Ilo irti auringosta

Aurinko esiintyi pilvien lomasta pitkästä aikaa, joten lähdettiin flikkojen kanssa pellolle ulkoiluttamaan kameraa - se onkin jo kamalan pitkään lojunut kaapin perukoilla.. Pitäisi ehkä yrittää aktivoitua kuvaamisen suhteen ja vähän taas muistutella mieleen, että mites sitä kameraa käytettiinkään.. Noh, jotain räpsyjä joka tapauksessa sain aikaan peltoretkeltä ja tässä niistä muutamia:

 

"Tiedätkö sen tunteen, kun koirien kuvaaminen on niin kamalan helppoa ja rentouttavaa? En minäkään."

Peto on irti!

Äitinsä tytär.. :'D

Heta 5v! ♥

Heta-pieni tänään 5v!

Kolmisen vuotta ollaan nyt yhdessä elelty ja Heta on kehittynyt huimasti joka asiassa.
Synttärien kunniaksi käytiin peltotiellä kuvia ottamassa. Sannalle kiitokset hienoista kuvista! ^_^ Frini ja Sannan Jäynä-bokseri olivat mukana myös. Illemmalla Hetalle piti tietenkin tarjoilla myös kakku. Tänävuonna tarjolla oli lihapateeta, jonka päälle askartelin juustosiivuista numero vitosen ;)

Onnea Heta! ♥

Jäätävää ulkoilua

Hyvää tätä vuotta kaikille!

Eilen ja tänään raahasin kameran mukaan pelto-/metsälenkille. Eilen tarvottiin pienessä lumipyryssä ja kylmä viima puhalsi ikävästi. Tänään sää oli mitä kaunein; aurinko paistoi eikä tuullut laisinkaan - pakkasta tosin olikin sitten ainakin -16*C, mikä vähän nipisteli kasvoja. Äkkiä siihen kuitenkin tottui, eikä muutenkaan ollut kylmä, kun olin pukenut vaatetta päälle kunnolla. Koirat vaan eivät oikein nauttineet; melkeinpä heti pellolle päästyämme alkoivat nostelemaan tassujaan.. Tässä vaiheessa taas mietin, että pitäisikö niille oikeasti ostaa tossut - tosin eivät ne varmaan niitä oikein osaisi arvostaa ;D Vähän kannustin koiria liikkumaan ja kyllähän siinä sitten muutamat juoksuspurtit aikaan saatiin ja tassujen palelukin unohtui hetkeksi aikaa. Pian kuitenkin taas alkoivat valittelemaan, joten suunnattiin sitten kotia kohti.
Hetaan oon saanut olla todella tyytyväinen! Se nimittäin pysyy nykyään tosi hyvin vapaana ja tulee vauhdilla luokse, kun huikkaa sen nimen. Frini nyt taas ei kovin kauas lähde luotani ja sekin tulee luokse, kun kutsuu. Hienoja rakkeja ♥
PS. Käykäähän tykkäämällä antamassa äänenne, me kiitämme ♥

4.1.2015

5.1.2015

Kinkunsulatuslenkki

Puoliltapäivin lähdettiin Frinin ja Hetan kanssa pellolle/metsään parin tunnin mittaiselle kinkunsulatuslenkille ja raahasin kamerankin mukaan. Aivan ihana sää! Aurinko paistoi, pakkasta -5 astetta. Pellolla kävi pieni tuulenvire, mutta se ei haitannut yhtään, kun olin kerrankin osannut pukeutua sään mukaan! :D

Metsässä kierrettiin tuttu reitti, jonka yhdestä 'risteyksestä' ollaan oikeastaan aina käännytty oikeaan, mutta nyt jatkettiinkin suoraan. Heta paineli edellä tuttuun tapaan ja kääntyikin siitä risteyksestä vanhasta muistista oikealle. Minä jatkoin matkaa kuitenkin suoraan ja ajattelin, että kyllä se Heta sieltä pian perään tulee, kun huomaa, etten tulekaan sen perässä. Katosin mutkan taakse ja pian kuuluu, kun Heta haukahtaa pari kertaa. Huikkasin "Heta tänne!", kun samalla mietin, että milleköhän se haukahti. Ei mennyt kuin muutama sekunti, niin Heta jo ilmestyikin mutkan takaa ja juoksi suoraan mun luokse herkkuja hakemaan - ja niitä tietenkin sai isojen kehujen saattelemana, kun uskoi hienosti!

Käveltiin muutaman sadan metrin pituisella suoralla polulla ja mietiskelin yhä, että mille Heta oikein haukahti. Ajattelin, että ehkä se vain haukahti, kun huomasikin etten tule perässä. Koska jos siellä jokin jänis tms. olisi ollut, niin en usko, että neiti olisi noin helposti luokseni tullut....! Pian kuitenkin katsoin taakseni ja asia selvisi mille Heta haukahti; toinen lenkkeilijä :D

Mutta ai että, miten ylpeä olin tytöistä - etenkin Hetasta! Se uskoi - se tuli luokseni, kun käskin, vaikka kohtasikin lenkkeilijän yksinään. Ja sain olla ylpeä, sillä tytöt olivat vapaana eivätkä välittäneet toisesta lenkkeilijästä juuri mitään. Heta sitä vilkuili muutaman kerran, mutta aina kun kutsuin sitä nimeltä, se unohti lenkkeilijän ja tuli hakemaan palkkaansa. En alkuun ollut edes varma huomasiko Frini lenkkeilijää, mutta kyllä sen täytyi se huomata.. Ei se voi olla niin uuno; suora tie ja Hetakin vilkuili taakse muutamaan kertaan. Joka tapauksessa, hienosti pysyi Frinikin ja jatkettiin kulkuamme kohti peltoaukeamaa hymyssä suin. Ja voin kertoa, että se hymy oli korvissa saakka! ♥

Huomenna sitten suunnataankin pitkästä aikaa mätsäriin! Mukaan lähtee niin Heta kuin Frinikin. Saa nähdä kuinka käy ja miten kauan mätsärissä vierähtää aikaa. Voipi olla, että moni on huomenna lähdössä koirineen mätsäröimään, sillä täällä päin oli mätsäri viimeksi marraskuun alussa.

