Kesähaaste; Mission23

Eiköhän tänään tullut täytettyä tuo tehtävä numero 4; Normaalia pidempi lenkki. Rakkimukset juoksentelivat vapaina pellolla parin tunnin ajan, siinä on lenkkiä kerrakseen. Enpä ole tainnut koskaan aikaisemmin näitä kaikkia kolmea pitää yhtäaikaa vapaina noin pitkää aikaa, joten tämä on siitä syystä meille se "normaalia pidempi lenkki". Ennen peltoilua koiruudet olivat hetken takapihan aitauksessa riehumassa keskenään (ollaan siis isseen tykönä taas viettämässä viikonloppua).. Ja illalla käväistiin vielä Kurikan koirapuistossakin juoksentelemassa noin puolen tunnin ajan. Itse olisin kyllä kauemmankin voinut olla, mutta koirat eivät paljoa juoksennelleet; nuuskuttelivat vain maata, joten ajattelin sitten, että lähdetään, kun ei ketään kavereitakaan saapunut puistoon :)
Paimenlauman laatima haaste.

Tehtävät:
1. Raaputushetki
2. Uuden tempun opetteleminen
3. Harjaustuokio
4. Normaalia pidempi lenkki
5. Jos meillä on jokin yhteinen ajanviettotapa, tänään toteutamme sitä
6. Kokkaan koiralleni tänään jotakin
7. Hierontatuokio
8. Hampaidenpesupäivä
9. Herkkupäivä
10. Nostan koirani syliin, painoi se sitten miten paljon tahansa
11. Koirapuistoilua
12. Otan koirastani tänään jonkun lavastetun kuvan ja julkaisen sen tämän postauksen lopussa.
13. Kunnon leikkihetki
14. Vapaana juoksuttelua
15. Esineen heittelyä
16. Esiintymisen (nlyt, mätsärit) harjoittelemista
17. Vanhojen temppujen kertaaminen
18. Leikataan kynsiä tänään, jos niissä on jotakin leikattavaa.
19. Tänään lenkitän koiran eri puolella tai muuten eri tavalla kuin yleensä - vaihtelun vuoksi
20. Otan kuvan koirastani mahdollisimman kauniissa paikassa ja julkaisen sen tässä postauksessa
21. Malttiharjoitus, vaadin koiraani olemaan 2min ajan aloillaan joko istuen, maaten tai seisten
22. Tänään testaan koirani reaktioita eri sanoille. Sanon niin monta koiraani innostavaa sanaa kuin mahdollista, ja lasken kuinka monen kohdalla sen korvat nousevat pystyyn (tai koira muuten osoittaa selkeästi erityistä kiinnostusta ja huomiota). Koirani reagoi [] sanaan.
23. Heitän koiralleni tänään niin monta namia ilmaan, että se saa ainakin yhden kopin.
24. Keksin anagrammin koirani nimestä. Jos en muuten keksi, käytän apuna Lintukotoa.
25. Takkuja? Ei hätää, tänään selvitellään mahdolliset takut
26. Nakkaan koiralleni jonkin aktivointilelun
27. Piirrän koirani tassun ääriviivat paperille ja julkaisen kuvan tässä postauksessa
28. Treenaamme tänään tosissamme jotakin lajia
29. Asetamme harrastus- tai muut tavoitteet loppukesälle
30. Halaan tänään koiraani :--)

