Ulapalla tuuloo

Ehdittiin aamusta käydä Seinäjoella Frinin kanssa hakemassa Vauhti-Raksun autolta pari pötköä lihaa. Mulla oli viiden euron lahjakortti ja tuli se nyt sitten käytettyä - otin vain tosiaan pari pötköä, koska enemmälle ei ollut tarvetta tällä hetkellä.
Lihojen noutamisen jälkeen tehtiin pieni lenkki Seinäjoen keskustassa - pirun hyvää treeniä lassielle, joka on tällä hetkellä kuin tynnyrissä kasvanut. Pyöräilijät on Frinille isoja mörköjä ja aluksi niille piti haukkua ihan hurjasti, kun ohitse viilettivät enkä ehtinyt valmistautua ohituksiin antamalla pyöräilijöille enemmän tilaa. Muutamat ohitukset mentiin aluksi siis haukkuen, mutta aika pian saatiin ohitukset sujumaan ilman turhia hötkyilyjä. Annettiin pyöräilijälle tilaa ja mentiin ohi. Oli hieno sää ja onnistuneita ohituksia tuli paljon. Loppulenkistä Frini ei edes noteerannut pyöräilijöitä niin suuresti, vähän vilkuili, mutta ohitti kuitenkin hihna löysällä pysyen.

Lenkkeilyn jälkeen päätin ajaa vielä Kyrkösjärven rantaan ja käydä vähän istuskelemassa laiturilla. Frini meni laiturille reippaasti edeltä vaikka se vähän heiluikin. Itse kun laiturille istuin, tuumasin, jotta tässähän tulee merisairaaksi, kun niin kovasti keikkui :D Hetken siinä istuskeltiin ja Frini harjoitteli samalla maahanmenoa. Pian jo pitikin lähteä kotiin, sillä mun piti alkaa valmistautumaan veljen vamistujaisjuhlia varten.
Kiva aamupäivä tuli kuitenkin vietettyä Frinin kanssa, laatuaikaa kahdestaan :D

Turinointia menneeltä viikolta

Pientä kertausta kuluneen viikon tapahtumista:

Tiistaina (22.10.) käväistiin kaverini kanssa peltoilemassa koirinemme. Mulla oli mukana kaikki kolme hurttimustani, kuten myös kaverillani kaikki kolme omaansa. Kävellessämme pellolle päin tajusin, että kyllä sitä pitäisi olla silmät selässäkin, kun koirien kanssa on liikenteessä.. Kävelin rauhassa pellon suuntaan, kunnes yhtäkkiä multa vedettiin jalat alta. Kiitos beauceronit Patron ja Irkku ♥ :D Tuo ilmalento olisi kyllä pitänyt saada videolle, olisi varmasti ollut hyvää "Hauskat kotivideot" -kamaa! Voi luoja.. Aluksi en edes tajunnut mitä oikein tapahtui, nauratti vain. Vähän tärähti, mutta kipeää en siinä vaiheessa edes oikeastaan saanut. Muutama päivä tuon jälkeen tosin meni vähän paikkoja kolottaessa, mutta se mikä ei tapa, vahvistaa. Oikeassa kyynärpäässä on mustelma, koska otin sillä kohdalla vastaan kaatuessani. Tärähdyksen voimasta vähän on muitakin paikkoja kolottanut, mutta kyllä siitä selvittiin. Tänään ei enää ole ollut olo niin kuin jyrän alle jääneellä :') Täytyy vielä selventää, että eihän nuo koirat nyt tuota tarkoituksella tehneet "hah, nyt juostaan tuota päin ja kaadetaan se!", vaan innoissaan leikkivät eivätkä huomanneet väistää. Vahinkoja sattuu, sille ei voi mitään :)

