Lassitytön kosto ja muita kuulumisia

Hupsista!
On vähän jäänyt tämä kirjoittelu, ku on ollu nyt niin kivan lämpimiä säitä, jotta aikaa on tullu vietettyä ulkona enemmän. Nyt on hyvä sauma kirjoittaa, kun kaikki kolme koiraa vetää sikeitä :P WARNING! Tästä tekstistä on tulossa pitkä....

No jospa sitä aloittais äitienpäivästä (12.5.), kun otettiin suunnaksi Maalahti. Menimme mumman luo, ja Frini pääsi mukaan, ja näki paljon uusia ihmisiä sekä n. 1v 5kk:n ikäisen labradorinnoutajauroksen, Rodin. Tehdessämme lähtöä kotiinpäin, Frini oli mulla sylissä ja mun silmät sattui osumaan sen selässä mönkineeseen öttiäiseen.. PUNKKI! Yök! Ei ollut vielä ehtinyt kiinnittyä onneksi, joten nappasin sen pois käsin, hyyyi mikä ällötys! Ikinä en oo koiristani punkkeja löytänyt, tämä oli ensimmäinen kerta kun semmoisen edes näin.. Valkosipulia on nyt laitettu ruuan sekaan, toivottavasti se auttaisi edes vähäsen. Aiempina vuosina siitä on saattanutkin olla tehoa, koska tosiaan niitä punkkeja ei koirista ole löytynyt..
Menomatkan matkusti takapenkillä minun ja siskoni kanssa ja virtaa olisi ollut, kun juuri heräsi unilta ennenkuin lähdettiin matkaan.. Pitihän sitä haukahdellakin hetkittäin. Kotiinpäin ajellessa minä istuin etupenkillä ja Frinin otin jalkatilaan, ja sinnehän se sitten nukahti lopulta. Alkumatkan pyrki koko ajan syliin, mutta eeeei. Sen paikka oli nyt jalkatilassa ;p Minä kurja en ottanu pientä lassityttöä syliin vaikka toinen ois kuinka päin tahansa siihen yrittänyt tunkea! Kurja minä, nih! >:)

Maanantaina (13.5.) lähdin työssäoppimaan ja Frini jäi tällä kertaa kotiin. Isseen tykönähän me koiruuksien kanssa siis majaillaan ja kotosalla oli myös siskoni sekä Awa ja Heta tietty, joten ihan yksistään pikkuneiti ei joutunut koko aikaa olemaan. Ainoastaan aamusta vietti yksikseen huoneessani n.1-2h, siihen asti siis kunnes siskoni heräsi ja päästi puikkiksen valloittamaan koko talon. Tässä siis tulee mukavasti harjoiteltua sitä yksinoloa, ettei opi siihen, että siinä on aina Awa ja/tai Hetakin "tukena ja turvana". Ja ihan hienostihan Frini jo osaakin olla yksin. Alkuun saattaa hieman haukahdella/vinkua, mutta melko nopeasti lopettaa. Ja porukoita täällä olen valistanutkin, että huoneeseen EI mennä, jos pentu vinkuu/haukkuu, vaan odotetaan, että se on pienenkin hetken hiljaa ja sitten vasta saa avata oven. Ihan mukavasti nuokin on asian oppineet. Koulutan siis ihmisiäkin samalla, hehhe ;p
Viime viikolla postilaatikkoon oli muuten kolahtanut tilaamani poskisoluharjat geenitestejä varten. Semmoista pientä nippelitietoa saa testillä mm. MDR1:stä, DM:sta sekä CEA:sta. Koska pentueen isä, Say Wuf Con Fuoco "Miro", on geneettisesti silmäterve, niin Frinilläkin on 50%:n mahdollisuus olla myöskin geneettisesti silmäterve. Yksi Frinin sisaruksista (SW I Can Win "Fami") onkin jo testattu geneettisesti silmäterveeksi. Suomessa tämmöisiä collieita on nyt siis 13 kappaletta, ja hienoahan on, että tässä suvussa niitä on ainakin kaksi ♥
Saa nähdä mikä Frinin tulokseksi tulee sitten, kun testin otan ja lähetän tutkittavaksi :)

n. 34cm / 6,3kg (9vko 1pv; 15.5.2013)