Lihatilausta ja loishäätöä

Maanantaina (27.5.) oltiin jälleen Frinin kanssa "töissä" ja sieltä suunnattiin kotiin Kauhajoelle. Awa ja Heta jäivät siis isseen luokse hoitoon. Ne ovat saaneet nyt olla päivittäin oikein urakalla pihalla takapihan aitauksessa ja huomaa kyllä, että siitähän ne nauttii. Saavat juoksennella sydämensä kyllyydestä. Kyllä ne välillä siellä makoileekin ja ottavat rauhallisesti.
Maanantai-illalla tosiaan Frinin kanssa mentiin Kauhajoelle ja hetken oltiin kotosalla, että pentu sai huilia. Frini siinä alkoi heräilemään ja lähdettiinkin Kauhajoen keskustaan, jossa treffattiin W & beauceronpentunsa Patron. Sosiaalistuttiin siis nyt oikein urakalla. Pennut olivat innoissaan, kun pitkästä aikaa toisensa näkivät. Ei kuitenkaan annettu kauheasti leikkiä, lenkillehän me oltiin menossa ja silloin ei leikitä ;) Leikit tapahtuu sitten muualla kuin keskellä kaupunkia. Frinille oli alkuun kamalan vaikeaa se, että W & Patron kulkivat edellä; "Ne jättää meidät, ne ei odota! Mennään äkkiä niiden perään!", tuntui Frini ajattelevan, kun kovasti pyrki Patun ja W:n luo :D Matkahan ei kuitenkaan meillä jatkunut ennen kuin remmi löystyi ja nopeasti pentu hiffasi asian.
Keskustassa pysähdyttiin myös suihkulähteelle, joka piti kohisevaa ääntä. Kumpikaan pennuista ei sitä oudoksunut. Välillä jopa tuntui, ettei Frini huomannut mitään sitä ympäröivästä maailmasta - niin hienosti se vaan ohitti pyöräilijät, lenkkeilijät, jopa toisella puolella tietä lenkillä ollut koirakin ohitettiin hienosti; en mä edes oikeasti tiedä huomasiko Frini sitä lainkaan ^^' Ohitettiin myös pyörätuoli-ihminen, hyvää harjoitusta pennulle nähdä näitäkin, että on ihan normaalia, jos ja kun tämmöisiä vastaan tulee. Liikennevalotkin pitää kamalan kolisevaa ääntä eikä siitä hirmuisesta kolinastakaan välitetty.

Käväistiinhän me terassillakin yksillä ja mennessämme sinne kuului kommentti "kattokaa ku pieni lassie!" :D Istuttiin pöydän ääreen ja Frini rauhoittui makaamaan melko nopeasti ja odottelemaan, että matka jatkuisi. Siinä se katteli maailman menoa rentona. Jatkettiin matkaa ja bongattiin ritiläportaat; eikun sinne vähän treenaamaan pintoja. Ritiläpohja tassujen alla oli Frinille ihan ok. Alkuun oli pienen hetken vähän ihmeissään, mutta nopeasti tottui tähänkin ja kuljeskelikin ritiläpohjan päällä reippaasti. Tuo on ihan mahtava pentu ♥

Yökin meni hyvin, ainoastaan yhdet pissat tuo teki maanantai-illalla sisälle, mutta muuten kaikki tarpeet tehtiin ulos. Tiistaiaamusta (28.5.) käytiin koululla; palauttelin yhden koulutehtävän sekä vein työharjoittelusopimukset toimistoon. Samalla kierreltiin Frinin kanssa koulun alueella, kun kerta aikaa oli, ennenkuin piti lähteä ajamaan Kurikkaan työharjoitteluun. Nähtiin vieraita ihmisiä, toisia koiria sekä traktoreita. Katseltiin traktoreita ensin vähän kauempaa ja sitä mukaa mentiin lähemmäs miten pentu tottui, ja nopeastihan se tottui. Reippaasti Frini käpsytteli remmi löysällä pihan poikki parin traktorin siinä lähellä pörrätessä :)
Illalla kuuden jälkeen oltiin jälleen kotona (isseen luona) ja sitten otin koirat yksitellen takapihan aitaukseen ja sisko sai napsia niistä kaikista seisotuskuvat + Awasta muutamat tokoilukuvat. Perusasentoa, maahanmenoa sekä paikkamakuuta treenailtiin ja ne meni kyllä hienosti. Awa malttoi pysyä maassa palatessani sen vierelle. Vähän se kyllä ennakoi pari kertaa sen istumaannousunsa kanssa, joten sitä pitäisi vähän treenailla, ettei ennakoisi.. Kyllä me pari onnistunuttakin suoritusta siinä saatiin sen suhteen kuitenkin :)
Tiistainahan Frini täytti 11viikkoa ja korkeutta neidillä on nyt n. 38cm ja painoa 7,7kg. Sellaista paria senttiä ja yhtä kiloa se nyt kasvaa viikossa, jos yhtään olen oikein mittaillut.. Kai se tuon korkeuskasvunsa suhteen jossain kohti sitten hidastaa. Frinin emä, emänemä sekä emänemänemä ovat korkeudeltaan kaikki 56cm, eli ihan rotumääritelmän narttujen sallitun koon ylärajalla. Emän sisko taas on 51cm eli ihan alarajalla. Hirmu yksilöllistä taitaa tämä kasvu olla. Frinin isä on säkäkorkeudeltaan 59cm.
Tiistaina aloitin taas matolääkekuurin Frinille; viikonpäästä (ti 4.6.) mennään ekoille rokotuksille :)