Torstaina (24.10) saatiin Frinin kanssa lenkkiseuraksemme Jessica koiriensa Ilon ja Murun kanssa. Kierrettiin lenkki kaupungissa ja Friniin saan olla taas tosi tyytyväinen. Koiraohituksia lenkillä tuli yksi, mutta sekin meni paremmin kuin hyvin! Aiemmin olen mahdollisuuksien mukaan ottanut hieman etäisyyttä vastaantuleviin koirakoihin, eikä ollakaan kävelty ihan suoraan vastaan toista koiraa. Nytkin olisi toki ollut etäisyydenottoon mahdollisuus, mutta ajattelin, että "hitto, nyt kokeillaan onnistuuko ohitus ihan 'normaalilla' välimatkalla". Kaivoin taskusta muutaman herkun ja sanoin Frinille "ohi" -käskyn. Toistin käskyä, jos Frinin mielenkiinto meinasi herätä vastaantulevaa kohtaan. Muutaman kerran Frini koiraa vilkaisi, mutta sen luokse ei lähtenyt pyrkimään vaan ohitti tosi nätisti! Wihii. Elämän pieniä iloja ^_^

Perjantaina (25.10.) otin kouluun mukaan Hetan ja Frinin. Ensimmäiset kaksi tuntia viettivät ulkotarhassa ja viimeiset kaksi tuntia saivat olla luokassa mukana hevosenhoidon teoriatunneilla. Tunneilla oli mukana myös Sannan yhdeksänviikkoinen Jäynä-bokseri, jonka kanssa tytöt leikkivät nätisti. Vähän jännitin miten Frini suhtautuu; tajuaako se kokoaan, että on jo hieman isompi kuin Jäynä. Jännitys osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä Frini osasi telmiä pikkubokserin kanssa niin kamalan nätisti, eikä sitä yhtään haitannut vaikka Jäynä välillä roikkui niin kauluksessa kuin korvissakin. Myöhemmin Jäynä myös keksi, että Frinin päällä on tosi pehmoinen maata! Ja tähänkään Frini ei tuumannut mitään, vaan sen ilme oli "siinäs nyt makoilet sitten" :')

Koulun jälkeen käytiin pienellä kävelyllä ja vähän lämmiteltiin, koska oltiin menossa vähän agilityilemään koulun kentälle. Frini jäi odottamaan, kun ohjeistin Sannaa ja Jäynää. Aloitettiin hyppyesteestä; siivekkeiden välistä juoksemista tottakai vain. Ei hyppyjä vielä noin pienen kanssa voi edes tehdä. Hienosti Jäynä kulki Sannan mukana ja kuunteli. Mahtava pentu! Muutaman toiston jälkeen päästettiin Jäynä tauolle ja Frini astui kehään.
Tällä kertaa otettiin ensin parit hypyt ja niiden jatkoksi mutkaputki. Hyppyihin laitoin rimat matalimmalle korkeudelle. Muutama toisto tehtiin ja kivasti Frini loikki puomien ylitse. Mahtipalkkakin löytyi; narupallo! Voi sitä riemun määrää! Neiti sai hepulit ja rallatteli menemään lelu suussaan kenttää ympäriinsä :D Olin mukana sen onnessa ja annoin sen riehua, kun kerran nyt löydettiin se huippupalkka. Hetken rallitettuaan toi lelun mulle ja tehtiin vaihtokaupat; minä sain lelun ja Frini nakin. Sitten jatkettiin.

Hienosti Frini haki putkeen kaukaakin, kun "ihan huvikseni" kehotin sitä sinne menemään. Osoitin kädellä putken suuntaan ja annoin käskyn "putkeen!". Frini pysähtyi ja selvästi katsoi "Missä putki? Tuolla!", ja juoksi täysillä putken läpi. Sen jälkeen sai mitä isoimmat kehut, tottakai. Taukojakin pidettiin, ilman muuta.
F:n ollessa tauolla, Jäynä tutustui putkeen. Sanna houkutteli toisessa päässä ja minä pidin Jäynästä kiinni, ettei lähde putken ohitse Sannan luo (putki asetettiin suoraksi ja niin lyhyeksi kuin mahdollista). Jäynällä meni pieni hetki todeta, että kyllä sinne putkeen voi mennä. Reipas poika se on, seuraavalla kerralla tohtii mennä putkesta ihan varmasti reippaammin.

