Pentukurssin viimeinen kerta

Niin se vain on, että tänään oltiin viimeistä kertaa pentukurssilla. Äkkiä on kuusi viikkoa mennyt! Tällä kertaa ohjelmassa oli kontaktin pitämistä kävellessä, toisten koirien ohittamista (oma kontaktissa), luvan odottamista, ruutuun irtoamista, herkun jättämistä rauhaan ja luoksetuloa.

Asetuttiin aluksi rinkiin ja siitä lähdettiin etenemään kohti ringin keskiosaa. Joka askeleella katsottiin, että koira pitää kontaktin ja palkattiin jos näin oli. Kontaktia Frini piti hyvin, välillä vilkuili muita koiria, mutta kuitenkin otti kontaktin nopeasti uudelleen.
Seuraavaksi asetuttiin riviin ja lähdettiin vuorotellen ohittamaan toisia koirakkoja, mieluusti niin, että se kontakti pysyi koko ajan ohittaessa. Tämäkin meillä meni tosi kivasti, ei moittimista. Ohjaajan kommentti "tosi hyvä!" :)

 














Tämän jälkeen tehtiin tötsistä "oviaukot", joissa pennun piti odottaa lupaa jatkaa matkaa. Meillä tätä odottamista harjoitellaan joka kerta, kun mennään ovesta (ja ruokailutilanteissakin odotellaan lupaa) ja siitä oli tässä hyötyä. Frini osasi odottaa lupaa. Ensimmäisellä "oviaukolla" tosin meinasi tulla heti perässä kun itse astuin "ovesta" ulos, mutta palautin sen vain takaisin paikkaan missä sen piti odottaa. Kun sen siihen palautin ja sanoin uudelleen "odota", niin tajusi, mikä oli homman juju.
Seuraavaksi harjoiteltiin ruutuun irtoamista. Tämä on siis yksi tokoliike, jossa koira lähetetään ruutuun. Asetettiin ruudun keskelle kansi, jonka päälle laitettiin muutama herkku niin, että koira näki ne. Koira ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saanut herkkuja ottaa vaan mentiin ruudun reunalle ja annettiin käsky "ruutuun" (tai mitä käskyä kukakin nyt tahtoi käyttää). Frini meni suoraan keskelle ruutua herkut syömään kun annoin käskyn. Uudelleen herkut kannen päälle ja pikkuisen kauemmas ruudun reunasta. Taas sama juttu; suoraan keskelle ruutua. Tottakai kun ne herkut oli siellä ;) Kolmannella kerralla mentiin vielä vähän kauemmas ja nyt Frini jäi vähän haistelemaan maata välillä, mutta meni ruutuun kuitenkin. Ohjaaja sanoi, että Frini jääkin jo aika kivasti sinne ruutuun odottamaan, eikä lähde sieltä pois herkut syötyään. Kai meidän pitää kehitellä jostain jotkut ruudun alutkin, että harjoitellaan sitten sitäkin pikkuhiljaa. Onko kellään neljää ylimääräistä (pienehköä) kukkaruukkua? Mä voin ottaa ne vastaan mielihyvin, pysyy "ruudun kulmat" sitten tuulisellakin säällä paikoillaan :D

Minna (ohjaaja) laittoi maahan kolme muovikantta, joiden päällä oli herkkuja. Tässä harjoituksessa koiran tuli jättää ne herkut rauhaan ja jatkettava matkaa. Ensimmäistä herkkukasaa Frini ei edes huomannut, enkä itse tajunnut hidastaa, että se oikeasti näkisi ne ja saisin käskettyä sen jättämään ne rauhaan, joten käveltiin sitten suoraan seuraavan kannen kohdalla ja nämä Frini huomasi. Jotain TOSI hyvää siellä nähtävästi oli, koska Frini olisi kovasti halunnut käydä niitä maistamassa. Jätti kuitenkin ne rauhaan, kun pari kertaa sanoin "jätä". Palkan sai tietty heti mun kädestä, kun unohti maassa olevat. Tätä mentiin pari kierrosta.
Lopuksi otettiin vielä parit luoksetulot. Jätin Frinin Minnalle ja kävelin n. 20metrin päähän ja kutsuin Friniä. Hyvällä vauhdilla tuli luo. Toistettiin sama, ja nyt Frini sitten päättikin haukkua, kun jätin sen Minnalle. Jouduin hetken aikaa odotella, että pentu hiljeni ja rauhoittui ennen kuin kutsuin sen luokse. Tämänkin kerran se tuli vauhdilla luokse.

Pentukurssilta kotiin päästyäni istahdin koneen ääreen ja ilmoittauduin heti pentujen agilitykurssille, joka alkaakin jo 4.8.2013 (sunnuntai). Ajattelin, että tuo kurssi olisi ehkä niin koiralle kuin mulle itsellenikin hyvä aloitus agilityn ihmeellisessä maailmassa ja sitä kautta päästäisiin vähän lajiin sisälle. Innolla odottelen kurssin alkua.. Ja vähän jännittyneenäkin ^^'

Ja tiddididiididii: ikää mittarissa tänään 19viikkoa (koskakohan sitä oikeasti alkais laskea kuukausia..? :D). Punnittaessa ja mittaillessa painoa oli 14,8kg ja korkeutta 49,5cm. Hirmu iso flikka! Kuinkahan isoksi se on ajatellut kasvaa..? Kuhan nyt ei kasvais enää ku korkeintaan 6,5cm, ettei mentäs rotumääritelmän sallittujen rajojen yli ;)

Voisin tähän kertoilla vähän myös viime viikon kuulumisia. Torstaina (18.7.) lähdettiin illalla käymään Kauhajoella (nyt siis vietetty kesälomaa isseen tykönä). Käväisin kämpälläni ja jatkettiin siitä matkaa vielä keskustaan, jossa jo Wilma odottikin Patronin ja Runon kanssa. Keskustassa käveleskeltiin ja sosiaalistettiin pentuja reippaan tunnin ajan. Frini ei piittaa juuri mitään ympärillään tapahtuvasta ja ottaa kontaktia muhun tosi hyvin. Käväistiin suihkulähteen luona, josta jatkettiin matkaa ohi kolisevian liikennevalojen :D ABC:n pihassa katteltiin maailman menoa vartin verran ja sitten lähdettiin kävelemään takaisin autoille päin. Takaisin päin kävellessä eräältä parkkipaikalta lähti auto, joka ajoi luultavastikin jonkun mehupurkin yli, joka sitten paukahti oikein kunnolla. Itse tätä vähän säpsähdin, mutta Frini ei tuumannut mitään! Vautsi :)

19vko ~ 49,5cm / 14,8kg

Lauantaisella (20.7.) lenkillä ohitettiin Frinin kanssa hienosti räksyttävä pikkukoira. Otin Frinin kontaktiin heti kun itse näin vastaantulevan naisen pikkukoiransa kanssa. Pikkukoiran huomatessa meidät se alkoi räksyttää ja siinä vaiheessa Frinikin sitten huomasi sen. Pyysin Friniltä kontaktia ja hyvin se sitä ottikin, mutta alkuun sitä kauheasti kiinnosti ja ihmetytti toinen koira. Kuitenkin ohitus meni hyvin ja sain ihan hyvin pidettyä Frinin kontaktissa. Pari kertaa se vilkaisi pikkukoiraa, mutta ohitti kuitenkin nätisti. Voi kun saataisiin nämä ohitukset pysymään tällaisina. Toki onhan tuo vasta pentu, joka ei vielä osaa lähteä puolustautumaan ja vastaamaan siihen toisen räksytykseen, mutta pitää toivoa, ettei siihen opikaan.. Tämäkin on yksi syy miksen lenkitä Friniä ja Awaa yhdessä. En halua, että Frini ainakaan Awalta oppii huonoja tapoja. Mulle riittäisi, että Awan kanssa on ollut ongelmaa näissä ohitustilanteissa. On tosin vieläkin toisinaan. Joskus mennään hienosti ihan hiljaa ohitse, joskus taas pitää epävarmuuttaan alkaa mölisemään. Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, että tuon epävarmuuden saisi edes suurimmaksi osin kitkettyä pois Awalta. Mutta koko ajan ollaan kyllä menty oikeastaan parempaan suuntaan.