Tiistaina (14.5) Frini olikin mulla sitten taas mukana Puuhiksessa ( = työharjoittelupaikka) ja Heta myös. Yleistä riehumista ja pieniä koulutustuokioita leikin varjolla tänäkin päivänä, kuten muinakin päivinä tietty. Istua neiti osaa jo tosi kivasti, katsekontaktiakin ottaa mukavasti! Maahanmenon opettelu on vielä hieman alkutekijöissä, mutta kyllä sekin siitä. Paikoillaan seisomistakin treenataan ja ikäisekseenhän tuo pönöttää jo aikasta hyvin pieniä hetkiä. Lähetään pikkuhiljaa sitten pidentämään aikoja kaikissa asioissa. Liikaa en tietenkään tuolta vaadi, kaikki aikanaan ;)
Tänään käväistiin myös Kauhajoella ja Frini sai leikkiä 'poikaystävänsä' Patronin kanssa :)

Keskiviikkona (15.5.) treenailtiin katsekontaktia pennun kanssa ja rakennekuvaakin 9-ikäviikon kunniaksi otettiin. Samalla siis pönötysharjoituksia. Punnituskin tehtiin ja painoa oli 6,3kg sekä säkäkorkeutta n. 34cm nopealla mittauksella. Vertailin Frinin ja Awan kasvua keskenään ja Frini on nyt lähestulkoon sen kokoinen, mitä Awa oli 14-viikkoisena.
Torstaina (16.5.) saapui Frinillekin nimilaatta ja värinähän oli siis violetti. Laatta on luunmuotoinen. Ja nyt lyökin kirjoittelijalla ihan tyhjää.. Mitä muuta on tapahtunut? Aaaapuuva :D
Eeeei kai mitään sen kummempia näinä päivänä. Perjantaina (17.5.) Frini oli mulla Puuhiksessa mukana. Siellä se vain yleensä nukkuapussuttaa menemään, rankkaa tuo töissä oleminen ;p

Lauantaina (18.5.) kymmenen aikaan aamulla menin Puuhikseen hoitamaan kissalassa hoidossa olleet kissat + lääkitsemään niistä toisen (diabetes). Otin Awan ja Hetan mukaan, autoon en niitä voinut jättää, koska oli sen verran lämmin jo silloin aamusta, joten otin ne sitten sisälle asti mukaan. Hienosti ne odotti alakerrassa sillä aikaa, kun itse siivoilin yläkerran kissalassa. Tämän jälkeen käväistiin koirapuistossa, vartin verran ehkä oltiin. Koirat tekivät asiansa ja minä keräilin niitä sitä mukaan pussiin. Äiteenkin luona käväisin samalla reissulla. Isseen luo ajellessa päätin vielä käyttää koiria vähän kahlaamassa Pukarankoskella ja kotona maistui siansorkka jokaiselle koiruudelle.
Illallakin kävin kissalaa siistimässä ja kissan lääkitsemässä, tällä kertaa oli Frini mukana. Ilma oli jo sen verran jäähtynyt, joten Frini sai jäädä odottamaan autoon. Haukkuihan se siellä "Hitto sä jätit mut YKSIN!?" :D Kun palasin autolle, oli koiruus hiljaa ja makoili paikallaan rauhassa :)