Frini takaisin kentälle ja nyt kokeiltiin mennä toisinpäin; ensin putki ja sitten hypyt. Tämä oli haastavampaa. Ehkä viidennellä kerralla onnistuttiin ja siihen sitten lopetettiin tuo harjoitus. Vähän pientä leikkimistä ja rallattelua väliin, jonka jälkeen kokeiltiin vielä kujakeppejä, joita ei olla tehty ikuisuuksiin. Ne oli Frinille nyt hieman oudot, olis vain tahtonut kiertää ne eikä mennä niiden välistä. Aloitettiin alusta niiden suhteen; menin itsekin kujasta Frinin kanssa pari kertaa. Pari kertaa siirryin jo sivulle, keppikujan "ulkopuolelle" ja kyllä se Frini siinä taisi taas tajuta, ettei se kuja nyt niin hirveä ollutkaan :P Loppuun vielä narupallon kanssa riehumista ja sitten jäähdyttelyt pienen kävelylenkin muodossa.

Tästä sitten lähdettiin Sannan kanssa Wilman luo kaffittelemaan, peltoilemaan ja kuvailemaan koiria :') Otettiin kaikista koirista seisotuskuvat sekä naamakuvat. Ja tietenkin kamera lauloi myös silloin, kun koirat leikkivät ja juoksentelivat keskenään. Ihanaa, kun koirat tulee toimeen ♥
Jäynäkin sai monta hyvää koirakokemusta tuon päivän aikana. Ja pakko vielä kerran sanoa, että Frinistä oon tosi ylpeä, kun osasi kohdella Jäynää hyvin; eikä leikkiessäkään rynnännyt täysiä päälle vaan tajusi kokoeron. Noinkin nuoreksi koiraksi käyttäytyi siis pikkupikkupennun seurassa mahottoman hyvin ♥
Sannalle muuten jälleen suuret kiitokset kuvasista! :)

Viiden aikaan lähdin ajelemaan kotikotiin. Ensin kävin äiteen tykönä Kurikassa ja siitä jatkoin matkaa isseen luo. Isseen tykönä sitten pian havaitsin, että Heta nyt ei ole oikein normaali. Se oli kamalan vaisu ja piti sellaista pientä vikinää, ruokakaan ei maistunut.. Kävelikin ihan kuin sen mahaan olisi sattunut. Seurailin sitä ja aloin miettiä, että mitä kaikkea koira oli syönyt sinäpäivänä. Froliceja, nakkeja, broilerpyörykän ja pari Jäynän herkkua.. Ei mitään sen kummempaa. Ja tuon vatsa ei herkästi sekaisin mene, joten ei se voinut noista syödyistäkään johtua. Mieleen ehti jo hiipiä, että onko se nyt hemmetti jossain vaiheessa löytänyt jostain maasta jotain myrkkyä.. Nytkin kun Kauhajoelta on tämän viikon aikana parista paikasta jo jotain myrkkymakkaroita löytynyt, niin väistämättä se tuli mieleen :(
Heta hakeutui ensin sängyn alle ja sitten yhden lipaston alle makaamaan ja vinkui pienesti.. Kannoin sen sitten sänkyyni, että pystyn seurailla sen vointia samalla, kun etsin netistä tietoa, mikä sitä voisi vaivata. En kuitenkaan löytänyt mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa.
Menin sen viereen rapsuttelemaan sitä ja torkahdin. Kun havahduin hereille, Heta nukkui vieressäni edelleen. Nousin ja Heta ei hievahtanutkaan.. Säikähdin ihan hemmetisti, kun se ei heti reagoinut nimeensä millään tavalla. Korotin vähän ääntäni, rapsutin ja vähän 'ravistelin' Hetaa, kunnes se sitten avasi silmänsä. Se vain nukkui niin sikeään, ettei heti tajunnut maailmanmenosta mitään. Siinä sitten jatkoin vähän sen rapsuttelua ja kehotin pihalle pissalle. Hitaasti Heta nousi ja käveli ulko-ovelle. Pihalla reipastui.
Tänään sitten olikin jo normaali omaitsensä ja ruokakin taas maistui. Jäi nyt ihan mysteeriksi, mikä flikkaa vaivasi.. Mutta onneksi taasen selvittiin vain säikähdyksellä ja murehtimisella..