Pentukurssi Vol.5

Pentukursseiltiin taas tänään viidennen kerran ja alkuun jälleen tietenkin katsekontaktit haltuun. Frini on treenikentällä ihan mahtava, kun se keskittyy niin tiiviisti siihen tekemiseen!
Kontaktien sujuessa lähdettiin pujottelemaan paria tötsää ja matka keskeytyi aina jos kontakti katosi. Alkuun vähän piti pysähdellä, mutta heti pysähtymisen jälkeen kontakti palasi takaisin ja matka jatkui. Pidettiin pieni tauko, että koirat sai vähän miettiä asiaa ja sitten taas toistettiin sama juttu. Nyt me saatiin Frinin kanssa jo kiristää tahtia ja päästiin jopa hölkkään asti pennun pitäessä kontaktin mahtavasti.

Tämän jälkeen pari kertaa luoksetuloa niin, että toiset odottivat vuoroaan rivissä. Luoksetulevan koiran piti siis juosta tämän rivin edestä. Frini tuli luokse vauhdilla. Ensimmäisellä kerralla vähän haukahteli perääni, kun sen Minnalle (kouluttaja) jätin, mutta toisella kerralla odotti hienosti hiljaa. Nopeasti se ainakin luokse tulee. Ei voi moittia, että olisi jotenkin mateleva luoksetulo. Toivotaan, että tuo vauhti myös pysyy! :)
Seuraavana alettiin testaamaan kosketuskeppiä. En voi kun ihmetellä tuon koiran aivotyöskentelyä, niin nopeasti se hommat tajuaa! Välillä se on jopa niin nopea, että itse ei meinaa ehtiä palkkaamaankaan niin nopeasti ^^' Homman jujun tajutessaan alkoi tikuttamaan kepin päätä tiuhaan tahtiin. Hirmu hieno penneli ♥
Sitten seuraavaksi pientä ohitustreeniä. Lähdettiin kävelemään suoraan kohti tötsää, jonka kohdalta sitten käännyttiin takaisinpäin ja vastaan käveli aina jokin toisista koirakoista. Pennun huomatessa vastaantulijat, otettiin pentu kontaktiin ja mentiin ohi. Hienosti meni ja Frinillä pysyi kontakti kivasti. Toki eihän tämä ole sama juttu kuin lenkeillä. Nämä kurssilla olevat koirat on jo sen verran tuttuja toisilleen, että eivät niin välitä enää toistensa läsnäolosta, mutta siitä huolimatta hyvin meni jokaisella tämä osio.

Lopuksi otettiin vielä muutama pikkuharjoitus. Ensin opeteltiin peruuttamaan. Tässä koira oppii käyttämään kroppaansa ja koordinaatiokyky kehittyy. Takaperin kävellessähän tekee töitä eri lihakset kuin eteenpäin kävellessä, samoin kuin ihmisellä. Onhan se ihmisellekin luonnollista kävellä ja juosta eteenpäin, mutta sitten kun pitääkin kävellä ja juosta takaperin, se ei tunnukaan niin luonnolliselta enää. Palkattiin heti jo yhdestä pienestäkin askeleesta. Lopulta Frini meni jo aika montakin askelta taaksepäin; mitään käskysanaa tähän ei kuitenkaan vielä lähdetty liittämään.
Sitten vähän kokeiltiin pyöriä ja kieriä; 360° myötäpäivään ja 360° vastapäivään :) Tässäkin koira oppii käyttämään kehonsa eri lihaksia. Ei otettu tätä kuin ihan vain pari toistoa, ettei tule koiralla kyljet kipeiksi uuden liikkeen vuoksi.
Ja viimeisenä vielä muutamat maahanmenot. Nyt ollaan kotosalla tätä treenattu saamieni ohjeiden mukaisesti ja paljon paremmin sujui tämän kerran harjoitus. Enää Frini ei venytä itseään eteenpäin, eikä liikuttele jalkojaankaan samalla tavalla kuin ihan tuolloin opetuksen alussa ☺

Frini tänään 18 viikkoa; 13kg ja säkäkorkeutta 48,5cm! Nyt mentiin Awan ohi! :)

PS. Päästin aamusta kaikki kolme koiraa vapaana ulos ja kaikki juoksivat suorinta tietä takapihan aitauksen portille odottamaan sinne pääsyä! Jopa Heta! Silläkään ei edes ollut aikomusta lähteä seikkailemaan omille teilleen! Vautsi :)

Pentukursseillaan jälleen!

Tänään(kin) olin aamusta navetassa ja sen jälkeen ramaisi niiiiin kovasti, että oli pakko mennä nukkumaan "hetkeksi". Yhdentoista aikoihin tosiaan menin päikkäreille ja heräilin yhden mais, kävin suihkussa ja kuivasin hiukset. Rötkähdin vielä sohvalle ja nukahrin sitten siihenkin! Hemmetti, kyllä voi ihminen olla vissiin väsyksis.. Siitä sitten havahduin noin tunnin päästä, että hemmetti, munhan pitäis olla jo menossa kohti Kurikkaa, kun oltiin sovittu Tiian kanssa, että nähdään kera koirien. Laitoin pikaisesti kamppeet kasaan, koirat autoon ja lähdin ajamaan Kurikkaan. Nähtiin koirapuistolla, jossa Tiia jo 6kk:n ikäisen Ärri-bouvierin kanssa olikin.