Keskiviikkona (29.5.) ei taidettu tehdä mitään ihmeempiä. Tilailin viime sunnuntaina KennelRehulta sapuskaa koiruuksille ja torstaina (30.5.) sain ne hakea. Tilasin 5kg jauhelihaa, 5kg naudan mahaa, 5kg lammasjauhelihaa, 5kg raakaa lohta, 5kg raakaa kalkkunanjauhelihaa sekä 600g valkosipulirouhetta. Hetkeksi aikaa taas riittää lihat. Enempää tosin ei voisi edes tilata, koska sitten pakastimella tulee raja vastaan :D Nytkin se on ihan täynnä koiranruokaa ja muutama hassu pussillinen ihmisille tarkoitettuja ruokia. Mikä meni väärin? No ei mikään :p
Yksinoloakin Frinin kanssa harjoiteltiin tänään; hyvin meni. Sinne se jäi huoneeseen yksikseen touhuamaan aktivointipallon kanssa, jonne muutaman nappulan sujautin. Hieno pieni tyttöni ♥

Say Wuf:laisten kanssa on ollut puhetta Kesäpäivistä ja ne pidetäänkin Uudessakaupungissa elokuun 11.päivä. Innoissani jo odotan, että päästään Frinin kanssa moikkaamaan kasvattajaa sekä tietenkin muita SW:läisiä! ^_^

Seinäjoki-City Collie

Naudan rustoluuta 10.5.2013

Käytihin tänään otsikon mukaisesti Seinäjoella Frinin kanssa. Päämääränä oli Musti&Mirri ja sieltä käväistiin tilailemassa nimilaatta pennulle. Valitsin luunmuotoisen laatan, kuten Awalla ja Hetallakin on. Awallahan on pinkki ja Hetalla punainen. Frinin väriksi valikoitui violetti. Mukaan tarttui myös kokonaista broilerinsydäntä, jauhettua poroa, sian luita sekä naudan niveliä ja putkia.
Samalla reissulla tutustuttiin pikkuisen kaupunkielämään, toisinsanoen siis vähän haahuiltiin parkkipaikalla ja siinä vieressä menevällä jalkakäytävällä. Kaikki oli pienelle niin uutta ja ihmeellistä, että ei sitä kävelyksi juurikaan voinut sanoa. Annoin Frinin kaikessa rauhassa haistella ja kattella maailman menoa ja kyllähän se siitä reipastui kun tottui ohikulkeviin autoihin yms. Pentu sai myös paaaljon silityksiä ja ihastelevia katseita vierailta ihmisiltä; pari meinasi sen jopa ihan käsistä viedä! ;) Monen suusta kuuli miten nätti pentu on; hienon värinen, kivan kokoiset silmät, isot tassut "ei kasva rimppakinttua" jne.. :D