Ensi viikon torstaina ja perjantaina (31.10. & 1.11.) on koulullamme Avoimet Ovet, ja torstaina Frini sekä Awa ovat mukana koiranäytöksissä (F agilityssä & A tokossa) ja Heta pääsee trimmaustiloihin harjaukseen, pesuun, korvienpuhdistukseen sekä muuten vain paijailtavaksi.
Frinin kanssa suoritamme ns. näytöksen ihan kuten yleensäkin treenailemme. Eipä me oikein muulla tavalla sitä voida suorittaakaan, koska ei me vielä "osata" mitään sen kummempia juttuja. Ja eihän meidän tarvikaan! Frinikin on vasta 7kk! ;) Onneksi näytöksissä on mukana myös koirakoita, jotka ovat jo lajissa pidemmällä, joten välillä nähdään myös sellaisia suorituksia, joissa jo koirakin (ja ohjaaja) tietää enemmän mitä tehdään ja miten tehdään :)
Awan kanssa sitten tokoillaan ja treenin kannalta tämäkin suoritetaan; paikkamakuuta, pieniä pätkiä seuraamista, luoksetuloa, perusasentoa ja liikkeestä maahan.. Tuossa meidän tokoilusuunnitelma torstaille ^^'
Näytöksiähän on siis kolme kertaa yhdentoistatunnin aikana, joten Awankaan kanssa noita kaikkia en tee yhdessä näytöksessä. Pahin painajaiseni on, että Awa on juuri tuolloin sitä mieltä että "haista pa*ka, tee keskenäs. Mua ei nyt huvita".. Sillä kun niitä päiviä on toisinaan :'D Noh, jos se on tuolla asenteella matkassa silloin, niin ei voi mitään. Sitten ei vaan tehdä mitään vaikeampia harjoituksia vaan ihan perusjuttuja (tai "perusjuttuja"); istumista ja maahanmenoa, tassunantamista ja ylävitosen heittämistä. Niitä se ainakin tekee innolla vaikka mitkään paikkamakuut tms. ei kiinnostaisi.. Toivotaan kuitenkin, että Awalla olisi hyvä päivä :')

Pentukurssin viimeinen kerta

Niin se vain on, että tänään oltiin viimeistä kertaa pentukurssilla. Äkkiä on kuusi viikkoa mennyt! Tällä kertaa ohjelmassa oli kontaktin pitämistä kävellessä, toisten koirien ohittamista (oma kontaktissa), luvan odottamista, ruutuun irtoamista, herkun jättämistä rauhaan ja luoksetuloa.

Asetuttiin aluksi rinkiin ja siitä lähdettiin etenemään kohti ringin keskiosaa. Joka askeleella katsottiin, että koira pitää kontaktin ja palkattiin jos näin oli. Kontaktia Frini piti hyvin, välillä vilkuili muita koiria, mutta kuitenkin otti kontaktin nopeasti uudelleen.
Seuraavaksi asetuttiin riviin ja lähdettiin vuorotellen ohittamaan toisia koirakkoja, mieluusti niin, että se kontakti pysyi koko ajan ohittaessa. Tämäkin meillä meni tosi kivasti, ei moittimista. Ohjaajan kommentti "tosi hyvä!" :)

 














Tämän jälkeen tehtiin tötsistä "oviaukot", joissa pennun piti odottaa lupaa jatkaa matkaa. Meillä tätä odottamista harjoitellaan joka kerta, kun mennään ovesta (ja ruokailutilanteissakin odotellaan lupaa) ja siitä oli tässä hyötyä. Frini osasi odottaa lupaa. Ensimmäisellä "oviaukolla" tosin meinasi tulla heti perässä kun itse astuin "ovesta" ulos, mutta palautin sen vain takaisin paikkaan missä sen piti odottaa. Kun sen siihen palautin ja sanoin uudelleen "odota", niin tajusi, mikä oli homman juju.
Seuraavaksi harjoiteltiin ruutuun irtoamista. Tämä on siis yksi tokoliike, jossa koira lähetetään ruutuun. Asetettiin ruudun keskelle kansi, jonka päälle laitettiin muutama herkku niin, että koira näki ne. Koira ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saanut herkkuja ottaa vaan mentiin ruudun reunalle ja annettiin käsky "ruutuun" (tai mitä käskyä kukakin nyt tahtoi käyttää). Frini meni suoraan keskelle ruutua herkut syömään kun annoin käskyn. Uudelleen herkut kannen päälle ja pikkuisen kauemmas ruudun reunasta. Taas sama juttu; suoraan keskelle ruutua. Tottakai kun ne herkut oli siellä ;) Kolmannella kerralla mentiin vielä vähän kauemmas ja nyt Frini jäi vähän haistelemaan maata välillä, mutta meni ruutuun kuitenkin. Ohjaaja sanoi, että Frini jääkin jo aika kivasti sinne ruutuun odottamaan, eikä lähde sieltä pois herkut syötyään. Kai meidän pitää kehitellä jostain jotkut ruudun alutkin, että harjoitellaan sitten sitäkin pikkuhiljaa. Onko kellään neljää ylimääräistä (pienehköä) kukkaruukkua? Mä voin ottaa ne vastaan mielihyvin, pysyy "ruudun kulmat" sitten tuulisellakin säällä paikoillaan :D