Ensin puistoon pääsi Frini. Nopeat tutustumiset Ärri-tyttösen kanssa, ja sitten tutkailemaan puiston hajuja. Ei koiruudet nyt oikein jaksaneet leikkiä. Tai virtaahan oli kummallakin, eikä ilmakaan nyt mitenkään kamalan lämmin ollut, mutta jostain syystä tykkäsivät nyt vain jolkotella omia menojaan. Päätin sitten hakea Awankin autosta ja hyvinhän se tuli juttuun Ärrin kanssa. Awan saavuttua paikalle saivat ne vähän juoksua ja leikkiäkin aikaan.
Sitten puistoon saapui englanninsetteri Nita. Vein Awan pois tässä vaiheessa, koska räksytti jo siihen malliin ennenkuin koira edes pääsi porttien sisäpuolelle. Toisaalta, Nitalta olisi voinut kyllä kuulemma tulla vastalausettakin, mikä olisi voinut olla Awalle ihan hyväkin. Jonkun koiran pitäisi sille joskus sanoa takaisin oikein kunnolla, josko se vaikka ymmärtäisi, että kaikkien nenille ei kannata hyppiä.. Mutta sitten taas toisaalta, siitä olisi voinut tulla rähinä. Awa on sen verran tintta toisinaan, että ei ehkä olisikaan "luovuttanut" heti, joten.. Parempi ehkä tällä kertaa kuitenkin, että vein pois, kun pentujakin oli paikalla ^^'
Myös pieni snautserinpentu saapui puistoon, Kepa nimeltään, jos oikein kuulin/muistan. Hauska karvanaama. Pentujen leikit osui hyvin yhteen ja pieniä juoksuspurttejakin otettiin innoissaan. Hyviä kokemuksia jokaiselle pennulle :)

Pentukurssille Seinäjoelle lähdettiin illalla kuuden aikoihin. Oli mukava huomata, että samaiselle kurssikerralle saapui myös toinen collielapsi; Cindy. Tulivat korvaamaan jotain väliin jäänyttä kurssikertaansa. Samainen koirakko ollaankin tavattu pari kertaa aikaisemminkin mätsäreissä; ekan kerran Kauhajoella kesäkuun alussa, jolloin itse oltiin vain tutustumassa hälinään, sekä juuri viime lauantaina myöskin Kauhajoella. Cindy on noin kuukauden Friniä vanhempi, väriltään soopeli. Hauska vertailla koirien kasvua, luonteita yms. Frini on melkein yhtä korkea nyt nelikuisena kuin mitä Cindy viisikuisena. Ja kuvista katsoin, että Cindyllä on 4kk:n iässä ollut jo paljon enemmän karvaa mitä Frinillä nyt. Juu tiedän, että pennut kehittyy omia aikojaan, mutta noin niinku huvin vuoksi on hauska tällä tavalla vertailla :)

Mutta tosiaan; aloitettiin kurssi jälleen katsekontaktin hakemisella. Nopsasti Frini jo tämän homman tajuaa. Kun oltiin kaikki saatu koirat kontaktiin, kävi ohjaaja häirittemässä kaikkia ja katsoi kuinka paljon häiriötä pentu kestää. Kierteli ja kaarteli ympärillä ensimmäisen kierroksen. Hyvin meni, Frini piti kontaktia muhun hienosti. Toisella kierroksella Minna (ohjaaja) kyykistyi vierelle ja taputti reittään kevyesti. Frini vilkaisi, mutta ei pyrkinyt Minnan luokse.

Seuraavaksi opeteltiin seisomaan. Semmoinen pieni "näyttelytreeni" tehtiin. Meidän täytyi seisottaa koirat ihan kuin näyttelyissä/mätsäreissä ja Minna kävi kiertämässä jokaisen koiran luona. Hyvin meni tämäkin! Mahtavasti Frini antoi käpälöidä ja katsoa hampaat. Yhtään ei väistänyt! Jee! Pitää toivoa, että neiti pysyykin tämmöisenä! :)
Seuraavana käveltiin ripeästi ympyrässä, kuten näyttelykehässä ja harjoiteltiin sitä, että koira pysyisi vasemmalla puolella, remmi mieluusti löysällä. Eikä tähänkään voi muuta sanoa kuin että wau... Aiva mahottoman pätevä pentunen ♥
Kävelyn jälkeen ravattiin edestakaisin niin, että Minna oli "tuomari". Tällä kertaa en astunut pennun tassuille (kuten lauantain mätsärissä..) :D Frini ravasi hienosti vierellä. Miksei se ravannut noin lauantainakin? ;) Ei vais, harjoitellaan harjoitellaan. Ei meillä mikään kiire ole.

Tämän jälkeen "jätä" -käskyn harjoittelua. Nakattiin herkku maahan niin, että koira sen näki ja lähdettiin ohittamaan sitä herkkua noin metrin päästä. Palkkaus kädestä, kun koira jätti maassa olevan herkun rauhaan. Välillä tuntui, ettei Frini edes huomannut maassa olevaa herkkua, joten piti heittää u. Heiton jälkeen se parin ohituskerran ajan yritti herkkua tavoitella, mutta sitten ei enää kiinnostanut. Ihan hyvä kai näin, vaikka eipä se vielä sitä "jätä" -sanaa ymmärrä mitä se tarkoittaa ^^' Tätä kuitenkin harjoitellaan kotonakin.
Loppuun otettiin vielä ohitusharjoituksia. Mentiin toisistamme noin parin metrin päähän ja lähdettiin kävelemään toisiamme vastaan. Koiran tuli pitää kontakti ohitettaessa toista koiraa. Välillä Frini vilkuili, mutta ei kuitenkaan pyrkinyt toisen luo.

17vko ~ 47cm / 12,4kg

Ja sitten tietenkin tänään vielä punnittiin ja mittailtiin säkäkorkeutta; tulihan tänään 17viikkoa mittariin! En tiedä koska alan laskea kuukausia, en ehkä vielä hetkeen :') Ehkä sitten kun pennun kasvu hidastuu, eikä viikossa tapahdu suuria muutoksia ;) Nyt Frinillä on korkeutta 47cm ja painoa 12,4kg! Korkeudessa on nyt siis saavutettu Awa ja kovaa vauhtia ollaan menossa ohitse! Hurjaa :) Mukavan tasaisesti tuo on kyllä kasvanut, takakorkeutta ei ole havaittavissa (ainakaan vielä?). Mut hei kattokaa ny kuinka komiasti se pönöttää! Wau ♥

PS. Heta palasi tänään kotiin oltuaan viikon verran Miialla "hoidossa". Nyt vuorostaan Awa jäi Miialle :)

Pentu kursseilee

Pentu on jo 16viikkoa! Mihin tää aika rientää, oikeesti! Tänään soitin eläinlääkäriin ja varailin aikaa tehosterokotuksille. Aika on huomenna, puoli kolmelta. Samalla viedään se pissanäyte kontrollia varten. Hyvin on antibiootit tehonneet ja pentu on pissaillut normaalisti jo pidemmän aikaa. Tarkistetaan nyt kuitenkin vielä, ettei testissä sitten näy mitään.
Punnitsin ja mittailinkin Friniä jälleen; 46cm ja 11,8kg!
Painoa sille tulee jokseenkin hitaanlaisesti, mutta eipä se miltään rimpulalta tunnu, joten eiköhän se ihan ok ole. Kasvaa kun kasvaa, "hitaasti" mutta varmasti :D
Uutta pönötyskuvaakin piti tietysti ottaa ja tällä kertaa se oli yllättävän helppoa! Nätisti Frini seisoi paikoillaan ja kuva tuli napsaistua:

16vko ~ 46cm / 11,8kg

Illalla lähdettiin ajelemaan isseen luo, jonne jätin Awan ja Hetan siksi aikaa, kun Frinin kanssa mentiin Seinäjoelle pentukurssille. Siskoni Miia tuli meidän mukaan napsimaan valokuvia harjoittelustamme :p
Alkuun taas otettiin katsekontaktia omatoimisesti, jotta saan Frinin huomaamaan, että nyt oltais taas tekemässä jotain kivaa. Nopeasti neiti otti kontaktia ja keskittyi vain muhun. Ihana pieni (oonkohan sanonu tuon jo tarpeeksi monta kertaa? No en! :D) ♥

Ensimmäisenä tehtävänä oli saada koira ottamaan kontaktia kävellessä, että se kirsu ei laskisi maan hajuja haistelemaan vaan pysyisi ylhäällä ja koira seuraisi ohjaajaansa. Tämä meni hyvin. Frini otti kontaktia koko ajan, eikä se nenu tainnu laskeutua maahan oikeastaan kuin pari kertaa, mutta pienellä huomautuksella sitten jatkoi keskittymistä muhun.
Tämän jälkeen harjoiteltiin sitä, että koira olisi lenkilläkin koko ajan kuulolla vaikka pääsisikin remmissä vähän pidemmälle. Otettiin itse remmin päästä kiinni ja annettiin koiran mennä niin pitkälle kuin pääsee. Jos remmi kiristyi, tehtiin käännös ja palkattiin koira, kun se oli vierellä. Frini tosin ei kauhean kauas lähtenyt, oikein yrittämällä piti yrittää, että saisin sen vähän kauemmas käymään välillä :'D Noh, ihan hyvä varmaan noin kuitenkin. Parempi vain kun pysyykin vieressä remmissä lenkkeiltäessä.

Seuraavana vuorossa oli luoksetulon harjoittelua. Jätettiin pentu kouluttajalle liinaan kiinnitettynä ja itse mentiin nurkan taakse piiloon ja huikattiin koiraa tulemaan luo. Frini lähti innoissaan, mutta ensimmäisellä kerralla kaartoikin kohti Miiaa :D Luuli vissiin, että Miia sitä huuteli. Huikkasin Friniä uudelleen ja sitten se jo nurkan takaa ilmestyikin onnellisen näköisenä "mä löysin sut!" :D Otettiin vielä toisenkin kerran samainen homma ja sitten Frini tulikin heti kerralla luokse, yhtä iloisena kuin aina ennenkin. Kouluttaja sanoi, että nyt Frini hahmotti ja muisti heti mistä sitä kutsuttiin.

Luoksareiden jälkeen harjoiteltiin odottamista. Laitettiin herkku maahan ja ei annettu koiran sitä ottaa vaikka se miten siihen herkulle olisi pyrkinytkin. Pidettiin pannasta kiinni ja odotettiin mitään sanomatta, että koira rauhoittuu odottamaan ja sitten annettiin lupa ottaa kyseinen herkku. Laitoin nakin maahan ja tottakai Frini sitä muutaman kerran yritti kurottaa, mutta äkkiä jäi odottamaan ja kysyi katseellaan lupaa ottaa herkun ja luvanhan se sitten jo saikin.

Seuraavaksi ohjelmassa oli maahanmenon opettelua. Ollaan tätä harjoiteltu hieman, vielä tosin ei ihan käskystä osaa mennä, mutta käsiavun kanssa kyllä. Ohjeistusta saatiin tähän, että mun kannattaa laittaa herkkukäsi melkeinpä pennun etujalkojen väliin ja ns. työntää taaksepäin. Nyt tein sillä tavalla, että pidin kyllä kättäni pennun etujalkojen edessä, mutta siirsin kättäni eteenpäin, jolloin koirakin venytti itseään mukana. Eihän sillä muuten niin väliä ole, mutta tokoa ajatellen olisi hyvä, että koira tosiaan menisi ihan hissinä maahan, eikä liikuttelisi jalkojaan mihinkään suuntaan maatessaan. Parempi siis opetella jo näin aikaisessa vaiheessa oikea tapa, ettei sitten myöhemmin tule hankaluuksia, kun jo toinen tapa onkin opittuna. Onneksi on muita ihmisiä, jotka huomaa tuollaiset jutut ja vielä sanoo niistä! Enpä olisi itse (taaskaan) huomannut omaa mokaani ^^'

Loppuun otettiin vielä "kosketusalusta"-treeniä. Kosketusalustana toimi tällä kertaa oma käsi. Koiran siis piti kuonollaan koskea käteen, josta sitten sai palkan. Mukavasti neiti tämänkin homman hoksasi! Lopulta teki niin, että heti kun oli koskenut käteeni ja saanut palkan, kosketti uudelleen ja palkkaa tuli.. Tosi nopeaan tahtiin :D

Kotiin päin lähdettiin ajelemaan ja siinä ajellessa päätettiin siskon kanssa, että käydään vielä Seinäjoen keskustassa jätskillä. Haettiin jätskit kioskilta ja mentiin torin laidalle istuskelemaan. Frini katteli maailman menoa ihmetellen; skeittipojat oli sen mielestä kamalan kiinnostavia ja outojakin, kun hyppivät joillain ihmeellisillä laudoilla, joissa oli pyörät alla! Niitä se katteli tovin kamalan tomerana ja päätään puolelta toiselle kallistellen. Lopulta kuitenkin rentoutui istumaan/makaamaan jalkojen juureen.

Päästyämme isseen luo, hain Awan ja Hetan samantien kyytiin ja lähdettiin Kurikkaan äiteen luo. Miia asustelee nyt siellä "vaihteeksi" ja jätin sille sinne Hetan seuraksi. Täällä Kauhajoella sitä nyt sitten elellään loppuviikko kahden koiran voimin. Outoa! Äkkiä sitä on tottunut siihen, että noita koiria on kolme :')

Sinimarmoroitu pissaliisa!

Juhannus tosiaan oli ja meni, ja siitä ollaan lähestulkoon toivuttu vaikkei paljoa toipumista tosin ole ollutkaan. Koirat olivat viikonlopun aikana PALJON pihalla ja sen huomaa, koska niin väsyneitä olivat, kun sunnuntai-iltana tänne Kauhajoelle omalle kämpälle hurautettiin.

Maanantai-iltana kiinnitin huomiota Frinin jatkuvaan pissailuun. Pissaahan se normaalistikin melko usein, mutta nyt pissaili vielä enemmän. Kyykkäili 5-10minuutin välein, mikä ei sillekään ole normaalia.. Se saattoi kyykistyä pissalle ja tiputtaa vain pari hassua tippaa, otti muutaman askeleen eteenpäin ja kyykistyi jälleen ja taas vain pari tippaa.. Sitten taas vähän eteenpäin ja isompi lätäkkö.. Yöllä Frini olikin tosi levoton ja itseäni ihan sattui, kun joutui katsomaan koiraa, joka selkeesti oli kovin turhautunut tilanteeseensa, enkä voinut mitenkään sitä auttaa.. Aamulla sitten heräsin neljän aikoihin, että ehdin siivoilla pissat ja käyttää koirat asioillaan ennenkuin lähden navettaan aamuaskareille. Kahdeksan aikoihin tulin sitten kotiin ja soitin samantien eläinlääkärille, koska Frinin olotila ei juurikaan ollut helpottunut. Huomasin myös muutamassa tipassa, että pissassa oli mukana jo vähän vertakin :/


