Ilo irti auringosta

Aurinko esiintyi pilvien lomasta pitkästä aikaa, joten lähdettiin flikkojen kanssa pellolle ulkoiluttamaan kameraa - se onkin jo kamalan pitkään lojunut kaapin perukoilla.. Pitäisi ehkä yrittää aktivoitua kuvaamisen suhteen ja vähän taas muistutella mieleen, että mites sitä kameraa käytettiinkään.. Noh, jotain räpsyjä joka tapauksessa sain aikaan peltoretkeltä ja tässä niistä muutamia:

 

"Tiedätkö sen tunteen, kun koirien kuvaaminen on niin kamalan helppoa ja rentouttavaa? En minäkään."

Peto on irti!

Äitinsä tytär.. :'D

Se on syksy nyt

Syksy on täällä, kovaa vauhtia ollaan jo menossa talvea kohti. Metsälenkille lähtiessämme nappasin kameran mukaan jopa kahtena eri päivänä (ma 20.10. ja ke 22.10.) ja muutama kuva tulikin napsittua. Maanantaina sateli vettä ja keskiviikkona paistoi aurinko, silti metsässä tuli vietettyä reipas tunti ja jokainen sai kyllä liikuntaa paljon, kun maasto oli yhtä nousua ja laskua koko ajan. Laatu kuvissa nyt on vähän niin ja näin, mutta samapa tuo! Tässä kuvia metsäilyistä:

20.10.2014

Vasen kuva: "Hullunkiilto silmissä mietin mihin seuraavaksi säntään!"
Oikea yläkuva: "Tästä on hyvä tähystää"
Oikea alakuva: Hyvä maastoutumisyritys Hetalta ja sillee.. "Pahaa-aavistamattomat uhrit juoksevat suoraan petoa kohti!"

Rakkaudet ♥

Yläkuvat: Ennen kuvauksia piti käydä ryteikössä kastelemassa ittensä, tottakai :)
Vasen alakuva: Pystykorvainen lollie.
Oikea alakuva: Syyskuvaukset oli Frinin mielestä välillä vähän "njääääh".. :P

22.10.2014

Vasen kuva: "Seuraan johtajaa"? ;)

Frini ja sen älykkyys kulminoituu vasemmassa kuvassa.. Huoh ♥

Vasen yläkuva: Heta ei ihan päässy piiloon puun taakse ;)
Oikea yläkuva: "Nyt löyty kunnon keppi.. Tulisko joku leikkimään?"
Vasen alakuva: Joo, en sano mittään.. :p
Oikea alakuva: Yhteistyöllä tämä keppi saadaan siirrettyä.. :p

Hetamus ♥

Pystisystikset ^_^

Koiravalokuvauspäivä

Lokakuu riensi äkkiä kuvioihin ja syksy saapui yhdessä hujauksessa. Ennen lumentuloa pitäisi koirista ehtiä ottamaan syksyisiä kuvia - tottakai. Tai itseasiassa Frinistä Sanna jo tänään ottikin parit syksyiset kuvat - iso kiitos siitä! :)

Josko sitä tulevalla viikolla ehtisi jossain välissä lähteä ulkoiluttamaan koirien lisäksi myös kameraa ja saisi syksyiset kuvat myös Awasta ja Hetasta. Löytyisipä vain jokin hyvä paikka missä kuvat ottaisi... Hmm.

Tänään tosiaan oltiin Frinin kanssa Karijoella, jossa Sanna järjesti koiravalokuvauspäivän ja minä toimin avustajana; pääasiassa yritin siis saada koiria katsomaan kameran suuntaan jne. Yhden pk collien seisotin ja omistajansa olivat kauempana huikkimassa saadakseen koiraan ryhtiä. Aloitimme koirien kuvaamisen puoli kahdentoista aikoihin ja lopetimme muistaakseni joskus puoli kuuden paikkeilla. Koiriaan kuvattavaksi oli ilmoittanut viisi henkilöä. Kuvattavia koiria taasen oli yhteensä 17, joista pitkäkarvaisia collieita jopa kymmenen. Ihanaa! Lisäksi kuvattavana kävi neljä seropia, yksi shih tzu, yksi cottoni ja yksi flätti. Mielenkiintoinen päivä. Kuvattavat ja omistajansakin olivat erittäin mukavia tapauksia :)

Frinin syysposeeraukset

Awan syysposeeraukset

Hetan syysposeeraukset

Syksyistä!

Kyllä nyt on ihanan väristä joka puolella; keltaista, oranssia, punaista.. Tästä syystä tykkään syksystä, muutoin en niinkään :P

Eilen sain ahaa! -idean ja heti koulusta päästyäni hain koirat kyytiin ja suunnattiin Karijoelle Sannan luo, jossa mentiin ensin läheiselle pellolle vähän juoksuttamaan koiria. Sannalla oli tanskandogginsa Caapo mukana myös. Koirat rallasivat enimmät energiansa ja sitten lähdettiin kävelemään toiseen paikkaan, missä Sanna tiesi olevan hienon näköistä; kirkkaankeltaisia vaahteranlehtiä. Oi että! ♥

Sanna sitten napsi Frinistä seisotuskuvan sekä pärstäkuvan. Tosiaan seitsemän kuukauttahan neidille tulee mittariin huomenna, lauantaina (12.10.2013).
Strategiset mitat: 19,4kg / n. 55cm