Minna (ohjaaja) laittoi maahan kolme muovikantta, joiden päällä oli herkkuja. Tässä harjoituksessa koiran tuli jättää ne herkut rauhaan ja jatkettava matkaa. Ensimmäistä herkkukasaa Frini ei edes huomannut, enkä itse tajunnut hidastaa, että se oikeasti näkisi ne ja saisin käskettyä sen jättämään ne rauhaan, joten käveltiin sitten suoraan seuraavan kannen kohdalla ja nämä Frini huomasi. Jotain TOSI hyvää siellä nähtävästi oli, koska Frini olisi kovasti halunnut käydä niitä maistamassa. Jätti kuitenkin ne rauhaan, kun pari kertaa sanoin "jätä". Palkan sai tietty heti mun kädestä, kun unohti maassa olevat. Tätä mentiin pari kierrosta.
Lopuksi otettiin vielä parit luoksetulot. Jätin Frinin Minnalle ja kävelin n. 20metrin päähän ja kutsuin Friniä. Hyvällä vauhdilla tuli luo. Toistettiin sama, ja nyt Frini sitten päättikin haukkua, kun jätin sen Minnalle. Jouduin hetken aikaa odotella, että pentu hiljeni ja rauhoittui ennen kuin kutsuin sen luokse. Tämänkin kerran se tuli vauhdilla luokse.

Pentukurssilta kotiin päästyäni istahdin koneen ääreen ja ilmoittauduin heti pentujen agilitykurssille, joka alkaakin jo 4.8.2013 (sunnuntai). Ajattelin, että tuo kurssi olisi ehkä niin koiralle kuin mulle itsellenikin hyvä aloitus agilityn ihmeellisessä maailmassa ja sitä kautta päästäisiin vähän lajiin sisälle. Innolla odottelen kurssin alkua.. Ja vähän jännittyneenäkin ^^'

Ja tiddididiididii: ikää mittarissa tänään 19viikkoa (koskakohan sitä oikeasti alkais laskea kuukausia..? :D). Punnittaessa ja mittaillessa painoa oli 14,8kg ja korkeutta 49,5cm. Hirmu iso flikka! Kuinkahan isoksi se on ajatellut kasvaa..? Kuhan nyt ei kasvais enää ku korkeintaan 6,5cm, ettei mentäs rotumääritelmän sallittujen rajojen yli ;)

Voisin tähän kertoilla vähän myös viime viikon kuulumisia. Torstaina (18.7.) lähdettiin illalla käymään Kauhajoella (nyt siis vietetty kesälomaa isseen tykönä). Käväisin kämpälläni ja jatkettiin siitä matkaa vielä keskustaan, jossa jo Wilma odottikin Patronin ja Runon kanssa. Keskustassa käveleskeltiin ja sosiaalistettiin pentuja reippaan tunnin ajan. Frini ei piittaa juuri mitään ympärillään tapahtuvasta ja ottaa kontaktia muhun tosi hyvin. Käväistiin suihkulähteen luona, josta jatkettiin matkaa ohi kolisevian liikennevalojen :D ABC:n pihassa katteltiin maailman menoa vartin verran ja sitten lähdettiin kävelemään takaisin autoille päin. Takaisin päin kävellessä eräältä parkkipaikalta lähti auto, joka ajoi luultavastikin jonkun mehupurkin yli, joka sitten paukahti oikein kunnolla. Itse tätä vähän säpsähdin, mutta Frini ei tuumannut mitään! Vautsi :)

