Ensimmäiseksi: Hyvää Vappua Kaikille! ♥
Käväistiin tänään Kauhajoen Koiraharrastajien järjestämässä Vappumätsärissä. Heta pääsi osallistumaan. Awakin oli mukana, mutta odotteli autossa ja pääsi kyllä sieltä jaloittelemaankin sillä välin, kun me odoteltiin Hetan kehän alkua. Kun Heta oli kehäillyt, hain Awan sen tilalle hetkeksi ja pikkuisen tokoiltiin siinä melko lähellä kehiä. Mahtavaa häiriötä ja hyvinhän se tokoilu sujui vaikkei noin isossa häiriössä olla pitkiin aikoihin tokoiltukaan :) Pari pientä lastakin kävi Awaa rapsuttelemassa, toki luvan ensin kysyttyään. Awa oli hienosti; istui paikoillaan ja antoi lasten rapsutella.
Mutta josko palattaisiin takaisin Hetan kehäilyyn. Se meni odotettua paremmin. Tai siis, oli itselle iso yllätys; nimittäin me sijoituttiin pienten koirien luokassa sinisten kolmosiksi! Parikehässä saatiin kyllä ansaitusti sininen nauha, meni se seisoskelu vähän häseltämiseksi. Neiti täpisteli aikalailla ja tarjosi seisomisen sijaan istumista ja maahanmenoa :D Vain ihan pikkuisia hetkiä sain sen seisomaan jotakuinkin kunnolla, mutta silloin kun sain Hetan seisomaan kaikilla neljällä jalalla, se kyllä seisoi ihan kivasti. Ravaaminen meni hienosti. Sinisten nauhakehässä sitten sain Hetun seisomaan hitusen paremmin ja ravaaminenkin meni mukavasti. Lopuksi vielä seisotettiin aika kauan ennenkuin tuomari teki päätöksensä. Olin melko varma, että oli meitäkin parempia, joten annoin koiran istua lopulta, enkä enää käskenyt sen seistä, mutta yllätyksekseni kuulin, kun kuuluttaja sanoi nimeni ja onnitteli meitä kolmannesta sijasta. Ilme oli siinä vaiheessa jotakuinkin tämmöinen: O_o .. :D En oikein meinannut uskoa, että me oikeasti sijoituttiin. Hetassa taisi olla sitä jotain mikä sitten viehätti tuomaria :') ♥
Palkinnoksi saatiin pokaali, herkkutikkuja, Dentastixejä, puruluu sekä pallo :)
Illalla lähdin tekemään peltojälkeä Awalle. Wilma oli seuranani kahden oman beussinsa sekä yhden hoitobeussinsa kanssa, joille tehtiin jäljet myös. Tämä jäljenteko oli niin mulle kuin Awallekin ihan ensimmäinen, mutta Awa oli todellinen luonnonlahjakkuus tässä hommassa. Se keskittyi tehtäväänsä tosi upeasti. Jäljen pituus oli noin 20 askelta; alussa taisi jäädä 1-2 herkkua syömättä, mutta loppu meni hyvin ja jokainen herkku tuli syötyä ja jäljellä pysyttiin hienosti.
Kun kaikki oli oman jälkensä saaneet suoritettua, päästettiin koiruudet irti. Jestas sitä menoa; hirveetä vauhtia Awakin juoksi Irkun kanssa! Nyt makoileekin kaksi koiraa väsyneinä soffalla. Awa tosin haisoo suoraansanottuna paskalle vieläkin, vaikka sille vesipesun teinkin, kun pellolta kotiin tultiin.. Ihana peltoilu ♥ :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti