piti nii lujaa jännittää - mut en vaan voi sille mitää et oon tämmöne jännittäjä kaikissa uusissa tilanteissa. Ehkä ens kerta menee paremmin.. EHKÄ :D Ei me tästä lannistuta, vaan treenataan lisää ja mennään kisaamaan uudestaan jossain välissä :) Kyllä se tuloskin sieltä joskus ehkä saadaan, kuten kirjotinkin, kisaamaan ei opi kuin kisaamalla.
PoistaJa niinpä, ei aina voi onnistua - sehän ois ihan tylsää jos aina menis täysin oikein. Mitä treenaamista siinä sitten enää olis jos aina tulis täydellinen suoritus ;D
Piti tulla vielä kattoo tää teidän kisa video, ja Frinillä on tossa yhessä kohtaa ihan sama, mikä Rauhallekin iski kesken kokeen. "En tule sivulle, vaan seison tässä ja haukun! Sä käyttäydyt oudosti, ja mä en tiiä mitä tehdä!!" :D
VastaaPoistaHahaa, totta! :D Toi oli kyllä niin järkyttävää, et meni itellä ihan pasmat sekaisin.. Enkä ees radalla muistanut, että voisin ihan hyvin keskeytääkin, koska homma ei vaan toiminut sitten yhtään :D Noh, räpiköiden maaliin.. x)
Poista