Soiton jälkeen etsin pienen rasian, jonne sitten metsästin pissaa näytettä varten. Ei muuten ollut mikään kovin helppo homma, kun Frini tuolla edellämainitulla tavalla pissaili.. Ja aina kun tuli se isompi lätäkkö, niin joko itse en saanut rasiaa oikealle kohdalle tai sitten Frini lopetti pissaamisen kun rasian sen alle sain.. Ainakin puolentoistatunnin ajan seurasin Friniä kuin hai laivaa, että saisin sen pissan rasiaan näytteenottoa varten ja lopulta onnistuin kuin onnistuinkin siinä! Awallahan oli samainen pissatulehdus alkuvuodesta ja siltä tuo pissanäytteen saaminen purkkiin sujui paljon helpommin :)
Jokin pitempivartinen kauha olisi kuulemma hyvä apuväline tässä, mutta tuo vinkki tuli vähän liian myöhään mulle itselleni Frinin kasvattajalta, koska olin jo saanut taituroitua näytteen rasiaan :'D Tuota kauhatekniikkaa käytän kyllä seuraavalla kerralla kun näytettä pitää ottaa.. Ens kerta onkin ensi viikolla rokotusten yhteydessä, koska eläinlääkäri pyysi, että mikäli pissailu jatkuu samanlaisena eikä helpota perjantaihin mennessä, niin pitää soittaa uudelleen, ottaa näyte ja mennä vielä käymään eläinlääkärillä, että tutkitaan tarkemmin mikä vaivaa, mutta jos näyttää, että lääkkeet tehoaa, niin otetaan uus näyte sitten tosiaan ensi viikolla rokotusten yhteydessä ja katsotaan onko arvot normalisoituneet. Nythän liuskatesti näytti "verta ++ ja leukkarit ++" <- noin ell kirjoitti rokotuskorttiin. Seitsemän päivän antibioottikuurin Frini sai, toivottavasti tehoaa! Onneksi nassikalle on nuo tabletit kuitenkin helppo syöttää; ei tarvi piilottaa minnekään makkaran tms. sisään, kun menee tuosta nuon vain alas ^_^

Maanantaina aamupäivästä aloitin matolääkekuurinkin Frinille ja illallahan tosiaan vasta ilmeni tuo pissatulehdus, joten pähkäilin voinko nyt ab-kuurin kanssa syöttää samaan aikaan Flubenolia. Kyselin ja "sain luvan" siihen (jos näin voi sanoa ^^'), että voin syöttää loishäätökuurin loppuun. Tänään keskiviikkona sitten menikin viimeinen Flubenol. Ab-kuurihan jatkuu tosiaan maanantaihin saakka. Tänään Frini on ollut jo paljon parempi, ei oo ihan niin tiuhaan pissaillutkaan kuin vielä eilen illalla. Toivottavasti nyt helpottais :)

15vko ~ 44,5cm / 11,2kg

Eilen (ti 25.6.2013) Frinille tuli ikää mittariin 15viikkoa ja oli taas punnituksen ja säkäkorkeuden mittaamisen aika. Painoa pentusella on nyt 11,2kg ja korkeutta 44,5cm! Se vaan kasvaa ja kasvaa, yhyyyyy, pian se on iiiiiso aikuinen tyttö. Nainen. Mun pikkupentu ♥
Eilen oltiin myös pentukurssilla. Mietin, että jätetäänkö väliin pissatulehduksen takia vai mennäänkö siitä huolimatta. Päätin kuitenkin, että mennään, koska Frini on ollut muuten ihan normaali; syö, juo ja leikkii ihan niinkuin ennenkin, eikä ole mitenkään apaattinen tms.
Kurssilla aloitettiin taas katsekontaktista ja siitä edettiin siihen, että omistaja itse liikkuu ja koiralla pysyisi kontakti omistajaan. Vähän oli alkuun hankalaa, mutta kyllä se siitä. Nopeasti tuo kyllä asiat hoksaa! Tätä tehtiin muutama toisto ja pidettiin sitten pieni tauko ja käytin Friniä pissalla; ei pissannut. Aika tiuhaan tyttöstä vein sivummalle, ettei treenikentälle päästäis pissoja, mutta vain kaksi kertaa se pissasikin sitten koko aikana.
Seuraavana vuorossa oli luoksetulo. Alkuun tehtiin lyhyttä luoksaria, eli odotettiin, että koira ottaa kontaktin ja sitten itse lähdettiin peruuttamaan ja samalla kutsuttiin koiraa luo. Hienosti meni. Tätä muutama toisto ja sitten koirakko kerrallaan mentiin kouluttajan luo ja jätettiin pentu hänelle. Hän laittoi koiran liinaan ja itse mentiin muutaman metrin päähän. Itse aloitin n. 5metristä ja innoissaan pentunen tuli luokse kun kutsuin. Kouluttajan mielestä Frini tuli niin hyvin ja innolla luokse, että sain pidentää matkaa reilusti. Matkaa oli varmaan 10metriä ja ihan yhtä innoissaan ja suoraa Frini juoksi mun luo kun kutsuin. Otettiin vielä kolmannen kerran ja vielä pikkuisen pidemmällä matkalla ja itse lähdin vielä juoksemaan pois päin koirasta samalla sitä kutsuen. Ja kyllä, mahtavasti meni tämäkin. Lopetettiin siihen, kun pentu tuli vielä niin tohkeissaan luo. Mahtava pieni ♥
Alettiin harjoittelemaan myös paikallaan istumista sekä kosketusalustaa. Paikkaistuminen vaatii treeniä, sitä ei tosin olla vielä oikeastaan yhtään ennen eilistä harjoiteltukaan. Frini tykkäis niin kovasti olla mun lähellä ja seurata mua, joten täytyykin alkaa nyt jo opettelemaan tuota paikallaoloa, ettei sitten myöhemmin tuu vaikeuksia sen kanssa. Ainakaan kauheasti ^^' (Mut hei, pakko sanoa: jos mä oon Awan saanu oppimaan paikkamakuun, niin kaippa mää Frininkin saan oppimaan! ;D Awa kun tosiaan ei oo ollu mikään maailman helpoin opetettava siihen hommaan :'))
Kosketusalustaakaan ei olla aikaisemmin tehty, ja hirmu nopeasti Frini tajusi mistä sitä palkitsin, kun itse olin ihan hiljaa, enkä antanut mitään vinkkiä sille mistä se sen palkan saa. Sen piti se itse oivaltaa. On mulla sitten fiksu vintiö! ♥
Kurssilta ei ole kuvia, koska kuvaajaa en ole saanut mukaan, mutta ehkä ensi viikolla sitten sisko lähtee joukkoon ja napsii kuvia. Pakkohan siltä kurssilta nyt jotain kuvamuistojakin on saatava ;)

Pentukurssin alku

Meillä tosiaan alkoi tänään Frinin kanssa Koirakoulu Fiiliksen kuuden kerran pentukurssi. Kurssi alkoi seitsemältä ja me oltiin paikalla joskus varttia vaille; siinä ajassa Frini ehti hyvin tehdä tarpeensa ja vähän totutella paikkaan. Meidän lisäksemme kurssilla on viisi muuta koirakkoa; kultainennoutaja, saksanpaimenkoira, cottoni, mäyräkoira ja cockerspanieli. Frini taitaa olla nuorimmasta päästä, samoin cockerikin näyttää kyllä aika vauvalta vielä. Muut taitaakin sitten olla jotain 5-7kk:n ikäluokkaa ellen nyt ihan hemmetin väärin arvioi :D

Matkalla pentukurssille :)

Aloitettiin kurssi katsekontaktin harjoittelulla, jonka Frini tajusi nopeasti; ollaan sitä jo kotonakin harjoiteltu melko paljon ja käskysanaa "katso" käytän nykyään myös ja kyllähän tuo neiti taitaa sen jo tietää, mitä se tarkoittaa, koska ottaa kontaktin aina sen sanan kuultuaan. Tosin Frini ottaa kontaktia muutenkin melko paljon ihan pyytämättäkin :) Lenkeilläkin se tarjoaa kontaktia tuon tuosta ja ottaa sen myös kun sitä pyydän.