Ai muuten, tällä kertaa EN jättänyt avaimia virtalukkoon ja koiraa autoon yksistään. Opin kantapään kautta, että niin ei kannata tehdä ;) .. Kävi tosiaan keskiviikkona hassusti, koska tein noin ja Hetan kanssa menin hetkeksi koirapuistoon. Heta pääsi vähän leikkimään kaverini bouvier-pennun kanssa sekä puistoon myös saapuneen russeli-nartun kanssa. Mutta tosiaan, palataanpas tuohon autoepisodiin. Frini tosiaan jäi auton takapenkille VALJAISIIN ja oletin sen alkavan NUKKUMAAN. Vaan mitäpä pian huomaankaan,; Frini pomppii etupenkeillä. Se pentele oli jotenkin ihmeellisesti saanut ittensä venkuroitua irti valjaista ja siirtynyt sitten penkkien välistä etupenkille tiirailemaan ulos. Noh, tässä vaiheessahan en vielä osannut edes odottaa mitään seuraavaa.. Palasin autolle ja tajuan, että ovet on lukossa.. Ja avaimet virtalukossa. HURRAA! Pienen lassitytön kosto on siis todella suloinen, kun jätät sen autoon YKSIN.. Siis miettikää nyt, YKSIN! Hirveetä pienen lassitytön mielestä! Tilanne oli aika huvittava, sillä Frini tapitti mua kuskin paikalta nappisilmillään iloisen näköisenä "jee sä tulit takas, mut hähää, etpäs pääsekään tänne! Mitäs jätit mut yksin!".. Onneksi ilmakin oli viileä; tuuli nimittäin tosi kylmää, joten kuumuutta ei onneksi tarvinnut pelätä. Silloin tilanne ei olis kyllä naurattanut yhtään.. Eikä koira tietenkään olisi silloin autoon edes jäänyt, jos olisi ollut lämmin sää..! Autoon sisälle pääsin vara-avaimen avulla, jonka sisko mulle sitten toi. Onneksi muistin mihin olin avaimen säilönyt ja se löytyi. Kiitokset siis siskolle :D

Eilenaamulla (su 19.5.) kävin taas kissat hoitamassa Kurikassa ja päivä menikin ulkona aurinkoa palvoessa. Vähän sitä tuli hipiäänsä poltettuakin, kun ei kaapeista löytynyt aurinkorasvaa.. Ja meikäläinen ku palaa niin hemmetin helposti.. En sentäs keitetyltä ravulta näytä onneksi ^^'
Illalla yheksän aikoihin käväisin heittämässä vielä pienet lenkit koirien kanssa yksitellen. Ensin vuorossa oli Awa, jonka meno alkumatkasta oli jotain ihan järkyttävää! Kiskoi, ei kuunnellut, jumitti... -.-' Onneksi mun kärsivällisyys voitti ja hermot piti! En sietäny tuon kettuiluja yhtään ja vähitellen se alkas palaamaan ruotuun. Sitten se meno olikin ihan toisenlaista, saatoin olla jopa vähän ylpeä tytöstä, kun mentiin niin hianosti! Kesken kävelyn sanoin käskyn "maahan", hetken koira katsoi, että "mitä, sanoitko maahan?" ja sitten se teki työtä käskettyä. Pysyi hienosti ja tuli luokse heti käskystä, wau ♥
Toisinaan muuten päästän Awan jo pihaovestakin ilman remmiä pihalle täällä isseen tykönä; se juoksee aina suoraan takapihan aitaukseen mikäli siellä portti on auki. Jos portti on kiinni, se jää odottamaan siihen eteen, että portti tullaan avaamaan. Aitauksessa on selkeesti sen mielestä aina kivaa, kun se sinne niin innoissaan menee ^_^
Hetan kulkua lenkeillä moitin sen verran, että se pitäisi saada pysymään vasemmalla puolellani, monesti meinaa siksakata mun edessä puolelta toiselle ja mä en tästä tavasta tykkää yhtään sen takia, koska välillä noita isompiakin teitä pitkin joudutaan menemään, niin olisi turvallisempaa kun koira pysyisi koko ajan vasemmalla (ojan) puolella.
Frinin kanssa kierrettiin ihan vain semmoinen 100-200 metrin 'lenkki'. Totuteltiin vähän kulkemaan tiellä remmissä ja siihen, miten ollaan, jos vastaan tulee autoja tms. Kuollut kyykäärmekin tiellä muuten oli, yök! Onneksi oli kuollut.. Sydän pomppas jo siitäkin kurkkuhun, jotta en tierä kuinka lujaa olisin peljästyny jos se olis ollu elävä..! Hrr. Kovasti Frini ois tahtonu kattomaan mikä liiskaantunut lelu se siinä tiellä makoilee, mutta ehheeei päässyt. Kylmät väreet menee, kun vaan ajattelenkin sitä matelijaa, hyi..... Tallustellessamme rennosti eteenpäin, jyrähti ukkonenkin melkoisen lujaa! Itse pysyin tyynenä; kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Frini vähän säikähti ja ihmetteli, että "mikä ihme se oli!?". Korvat luimussa ja häntä pikkuisen koipien välissä se hieman puikkelehti ympärilleen katsellen, mutta aikasta nopeastihan tyttö palautui järkytyksestään ja jatkoi tepasteluaan muina tyttöinä. Hetken päästä se ei edes muistanut koko asiaa. Onneksi Awa eikä Hetakaan pelkää ukkosta/raketteja, niin eivät ainakaan lietso pelkoa ja "opeta" Friniäkin pelkäämään.