19vko ~ 49,5cm / 14,8kg

Lauantaisella (20.7.) lenkillä ohitettiin Frinin kanssa hienosti räksyttävä pikkukoira. Otin Frinin kontaktiin heti kun itse näin vastaantulevan naisen pikkukoiransa kanssa. Pikkukoiran huomatessa meidät se alkoi räksyttää ja siinä vaiheessa Frinikin sitten huomasi sen. Pyysin Friniltä kontaktia ja hyvin se sitä ottikin, mutta alkuun sitä kauheasti kiinnosti ja ihmetytti toinen koira. Kuitenkin ohitus meni hyvin ja sain ihan hyvin pidettyä Frinin kontaktissa. Pari kertaa se vilkaisi pikkukoiraa, mutta ohitti kuitenkin nätisti. Voi kun saataisiin nämä ohitukset pysymään tällaisina. Toki onhan tuo vasta pentu, joka ei vielä osaa lähteä puolustautumaan ja vastaamaan siihen toisen räksytykseen, mutta pitää toivoa, ettei siihen opikaan.. Tämäkin on yksi syy miksen lenkitä Friniä ja Awaa yhdessä. En halua, että Frini ainakaan Awalta oppii huonoja tapoja. Mulle riittäisi, että Awan kanssa on ollut ongelmaa näissä ohitustilanteissa. On tosin vieläkin toisinaan. Joskus mennään hienosti ihan hiljaa ohitse, joskus taas pitää epävarmuuttaan alkaa mölisemään. Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, että tuon epävarmuuden saisi edes suurimmaksi osin kitkettyä pois Awalta. Mutta koko ajan ollaan kyllä menty oikeastaan parempaan suuntaan.

Lihatilausta ja loishäätöä

Maanantaina (27.5.) oltiin jälleen Frinin kanssa "töissä" ja sieltä suunnattiin kotiin Kauhajoelle. Awa ja Heta jäivät siis isseen luokse hoitoon. Ne ovat saaneet nyt olla päivittäin oikein urakalla pihalla takapihan aitauksessa ja huomaa kyllä, että siitähän ne nauttii. Saavat juoksennella sydämensä kyllyydestä. Kyllä ne välillä siellä makoileekin ja ottavat rauhallisesti.
Maanantai-illalla tosiaan Frinin kanssa mentiin Kauhajoelle ja hetken oltiin kotosalla, että pentu sai huilia. Frini siinä alkoi heräilemään ja lähdettiinkin Kauhajoen keskustaan, jossa treffattiin W & beauceronpentunsa Patron. Sosiaalistuttiin siis nyt oikein urakalla. Pennut olivat innoissaan, kun pitkästä aikaa toisensa näkivät. Ei kuitenkaan annettu kauheasti leikkiä, lenkillehän me oltiin menossa ja silloin ei leikitä ;) Leikit tapahtuu sitten muualla kuin keskellä kaupunkia. Frinille oli alkuun kamalan vaikeaa se, että W & Patron kulkivat edellä; "Ne jättää meidät, ne ei odota! Mennään äkkiä niiden perään!", tuntui Frini ajattelevan, kun kovasti pyrki Patun ja W:n luo :D Matkahan ei kuitenkaan meillä jatkunut ennen kuin remmi löystyi ja nopeasti pentu hiffasi asian.
Keskustassa pysähdyttiin myös suihkulähteelle, joka piti kohisevaa ääntä. Kumpikaan pennuista ei sitä oudoksunut. Välillä jopa tuntui, ettei Frini huomannut mitään sitä ympäröivästä maailmasta - niin hienosti se vaan ohitti pyöräilijät, lenkkeilijät, jopa toisella puolella tietä lenkillä ollut koirakin ohitettiin hienosti; en mä edes oikeasti tiedä huomasiko Frini sitä lainkaan ^^' Ohitettiin myös pyörätuoli-ihminen, hyvää harjoitusta pennulle nähdä näitäkin, että on ihan normaalia, jos ja kun tämmöisiä vastaan tulee. Liikennevalotkin pitää kamalan kolisevaa ääntä eikä siitä hirmuisesta kolinastakaan välitetty.