Tästä jatkettiin luoksetulotreeniin, joka eteni siten, että kun koira otti kontaktin, otettiin itse muutama askel taaksepäin ja samalla kutsuttiin koiraa luo "tänne" -käskyllä ja palkattiin. Friniä on helppo motivoida, se innostuu niin leluista kuin herkuistakin. Näin alkuun mennään herkkupalkalla, ehkä jossain kohtaa sitten myöhemmin kokeillaan palkkausta myös lelulla.

Istumistakin harjoiteltiin ja sitä, että se pylly pysyisi maassa vähän pidempään kuin, että se vain kävisi maassa. Suhtkoht hyvin alkoi onnistumaan muutaman toiston jälkeen.

14vko ~ n. 43,5cm / 10,1kg

On tuo nassikka kyllä niin mahtava! Upeasti keskittyi muhun ja siihen mitä oltiin tekemässä vaikka ympärillä muita pentuja ja ihmisiä olikin. Ja vaikka välillä joku koira taustalla haukahtikin, flikka vain vilkaisi ja samantien kiinnitti huomionsa takaisin muhun ja siihen mitä oltiin tekemässä. Nopeasti Frini myös tajusi kaiken mitä kurssilla tehtiin. Ainoastaan jalkojen pujottelu oli uusi juttu, mutta senkin idean pentu hoksasi aikasta nopsaan! Superhieno lassityttö ♥

Kurssikerran päätyttyä ajelin keskustaan ja kierrettiin vielä pieni lenkki kaupungissa, kun virtaa Frinillä kerran riitti. Reippaasti tyttönen käveli vierellä, remmi löysällä. Juna-asemallakin käväistiin, tosin siellä ei nyt kovinkaan paljoa ollut ihmisiä näin ilta-aikaan, mutta ihan hyvä niin. Tuollainen "kevyt aloitus" kaupunkeiluun. Matkakeskuksessa käveltiin liukuovista, joista toinen kolahti melko lujaa auetessaan; vähän Frini hätkähti ääntä, mutta jatkoi kuitenkin reippaan rennosti ohi ovien. Käytiin myös "tunnelissa", siis semmoisessa tunnelissa, joka menee junanraiteitten alta, että pääsee seuraavalle laiturille. Vähän siellä kaikui ja oli hämärähköä, mutta Frini oli niiiiiin reipas sielläkin! Ei se jännittänyt yhtään.
Ainut asia mikä mua ärsyttää, kun liikun koiran kanssa kaupungissa... Ne hemmetin lasinsirut! Onko niitä pulloja ihan pakko rikkoa....?? Jos sen pullon tahtoo pois käsistään, niin eikö sitä voi vain nätisti laskea maahan? Huh, rasittavaa. Juu, on niitä lasinsiruja muuallakin, mutta kaupungissa erityisesti on tullut niihin törmäiltyä.. Onnekseni koskaan kukaan koiristani ei ole tassujaan niihin loukannut ainakaan vielä.. Ja toivottavasti ei loukkaa tulevaisuudessakaan! *koputan puuta* .. Ugh, olen puhunut.

PS. Frini tänään 14viikkoa ja korkeutta n. 43,5cm ja painoa 10,1kg. Kymmenen kilon "rajapyykki" on siis rikottu! Viimeinkin :p Muut sisarukset ovat tuon painon tainneet ohittaa jo viikko-kaksi sitten. Meidän pikku rimpula, joka voisi varmaan syödä vaikka kokonaisen elefantin, jos sellainen olisi tarjolla ^^'

PPS. Varailin hotellinkin Raumalta elokuun 10.päivälle, kun mennään 11.päivä Uuteenkaupunkiin viettämään SW -Kesäpäiviä. Ei tarvitse ihan aamuyöstä lähteä ajelemaan kohti Ukia, kun jo lauantaina mennään Raumalle, josta on sitten enää vajaa tunnin ajomatka paikanpäälle :) Odotan niin innolla. Sannakin on luvannut lähteä mukaan matkaseuraksi sekä tietenkin kuvailemaan koiruuksia. Kivaa! ^_^

Lassitytön kosto ja muita kuulumisia

Hupsista!
On vähän jäänyt tämä kirjoittelu, ku on ollu nyt niin kivan lämpimiä säitä, jotta aikaa on tullu vietettyä ulkona enemmän. Nyt on hyvä sauma kirjoittaa, kun kaikki kolme koiraa vetää sikeitä :P WARNING! Tästä tekstistä on tulossa pitkä....

No jospa sitä aloittais äitienpäivästä (12.5.), kun otettiin suunnaksi Maalahti. Menimme mumman luo, ja Frini pääsi mukaan, ja näki paljon uusia ihmisiä sekä n. 1v 5kk:n ikäisen labradorinnoutajauroksen, Rodin. Tehdessämme lähtöä kotiinpäin, Frini oli mulla sylissä ja mun silmät sattui osumaan sen selässä mönkineeseen öttiäiseen.. PUNKKI! Yök! Ei ollut vielä ehtinyt kiinnittyä onneksi, joten nappasin sen pois käsin, hyyyi mikä ällötys! Ikinä en oo koiristani punkkeja löytänyt, tämä oli ensimmäinen kerta kun semmoisen edes näin.. Valkosipulia on nyt laitettu ruuan sekaan, toivottavasti se auttaisi edes vähäsen. Aiempina vuosina siitä on saattanutkin olla tehoa, koska tosiaan niitä punkkeja ei koirista ole löytynyt..
Menomatkan matkusti takapenkillä minun ja siskoni kanssa ja virtaa olisi ollut, kun juuri heräsi unilta ennenkuin lähdettiin matkaan.. Pitihän sitä haukahdellakin hetkittäin. Kotiinpäin ajellessa minä istuin etupenkillä ja Frinin otin jalkatilaan, ja sinnehän se sitten nukahti lopulta. Alkumatkan pyrki koko ajan syliin, mutta eeeei. Sen paikka oli nyt jalkatilassa ;p Minä kurja en ottanu pientä lassityttöä syliin vaikka toinen ois kuinka päin tahansa siihen yrittänyt tunkea! Kurja minä, nih! >:)