Sunnuntaipeltoilut & Frinin ekat juoksut!

Lähdettiinpä kivan ilman kunniaksi peltoilemaan pitkän kaavan kautta. Tarvottiin pellolla niin kauan, kunnes hämärä ajoi meidät pois. Kivasti nuo koiruudet pysyy irti ja riekkuvat toistensa kanssa. Mitä nyt välillä saa Friniä vähä toppuutella, ku meinaa kiskoa Hetua hännästä vähä turhan lujaa :D Muuten kyllä leikit menee hyvin yksiin ja pääasiassa nuo tykkää juosta lujaa! Välillä painitaan pieniä pätkiä ja sitten taas juostaan!

Kamerakin oli joukossa, mutta koneelta kun kuvia sitten katselin, niin huomasin, että asetukset on ollu päin persettä.. Eli eipä niistä kuvista onnistunut oikeastaan yksikään.... Pakko kuitenkin laittaa tähän edes pari jotenkuten "onnistunutta" kuvaa, ettei tuu ihan tylsä ja kuvaton postinki :')

Ja vaikka tuossa aiemmin kehuinkin, miten hyvin koirat pysyvät irti, niin pitäähän niiden välillä jotain tempauksiakin kehittää; nimittäin noin kymmenen minuuttia viimeisimmän kuvan ottamisesta, palattiin takaisin pellolle ja Heta päätti lähteä humpuuttelemahan johonkin ja olikin hyvän aikaa poissa näkyvistä. Käveltiin Frinin ja Awan kanssa kotiin ja olin lähtemäs kattomaan näkyiskö Hetaa ja näkyihän se. Siinä pihassahan se tepsutteli ja tuli heti sisälle kun oven avasin. Meirän pieni maailmanmatkaaja ja oman tiensä kulkija... :'D

Missään vaiheessa mulle ei tullut sellaista paniikkia, että "apua, nyt se karkas eikä sitä löydy".. Luotin siihen, että se tulee kyllä takaisin ennemmin tai vähän myöhemmin, ja niinhän se tekikin. Tajus vissiin, että se jää matkasta jos ei seuraa missä mennään :')

Loppu hyvin, kaikki hyvin ;)

Kotona huomasin, että Frinin persus vuotaa.... Sillä on siis ekat juoksut! Tätä oonkin jo vähän osannut odottaa, koska se on viime aikoina ihmetellyt peräpäätään ja Patron-beussikaverikin oli ihmeellisen kiinnostunut Frinistä viimeksi kun nähtiin. Onhan ne nyt tykänneet toisistaan aina ja leikkineet keskenään, mutta nyt Patron oli joka välissä nuuskuttelemassa Frinin peräpäätä..
Mutta viimeinkin ne alkoi! Juuri sopivasti, kun vielä ei ole mitään kurssejakaan alkamassa tms.
Ensi viikonloppuna olis Maalahdessa mätsärit, mutta Frini jää varmaankin kotiin siksi aikaa ja lähdetäänkin vain Hetan kanssa kehäilemään :)
Awa jää taas viikoksi isäni luo, koska se on täällä "maalla" omakotitalossa PALJON rennompi kuin rivarissa. Silloin kun asuin rivarikaksiossa, se oli ihan ok, minkä luulen johtuvan siitä, kun kaksio ei ollut ihan parkkipaikan vieressä ja sinne ei kuulunut kaikki äänet. Awa reagoi noihin ääniin aika herkästi ja on heti vahtimassa, kun kuulee jotain mielestään epämääräistä. Yksiö on aivan parkkiksen vieressä, ja sinne kuuluu ihan kaikki äänet sieltä ja kun ihmisiä ramppaa ikkunan editse edestakaisin, niin johan tuo on korva tarkkana koko ajan.. Niinpä Awa on nyt ollut parisen viikkoa täällä isän luona "lomalla" ja hyvin se täällä viihtyy. Eipä tartte koko aikaa stressailla ääniä! Kyllä mä sen tuonne yksiöönkin taas otan sitten jonkun ajan päästä ja katsotaan, että miten sujuu. Tällä hetkellä tämmönen järjestely vain on parempi meille kaikille :)

9. luukku: Awa 3v!

Pieni ärripurri pystykorvani täyttää tänään 3v!

Sitä juhlistettiin pidemmän irtolenkin muodossa koko lauman kera. Voi että meillä oli hauskaa, edes -16 asteen pakkanen ei haitannut. Tokihan neiti sai illalla myös kakkua syödäkseen :P

♥ Hyvää synttäriä rakas mustiainen ♥

Lopuksi vielä "muutamat" kuvat peltolenkiltä:

Niin vanha, että häntäkin jo harmaantuu ;)