Käväistiinhän me terassillakin yksillä ja mennessämme sinne kuului kommentti "kattokaa ku pieni lassie!" :D Istuttiin pöydän ääreen ja Frini rauhoittui makaamaan melko nopeasti ja odottelemaan, että matka jatkuisi. Siinä se katteli maailman menoa rentona. Jatkettiin matkaa ja bongattiin ritiläportaat; eikun sinne vähän treenaamaan pintoja. Ritiläpohja tassujen alla oli Frinille ihan ok. Alkuun oli pienen hetken vähän ihmeissään, mutta nopeasti tottui tähänkin ja kuljeskelikin ritiläpohjan päällä reippaasti. Tuo on ihan mahtava pentu ♥

Yökin meni hyvin, ainoastaan yhdet pissat tuo teki maanantai-illalla sisälle, mutta muuten kaikki tarpeet tehtiin ulos. Tiistaiaamusta (28.5.) käytiin koululla; palauttelin yhden koulutehtävän sekä vein työharjoittelusopimukset toimistoon. Samalla kierreltiin Frinin kanssa koulun alueella, kun kerta aikaa oli, ennenkuin piti lähteä ajamaan Kurikkaan työharjoitteluun. Nähtiin vieraita ihmisiä, toisia koiria sekä traktoreita. Katseltiin traktoreita ensin vähän kauempaa ja sitä mukaa mentiin lähemmäs miten pentu tottui, ja nopeastihan se tottui. Reippaasti Frini käpsytteli remmi löysällä pihan poikki parin traktorin siinä lähellä pörrätessä :)
Illalla kuuden jälkeen oltiin jälleen kotona (isseen luona) ja sitten otin koirat yksitellen takapihan aitaukseen ja sisko sai napsia niistä kaikista seisotuskuvat + Awasta muutamat tokoilukuvat. Perusasentoa, maahanmenoa sekä paikkamakuuta treenailtiin ja ne meni kyllä hienosti. Awa malttoi pysyä maassa palatessani sen vierelle. Vähän se kyllä ennakoi pari kertaa sen istumaannousunsa kanssa, joten sitä pitäisi vähän treenailla, ettei ennakoisi.. Kyllä me pari onnistunuttakin suoritusta siinä saatiin sen suhteen kuitenkin :)
Tiistainahan Frini täytti 11viikkoa ja korkeutta neidillä on nyt n. 38cm ja painoa 7,7kg. Sellaista paria senttiä ja yhtä kiloa se nyt kasvaa viikossa, jos yhtään olen oikein mittaillut.. Kai se tuon korkeuskasvunsa suhteen jossain kohti sitten hidastaa. Frinin emä, emänemä sekä emänemänemä ovat korkeudeltaan kaikki 56cm, eli ihan rotumääritelmän narttujen sallitun koon ylärajalla. Emän sisko taas on 51cm eli ihan alarajalla. Hirmu yksilöllistä taitaa tämä kasvu olla. Frinin isä on säkäkorkeudeltaan 59cm.
Tiistaina aloitin taas matolääkekuurin Frinille; viikonpäästä (ti 4.6.) mennään ekoille rokotuksille :)

Keskiviikkona (29.5.) ei taidettu tehdä mitään ihmeempiä. Tilailin viime sunnuntaina KennelRehulta sapuskaa koiruuksille ja torstaina (30.5.) sain ne hakea. Tilasin 5kg jauhelihaa, 5kg naudan mahaa, 5kg lammasjauhelihaa, 5kg raakaa lohta, 5kg raakaa kalkkunanjauhelihaa sekä 600g valkosipulirouhetta. Hetkeksi aikaa taas riittää lihat. Enempää tosin ei voisi edes tilata, koska sitten pakastimella tulee raja vastaan :D Nytkin se on ihan täynnä koiranruokaa ja muutama hassu pussillinen ihmisille tarkoitettuja ruokia. Mikä meni väärin? No ei mikään :p
Yksinoloakin Frinin kanssa harjoiteltiin tänään; hyvin meni. Sinne se jäi huoneeseen yksikseen touhuamaan aktivointipallon kanssa, jonne muutaman nappulan sujautin. Hieno pieni tyttöni ♥

Say Wuf:laisten kanssa on ollut puhetta Kesäpäivistä ja ne pidetäänkin Uudessakaupungissa elokuun 11.päivä. Innoissani jo odotan, että päästään Frinin kanssa moikkaamaan kasvattajaa sekä tietenkin muita SW:läisiä! ^_^