Maanantaina (13.5.) lähdin työssäoppimaan ja Frini jäi tällä kertaa kotiin. Isseen tykönähän me koiruuksien kanssa siis majaillaan ja kotosalla oli myös siskoni sekä Awa ja Heta tietty, joten ihan yksistään pikkuneiti ei joutunut koko aikaa olemaan. Ainoastaan aamusta vietti yksikseen huoneessani n.1-2h, siihen asti siis kunnes siskoni heräsi ja päästi puikkiksen valloittamaan koko talon. Tässä siis tulee mukavasti harjoiteltua sitä yksinoloa, ettei opi siihen, että siinä on aina Awa ja/tai Hetakin "tukena ja turvana". Ja ihan hienostihan Frini jo osaakin olla yksin. Alkuun saattaa hieman haukahdella/vinkua, mutta melko nopeasti lopettaa. Ja porukoita täällä olen valistanutkin, että huoneeseen EI mennä, jos pentu vinkuu/haukkuu, vaan odotetaan, että se on pienenkin hetken hiljaa ja sitten vasta saa avata oven. Ihan mukavasti nuokin on asian oppineet. Koulutan siis ihmisiäkin samalla, hehhe ;p
Viime viikolla postilaatikkoon oli muuten kolahtanut tilaamani poskisoluharjat geenitestejä varten. Semmoista pientä nippelitietoa saa testillä mm. MDR1:stä, DM:sta sekä CEA:sta. Koska pentueen isä, Say Wuf Con Fuoco "Miro", on geneettisesti silmäterve, niin Frinilläkin on 50%:n mahdollisuus olla myöskin geneettisesti silmäterve. Yksi Frinin sisaruksista (SW I Can Win "Fami") onkin jo testattu geneettisesti silmäterveeksi. Suomessa tämmöisiä collieita on nyt siis 13 kappaletta, ja hienoahan on, että tässä suvussa niitä on ainakin kaksi ♥
Saa nähdä mikä Frinin tulokseksi tulee sitten, kun testin otan ja lähetän tutkittavaksi :)

n. 34cm / 6,3kg (9vko 1pv; 15.5.2013)

Tiistaina (14.5) Frini olikin mulla sitten taas mukana Puuhiksessa ( = työharjoittelupaikka) ja Heta myös. Yleistä riehumista ja pieniä koulutustuokioita leikin varjolla tänäkin päivänä, kuten muinakin päivinä tietty. Istua neiti osaa jo tosi kivasti, katsekontaktiakin ottaa mukavasti! Maahanmenon opettelu on vielä hieman alkutekijöissä, mutta kyllä sekin siitä. Paikoillaan seisomistakin treenataan ja ikäisekseenhän tuo pönöttää jo aikasta hyvin pieniä hetkiä. Lähetään pikkuhiljaa sitten pidentämään aikoja kaikissa asioissa. Liikaa en tietenkään tuolta vaadi, kaikki aikanaan ;)
Tänään käväistiin myös Kauhajoella ja Frini sai leikkiä 'poikaystävänsä' Patronin kanssa :)

Keskiviikkona (15.5.) treenailtiin katsekontaktia pennun kanssa ja rakennekuvaakin 9-ikäviikon kunniaksi otettiin. Samalla siis pönötysharjoituksia. Punnituskin tehtiin ja painoa oli 6,3kg sekä säkäkorkeutta n. 34cm nopealla mittauksella. Vertailin Frinin ja Awan kasvua keskenään ja Frini on nyt lähestulkoon sen kokoinen, mitä Awa oli 14-viikkoisena.
Torstaina (16.5.) saapui Frinillekin nimilaatta ja värinähän oli siis violetti. Laatta on luunmuotoinen. Ja nyt lyökin kirjoittelijalla ihan tyhjää.. Mitä muuta on tapahtunut? Aaaapuuva :D
Eeeei kai mitään sen kummempia näinä päivänä. Perjantaina (17.5.) Frini oli mulla Puuhiksessa mukana. Siellä se vain yleensä nukkuapussuttaa menemään, rankkaa tuo töissä oleminen ;p

Lauantaina (18.5.) kymmenen aikaan aamulla menin Puuhikseen hoitamaan kissalassa hoidossa olleet kissat + lääkitsemään niistä toisen (diabetes). Otin Awan ja Hetan mukaan, autoon en niitä voinut jättää, koska oli sen verran lämmin jo silloin aamusta, joten otin ne sitten sisälle asti mukaan. Hienosti ne odotti alakerrassa sillä aikaa, kun itse siivoilin yläkerran kissalassa. Tämän jälkeen käväistiin koirapuistossa, vartin verran ehkä oltiin. Koirat tekivät asiansa ja minä keräilin niitä sitä mukaan pussiin. Äiteenkin luona käväisin samalla reissulla. Isseen luo ajellessa päätin vielä käyttää koiria vähän kahlaamassa Pukarankoskella ja kotona maistui siansorkka jokaiselle koiruudelle.
Illallakin kävin kissalaa siistimässä ja kissan lääkitsemässä, tällä kertaa oli Frini mukana. Ilma oli jo sen verran jäähtynyt, joten Frini sai jäädä odottamaan autoon. Haukkuihan se siellä "Hitto sä jätit mut YKSIN!?" :D Kun palasin autolle, oli koiruus hiljaa ja makoili paikallaan rauhassa :)

Ai muuten, tällä kertaa EN jättänyt avaimia virtalukkoon ja koiraa autoon yksistään. Opin kantapään kautta, että niin ei kannata tehdä ;) .. Kävi tosiaan keskiviikkona hassusti, koska tein noin ja Hetan kanssa menin hetkeksi koirapuistoon. Heta pääsi vähän leikkimään kaverini bouvier-pennun kanssa sekä puistoon myös saapuneen russeli-nartun kanssa. Mutta tosiaan, palataanpas tuohon autoepisodiin. Frini tosiaan jäi auton takapenkille VALJAISIIN ja oletin sen alkavan NUKKUMAAN. Vaan mitäpä pian huomaankaan,; Frini pomppii etupenkeillä. Se pentele oli jotenkin ihmeellisesti saanut ittensä venkuroitua irti valjaista ja siirtynyt sitten penkkien välistä etupenkille tiirailemaan ulos. Noh, tässä vaiheessahan en vielä osannut edes odottaa mitään seuraavaa.. Palasin autolle ja tajuan, että ovet on lukossa.. Ja avaimet virtalukossa. HURRAA! Pienen lassitytön kosto on siis todella suloinen, kun jätät sen autoon YKSIN.. Siis miettikää nyt, YKSIN! Hirveetä pienen lassitytön mielestä! Tilanne oli aika huvittava, sillä Frini tapitti mua kuskin paikalta nappisilmillään iloisen näköisenä "jee sä tulit takas, mut hähää, etpäs pääsekään tänne! Mitäs jätit mut yksin!".. Onneksi ilmakin oli viileä; tuuli nimittäin tosi kylmää, joten kuumuutta ei onneksi tarvinnut pelätä. Silloin tilanne ei olis kyllä naurattanut yhtään.. Eikä koira tietenkään olisi silloin autoon edes jäänyt, jos olisi ollut lämmin sää..! Autoon sisälle pääsin vara-avaimen avulla, jonka sisko mulle sitten toi. Onneksi muistin mihin olin avaimen säilönyt ja se löytyi. Kiitokset siis siskolle :D