Matolääkekuuri aloitettiin eilen, perjantaina (10.5.). Makkaranpalan sisään piilotin Flubenol 220mg -tabletin, ja hyvin maistui. Eihän tuo pentu edes huomannut, että makkaranpalassa mitään "ylimääräistä" edes oli ;p

Awa ja Heta viettivät päivällä aikaansa ulkona, takapihan aitauksessa. Kolmisen tuntia ne siellä yhteensä hömpöttivät ja kun sisälle pääsivät, olivat kyllä väsyneitä. Suihkuttelujen kautta menivät suorinta tietä unille.

Ilmoitin meidät Frinin kanssa Seinäjoella 18.6. alkavalle pentukurssille, jonka järjestää Koirakoulu Fiilis. Toivotaan, jotta päästään mukaan :)

Jos olette muuten banneria vailla esim. blogiinne, niin osallistukaahan BeaTheShepherd -blogissa olevaan arvontaan, jossa voi siis voittaa bannerin! (:

Talvilomailua

Talvilomalla ollaan tää viikko ja sitä tultiin eilen illalla viettämään isseen luo. Tänään aamusta koirat pääsi pitkästä, pitkästä aikaa riehumaan takapihan aitaukseen ja hyvä tovi siellä rellestettiinkin. Koirat nautti juosta vapaana, ilman mitään tyhmiä remmejä perässä. Riekkumisen aikana Heta teki temput ja livahti pienestä raosta saunan kuistin alle, eikä millään olis halunnu tulla pois sieltä.. Hain sisältä nakkia, jolla houkutella neiti pois, mutta eeeei, siellä kuistin alla oli jotain paljon mielenkiintoisempaa. Hain veljenkin apuun ja sen jälkeen ei mennyt kauaa, kun veli sai napattua koiran pois sieltä. Kyllä muuten koira haisi pahalle, tiedä mitä se kuistin alta söi... Kysyin vielä isseeltä varmuudeksi, ettei siellä vain ole mitään rotanmyrkkyjä tms. mutta ei onneksi ollut. Hetan tempauksen jälkeen vielä hetki oltiin ulkona, kunnes koirat alkoi väsymään ja mentiin sisälle.

Muutaman tunnin päästä jo lähdinkin sitten Hetan kanssa kohti Ilmajokea, jossa nähtiin kaverini ja koiransa Ruu & Rommi. Mentiin läheiselle pellolle rämpimään - kävi kyllä ihan urheilusta tuo puolenmetrin lumihangessa tarpominen :D
Varmaan ainakin tunnin verran me siellä pellolla saatiin aikaa kulumaan ja oli sen jälkeen kyllä koiratkin ihan rättipoikkiväsyneitä!
Heta nukahti jo autoon, kun ajeltiin kotiin päin. Väsynyt koira = onnellinen koira ♥

Heta & Ruu

Ärrr ja mur...

Juoksut alkaa olla lopuillaan ja ajattelin, että jos helmikuun loppuun saakka odottelis ja sitte soittais eläinlääkärille ja varailis sitä sterkkausaikaa. Sitä tuskin kuitenkaa ihan parin päivän päähän soitosta saa, joten ehtii siinäkin sitten vielä tasaantua juoksuistaan tuo koira. Vähän kyllä itseä hirvittää ajatus tuosta leikkauksesta, mutta koiran parhaaksi se on. Pentuja sillä ei aiota teettää, niin mitäpä se noilla värkeillään tekisi. Turhaa vain rasittaisi juoksut koiraa. Niin ja pääseehän sitä itsekin sitten kieltämättä helpommalla, kun ei tarvitse olla suojaamassa sohvia ja laittamassa tuolle pöksyjä jalkaan jne.. Mutta suurin syy sterkkaukselle on tuo, että pentuja ei tosiaan olla teettämässä. Eikä haluta mitään vahinkojakaan käyvän. Mä niin kovasti toivon myös, että leikkaus tasottais ton luonnetta.. Juu tiedän, että ei siinä aina niin käy, mutta kai sitä toivoa saa. Tuloksen näkee sitten leikkauksen ja toipumisen jälkeen.. No mutta.. Se siitä leikkaushöpinästä, palailen asiaan kun olen ajan varannut/leikkaus on suoritettu..