Tänään (ma 20.5.) jälleen työharjoittelussa Frini mukana. Ennen kuin menin kotiin, kävin pennun kanssa Halpa-Hallin edustalla vähän totuttelemassa ihmisvilinään; oli lapsia, vanhuksia, aikuisia naisia ja miehiä, polkupyöräilijöitä.. Aluksi ihmetteli, että mihin me oltiin oikein tultu, mutta nopeesti reipastui. Seisoskeltiin paikoillamme varmaan 10min, ja neiti laittoi jo maatekin rennosti. Monen ihmisen suusta kuuli kehuja pennusta "voi kuinka suloinen, ihana pentu, katto ku pieni!" jne.. :D Muutama jopa pysähtyi oikein juttelemaankin ja kyselemään pennun ikää ja rotua. Yhdellä ihmisellä oli aikoinaan ollut myös collie. Muun muassa tällainen hauska pieni keskustelukin käytiin;
Kysyjä: "Mikä rotu tämä on?"
Minä: "Pitkäkarvainen collie"
Kysyjä: "Onko se sama kuin lassie?"
Minä: "Joo kyllä, tää on lassie :)"
Kysyjä: "Aa okei, en tienny että niitä on tuonkin värisenä"
:D Hienosti meni ensimmäinen tutustuminen isompaan ihmisvilinään. Mitäköhän sitä keksisi huomiseksi ^_^
Tuossa illalla rapsuttelin Hetaa ja sattumalta osui sormet sen päässä johonkin pienehköön "pattiin". Ensimmäisenä mieleen tuli punkki, mutta ei ollut punkki. Saksin karvoja pois pikkuisen, että näin kunnolla, mikä ihme se oli... Rupi, joka oli puoliksi jo irronnut.. Nyppäsin sen irti ja desinfioin alueen. Nyt on Hetalla sitten pieni pälvikalju! ^^'
Awan kanssa tokoiltiin takapihalla, palkkana pallo ja sehän toimi! Oli ihan liekeissä koko koira! Mikä sitä vaivaa? :D Seurasi kivasti, toki vähän lähempänä olis saanu olla, mutta mulle tuo seuruu kelpasi tällä erää! Katsekontakti oli hiano! Maahankin meni sukkelaan, kun käskyn heitin ilmoille ja paikalla pysyi niin kauan, että vapautin. Upeeta! ♥

Päädyinpäs muuten selailemaan Kennelliiton sivuja ja sieltä kohtaa "pentunäyttelyt 2013". Kokkolassa olisi pentunäyttely lokakuun 6. päivä ja mietiskelin, että pitäisiköhän ilmoittautua sinne. Kokkolaan ajaisi tästä noin 2h, eli ei mikään kovin pitkäkään matka olisi. Kaverinkin tahdon sitten mukaan, jos sinne lähden, joten *VinkVink!* ;)
Mentäisiin vielä niukin naukin 5-alle 7kk:n ikäisten luokkaan silloin. Viimeinen ilmopäivä 11.9.2013, joten onhan tässä vielä aikaa miettiä, mennäänkö vaiko ei ;p Hyvähän tuollaisessa olisi harjoitella, mätsärien lisäksi :)
Ja vielä täytyy mainita, että päästiin muuten sinne Fiiliksen pentukurssille, joka siis alkaa 18.6.2013 :) Innolla odotan! Pentuagilityäkin olen mietiskellyt. Itsehän oon ihan aloittelijan saappaissa tässä(kin) lajissa, joten tuollainen kurssi/luento voisi olla ihan hyvä näin alkuun. Katsellaan sitä kuitenkin vähän myöhemmin :)