Eilenaamulla (su 19.5.) kävin taas kissat hoitamassa Kurikassa ja päivä menikin ulkona aurinkoa palvoessa. Vähän sitä tuli hipiäänsä poltettuakin, kun ei kaapeista löytynyt aurinkorasvaa.. Ja meikäläinen ku palaa niin hemmetin helposti.. En sentäs keitetyltä ravulta näytä onneksi ^^'
Illalla yheksän aikoihin käväisin heittämässä vielä pienet lenkit koirien kanssa yksitellen. Ensin vuorossa oli Awa, jonka meno alkumatkasta oli jotain ihan järkyttävää! Kiskoi, ei kuunnellut, jumitti... -.-' Onneksi mun kärsivällisyys voitti ja hermot piti! En sietäny tuon kettuiluja yhtään ja vähitellen se alkas palaamaan ruotuun. Sitten se meno olikin ihan toisenlaista, saatoin olla jopa vähän ylpeä tytöstä, kun mentiin niin hianosti! Kesken kävelyn sanoin käskyn "maahan", hetken koira katsoi, että "mitä, sanoitko maahan?" ja sitten se teki työtä käskettyä. Pysyi hienosti ja tuli luokse heti käskystä, wau ♥
Toisinaan muuten päästän Awan jo pihaovestakin ilman remmiä pihalle täällä isseen tykönä; se juoksee aina suoraan takapihan aitaukseen mikäli siellä portti on auki. Jos portti on kiinni, se jää odottamaan siihen eteen, että portti tullaan avaamaan. Aitauksessa on selkeesti sen mielestä aina kivaa, kun se sinne niin innoissaan menee ^_^
Hetan kulkua lenkeillä moitin sen verran, että se pitäisi saada pysymään vasemmalla puolellani, monesti meinaa siksakata mun edessä puolelta toiselle ja mä en tästä tavasta tykkää yhtään sen takia, koska välillä noita isompiakin teitä pitkin joudutaan menemään, niin olisi turvallisempaa kun koira pysyisi koko ajan vasemmalla (ojan) puolella.
Frinin kanssa kierrettiin ihan vain semmoinen 100-200 metrin 'lenkki'. Totuteltiin vähän kulkemaan tiellä remmissä ja siihen, miten ollaan, jos vastaan tulee autoja tms. Kuollut kyykäärmekin tiellä muuten oli, yök! Onneksi oli kuollut.. Sydän pomppas jo siitäkin kurkkuhun, jotta en tierä kuinka lujaa olisin peljästyny jos se olis ollu elävä..! Hrr. Kovasti Frini ois tahtonu kattomaan mikä liiskaantunut lelu se siinä tiellä makoilee, mutta ehheeei päässyt. Kylmät väreet menee, kun vaan ajattelenkin sitä matelijaa, hyi..... Tallustellessamme rennosti eteenpäin, jyrähti ukkonenkin melkoisen lujaa! Itse pysyin tyynenä; kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Frini vähän säikähti ja ihmetteli, että "mikä ihme se oli!?". Korvat luimussa ja häntä pikkuisen koipien välissä se hieman puikkelehti ympärilleen katsellen, mutta aikasta nopeastihan tyttö palautui järkytyksestään ja jatkoi tepasteluaan muina tyttöinä. Hetken päästä se ei edes muistanut koko asiaa. Onneksi Awa eikä Hetakaan pelkää ukkosta/raketteja, niin eivät ainakaan lietso pelkoa ja "opeta" Friniäkin pelkäämään.

Tänään (ma 20.5.) jälleen työharjoittelussa Frini mukana. Ennen kuin menin kotiin, kävin pennun kanssa Halpa-Hallin edustalla vähän totuttelemassa ihmisvilinään; oli lapsia, vanhuksia, aikuisia naisia ja miehiä, polkupyöräilijöitä.. Aluksi ihmetteli, että mihin me oltiin oikein tultu, mutta nopeesti reipastui. Seisoskeltiin paikoillamme varmaan 10min, ja neiti laittoi jo maatekin rennosti. Monen ihmisen suusta kuuli kehuja pennusta "voi kuinka suloinen, ihana pentu, katto ku pieni!" jne.. :D Muutama jopa pysähtyi oikein juttelemaankin ja kyselemään pennun ikää ja rotua. Yhdellä ihmisellä oli aikoinaan ollut myös collie. Muun muassa tällainen hauska pieni keskustelukin käytiin;
Kysyjä: "Mikä rotu tämä on?"
Minä: "Pitkäkarvainen collie"
Kysyjä: "Onko se sama kuin lassie?"
Minä: "Joo kyllä, tää on lassie :)"
Kysyjä: "Aa okei, en tienny että niitä on tuonkin värisenä"
:D Hienosti meni ensimmäinen tutustuminen isompaan ihmisvilinään. Mitäköhän sitä keksisi huomiseksi ^_^
Tuossa illalla rapsuttelin Hetaa ja sattumalta osui sormet sen päässä johonkin pienehköön "pattiin". Ensimmäisenä mieleen tuli punkki, mutta ei ollut punkki. Saksin karvoja pois pikkuisen, että näin kunnolla, mikä ihme se oli... Rupi, joka oli puoliksi jo irronnut.. Nyppäsin sen irti ja desinfioin alueen. Nyt on Hetalla sitten pieni pälvikalju! ^^'
Awan kanssa tokoiltiin takapihalla, palkkana pallo ja sehän toimi! Oli ihan liekeissä koko koira! Mikä sitä vaivaa? :D Seurasi kivasti, toki vähän lähempänä olis saanu olla, mutta mulle tuo seuruu kelpasi tällä erää! Katsekontakti oli hiano! Maahankin meni sukkelaan, kun käskyn heitin ilmoille ja paikalla pysyi niin kauan, että vapautin. Upeeta! ♥

Päädyinpäs muuten selailemaan Kennelliiton sivuja ja sieltä kohtaa "pentunäyttelyt 2013". Kokkolassa olisi pentunäyttely lokakuun 6. päivä ja mietiskelin, että pitäisiköhän ilmoittautua sinne. Kokkolaan ajaisi tästä noin 2h, eli ei mikään kovin pitkäkään matka olisi. Kaverinkin tahdon sitten mukaan, jos sinne lähden, joten *VinkVink!* ;)
Mentäisiin vielä niukin naukin 5-alle 7kk:n ikäisten luokkaan silloin. Viimeinen ilmopäivä 11.9.2013, joten onhan tässä vielä aikaa miettiä, mennäänkö vaiko ei ;p Hyvähän tuollaisessa olisi harjoitella, mätsärien lisäksi :)
Ja vielä täytyy mainita, että päästiin muuten sinne Fiiliksen pentukurssille, joka siis alkaa 18.6.2013 :) Innolla odotan! Pentuagilityäkin olen mietiskellyt. Itsehän oon ihan aloittelijan saappaissa tässä(kin) lajissa, joten tuollainen kurssi/luento voisi olla ihan hyvä näin alkuun. Katsellaan sitä kuitenkin vähän myöhemmin :)