Hmm, mitäs kaikkea ollaankaan nyt puuhailtu... Alkuun täytyy sanoa, että nyt oon viikon verran ollut kipeänä, joten koiran lenkit ovat jääneet lyhyemmiksi. Takapihan aitauksessa on koira päässyt kyllä riehumaan ja minä oon sille palloa nakellut ja vähän on pieniä tokoliikkeitäkin siellä menty. Häiriössä tuo ei vaan malta keskittyä sitten yhtään, sitä pitäiski treenailla enempi. Tuo kun ottaa häiriön jo siitä, jos naapurin koira alkaa haukkumaan metsän takana (noin 100metrin päässä).. Saa paljon houkutella, että koira kiinnittäisi huomionsa muhun. Tosin tällä äänellä ei paljoa nyt innosteta koiraa, hyvä kun koko ääntä edes tulee. Pari päivää sitten se oli kaikista pahimmillaan, pientä pihinää vain sain kurkunperältä tulemaan. Noh, toivon mukaan tämä tästä pian alkaisi mennä parempaan päin. Tk:ssa käväisin sunnuntaina ja nieluviljelyn tuloksista selvisi vain se, että tämä on virusperäinen tulehdus ja siihen ei ole lääkettä eli "Buranaa naamariin, niin kyllä se siitä"...... -.-' Saa vain nähdä kauanko oikein joudun tuota Buranaa naamariin lapata! >:/
Noh, sisälläkin ollaan sitten harjoteltu paikallaoloa ja seuraamista sekä vähän turhiakin temppuja on kokeiltu. Muun muassa "pam" ja "orava" ovat olleet listalla harjoittelussa. "Orava"-käskyn se kyllä jo tietää, kun se vielä pysyisi siinä tasapainossa ilman mun tukea, niin ois hyvä :D Ja "pam"-käskyyn mennään vielä hieman ohjatusti, mut eiköhän seki tuosta pian ala sujumaan.

Sunnuntaina (22.1.2012) nähtiin Minna ja neljän kuukauden ikäinen borzoipoika Salsa Seinäjoella Joupiskan maastossa. Taidettiin tehdä siinä pieni virhe, kun päästettiin koirat haistelemaan heti. Awalla napsahti jokin päässä ja se alkoi räyhätä pennulle todella rumasti! >:( Se ei kuunnellut yhtään mun kieltoja eikä paljon muutakaan, se vain räksytti ja ärhenteli. Yritin estää sen näköyhteyttä Salsaan ja se hieman jo rauhottui, mutta heti kun vähäkin näki Salsaa, se jatkoi murinaa. Lopulta otin koiraa pään sivuilta kiinni ja korotin ääntäni ja kielsin. Ei tehoa. Vasta kun laitoin koiran maahan, niin se rauhottui. Sanoin Minnalle, että jos lähdettäisiin liikkeelle, jos Awa vaikka rauhottuisi, kun saisi muuta ajateltavaa ja sen huomio kiinnittyis enempi maassa oleviin hajuihin. Ja niinhän siinä kävi. Awa ei sen jälkeen piitannutkaan Salsasta juuri mitään; ei murissut, ei haukkunut; ei mitään.. Eipä tohdittu päästää koiria toistensa lähelle kuitenkaan, sattuneesta syystä. Yhdessä vaiheessa Awa kutsui Salsaa jopa leikkiin, mutta eipä nyt annettu leikkiäkään.
Hitto ku mä en vaan voi tajuta mikä tuota koiraa vaivaa, miksi se on tuollainen..!? Oon miettiny, että jos vaan usein näkisi ja totuttaisi Awaa toiseen koiraan aluksi esim. lenkin muodossa niin, ettei antais koirien ees haistella toisiaan vaan sopis jonkun tapaamispaikan ja siitä sitten suoraa lähtis lenkille, niin uskoisin (tai ainakin vahvasti toivon), että tuo Awa kyllä tottuis ja tajuais, että ei toisille koirille tartte tuolla tavalla isotella..! Mut mitäs mieltä te ootte? Voisko tuollasesta tekniikasta olla mitään apua? Tai onko jollain jotain muuta ideaa tuon käytöksen kuriin saamisessa?
Niin, ja vapaaehtoisia treenikavereita ärripurrille otetaan vastaan.. x)