Keskiviikkona (9.10.) sattui pieni äksidentti. Frini puri mua! Juu, aivan hirveä peto! Siis aivan järkyttävä monsteri! .... Ei vaan, juttu meni näin; oltiin iltapissatuksilla pihalla, kun Frini yhtäkkiä nappas maasta jotain suuhunsa ja alkoi sitä järsimään. Minä sitten äkkiä syöksyin tonkimaan sitä "aarretta" pois Frinin suusta (koska oon kamalan neuroottinen näiden myrkytysjuttujen takia), niin samassa Frini puraisi "aarrettaan" ja mun peukalo poskihampaiden välissä.. Jestas kun tuntui! (Jep, mun oma vikahan se oli, itsepähän menin sormeni koiran suuhun tukkimaan :D) Muutamat voimasanathan siinä ilmoille lenteli, eikä ihan niin hiljaisellakaan äänellä.. Äkkiä sisälle lavuaarin ääreen puhdistamaan haavaa ja sitten alkoi heikottaa.. Sen verran kipeää tuli. Paperia vähän sormen ympärille ja hetkeksi makaamaan sohvalle, niin helpotti.
Ihan hyvin tuo haava on jo umpeutunut, kun painoin sitä kiinni heti, kun laastaria siihen päälle laitoin. Eihän tuo siis mikään laaja alue ole millä tuo haava on, niin en sitten käynyt lääkärissä näyttämässä. Jäykkäkouristusrokotekin on voimassa; noin vuosi sitten kävin sen uusimassa. Ny vaan pitää vähä varoa tuota peukaloa, jottei pöki sitä mihinkään.. Ettei vaan haava aukia uurestansa. Mutta eiköhän tää tästä! :)

Sannalle jukelittoman isoot kiitokset kuvista! :)

Huomenna sitten Frinin kanssa olisi ohjelmassa mätsärit Seinäjoella, Hurtta-hallilla! Katsotaan nyt, miten neiti tällä kertaa tahtoo esiintyä :P

Shine bright like a diamond ♥

Frini oli maanantaina (30.9.) mulla koululla turkinhoidontunneilla mukana ja siellä se harjattiin, pestiin & föönattiin sekä korvat puhdistettiin ja kynnet leikattiin. Kyllä tuli komia! :P
Tosi nätisti malttoi olla paikoillaan joka tilanteessa, vaikka samassa huoneessa oli toinen vieras koirakin turkinhoidossa. Ainoastaan föönatessa kaulan/pään alueelta sanoi muutaman vastalauseen = yritti napsia fööniä hampaillaan, mutta muutama napakka kielto ja puikkonokasta kiinni pitäminen auttoi asiaa. Nopeasti rauhoittui ja saatiin neiti kuivattua melko nopeastikin. Ihana tuo tuollainen iso fööni, ehkä mun on joskus pakko ostaa sellainen kotiinkin! :'D

Tänäaamuna soittelin eläinlääkäriltä rokotusaikaa Hetalle, koska rabies-rokotus olisi mennyt vanhaksi torstaina. Sain ajan heti tälle päivälle, puoli yhdeksitoista. Vähän ennen kymmentä lähdin koulusta ja hain Hetan kyytiin kotoa. Hetsku oli tosi reipas vaikka kovin anteeksipyytelevän näköisenä siinä pöydällä istuskelikin, kun sen siihen nostin. Eläinlääkäri kysyi, että onko Heta aina noin rauhallinen - onhan se, mutta löytyyhän siitä se ON-nappulakin kyllä joissakin tilanteissa :')
Pari piikkiä sai niskaansa eikä ollut moksiskaan. Nyt on sitten taas rokotukset voimassa seuraavat kolme vuotta! :)

Iltapäivä vietettiin Wilman tykönä. Kaffiteltiin ensin, jonka jälkeen mentiin hetkeksi pihalle. Päästin Awan, Hetan & Frinin suoraan ovesta vapaina ulos ja ihan mukavasti ne siinä pysyivät; juoksentelivat viereisellä pellollakin. Heta tosin lähti käymään jossain kauempana, en edes tiedä missä se kävi, koska hävisi noin viideksi minuutiksi kokonaan näkyvistä. Jännä juttu kuitenkin, että missään vaiheessa mulle ei iskenyt paniikkia "missä se koira on, nytkö se karkas!?", vaan mä luotin tuohon koiraan! Mä luotin siihen, että se tulee sieltä pian takaisin. Ja niinhän siinä kävi; juuri kun olin lähdössä pellonreunalle sitä huikkimaan, se jo ilmestyikin ulkorakennuksen takaa ja tuli innoissaan luo. Neiti vaan kävi pienellä tutkimusretkellä :')

Treeniliivi!

Jipii, vihdoin mullakin on sellainen! SW:läisten kanssa tilattiin yhteistuumin treeniliivit HelsiTarelta ja voi että miten paljon mä tuosta tykkäänkin! Tosi kätevä! On taskuja joka lähtöön, D-lenkkejä, heijastimia sun muuta.
Hintaa liiville tuli postikuluineen 90,60€. Melko tyyristä, mutta kerran se vain kirpaisee ;) Toivonmukaan liivi palvelee monen monta vuotta tästä eteenpäin. Ainakin ihan kestävältä tuo kangas tuntuu ja näistä liiveistä (yms.) on tullut kuultua vain pelkkää hyvää.
Liivissä on brodeeraukset selässä sekä etupuolella rinnassa. Edessä on oma nimi (Mira) ja selässä huippukiva Say Wuf -logo! :)

Päivällä käväistiin myös pitkästä aikaa tapaamassa kaveriani Suvia ja hänen koiriaan Rommia sekä Ruuta. Mentiin läheiselle pellolle talsimaan ja koirat tulivat kyllä niin mahtavasti toimeen keskenään, että oli tosi mukavaa ja rentouttavaa vain kävellä eteenpäin.