Ai niin, ja eilen (1.2.2012) hain KennelRehun autolta vähän sapuskaa koiralle. Nyt pakkasessa on 5kg naudan mahaa, 5kg naudan rustoluita ja 900g lohiöljyä. Myös merilevää ostin 800g purkin.
Ja tilasinpa muuten kivan takinkin Awalle, kun se raukka palelee pihalla! Kiitokset takista menee Vanilla, Viola ja Veeti seropien omistajalle :)

Sssiiiiinä se takki nyt on :)

Pellolla 2.2.2012

<3

<3

Onks tää nyt sitä tokoa? x)

Ensimmäisenä täytyy mainita, että nyt on meidän takapiha aidattuna! Vihdoin ja viimein, jes! Nyt voi koiraki olla irti, eikä tarvi pelätä, että se ottaa ja juoksee tielle!
Aita valmistui eilen ja tottakai sitä piti heti testata. Voi että ku Awa nautti kun sai oikein kunnolla rallittaa menemään! Ja minäki nautin; oli ihana nähdä koira nii onnellisena ja vapaana juoksemassa pallon perässä. Pääsi paljon kauemmas kuin kahdeksan metrin päähän, kun tähän asti on pihassa ulkoiltu flexi perässä roikkuen. Neidin kalloon, kun ei vieläkään ole uponnut kunnolla tuo luoksetulokäsky.
Nyt pystytään sitäki treenailemaan vähä paremmin.

Tänään oltiin päivällä juoksemassa pihalla ja heittelin siinä sitten palloa ja aina hoin "tänne"-käskyä kun koira tuli luokse (tai oli palaamassa luokse/oli saanut pallon suuhunsa). Kehuja, rapsutuksia ja leikkiä palkkioksi. Herkkuja se ei meinaa malttaa syödä rauhassa, vaan köhii niitä sitten aina, ku heti pitäs olla lujaa menossa.
Sitten yhdessä vaiheessa sain ajatuksen, et pyysin koiraa istumaan ja käskin odottaa. Lähdin kävelemään noin 10metrin päähän koirasta, kiersin takapihallamme kasvavan puun ja palasin takaisin koiran luo ja se odotti edelleen paikoillaan! Wau! :D En meinannu uskoa todeksi, mutta totta se oli :')
Välissä vähä leikittiin ja täytyihän mun äskeistä kokeilla sitte vielä uudelleen pari kertaa, että osasko se oikeesti vai oliko vain sattumaa, mut kyllä se vain pysy muillaki kerroilla paikoillaan ^^' OHO.
Ihan kiva juttu kyllä :)

Nyt tosiaan ku tuo aitaus on viimein saatu tuonne takapihalle, niin koirakamutkin voi tulla meille leikkimään ja koirat saa huhtoa ulkona oikein kunnolla! Jospa jo tällä viikolla onnistuis, että Awa sais parit kaverit juoksemaan kanssaan :)

Bling Bling!

Takapihan aitauksessa

11kk 2vko 6pv