Tosi nätisti malttoi olla paikoillaan joka tilanteessa, vaikka samassa huoneessa oli toinen vieras koirakin turkinhoidossa. Ainoastaan föönatessa kaulan/pään alueelta sanoi muutaman vastalauseen = yritti napsia fööniä hampaillaan, mutta muutama napakka kielto ja puikkonokasta kiinni pitäminen auttoi asiaa. Nopeasti rauhoittui ja saatiin neiti kuivattua melko nopeastikin. Ihana tuo tuollainen iso fööni, ehkä mun on joskus pakko ostaa sellainen kotiinkin! :'D
Tänäaamuna soittelin eläinlääkäriltä rokotusaikaa Hetalle, koska rabies-rokotus olisi mennyt vanhaksi torstaina. Sain ajan heti tälle päivälle, puoli yhdeksitoista. Vähän ennen kymmentä lähdin koulusta ja hain Hetan kyytiin kotoa. Hetsku oli tosi reipas vaikka kovin anteeksipyytelevän näköisenä siinä pöydällä istuskelikin, kun sen siihen nostin. Eläinlääkäri kysyi, että onko Heta aina noin rauhallinen - onhan se, mutta löytyyhän siitä se ON-nappulakin kyllä joissakin tilanteissa :')
Pari piikkiä sai niskaansa eikä ollut moksiskaan. Nyt on sitten taas rokotukset voimassa seuraavat kolme vuotta! :)
Iltapäivä vietettiin Wilman tykönä. Kaffiteltiin ensin, jonka jälkeen mentiin hetkeksi pihalle. Päästin Awan, Hetan & Frinin suoraan ovesta vapaina ulos ja ihan mukavasti ne siinä pysyivät; juoksentelivat viereisellä pellollakin. Heta tosin lähti käymään jossain kauempana, en edes tiedä missä se kävi, koska hävisi noin viideksi minuutiksi kokonaan näkyvistä. Jännä juttu kuitenkin, että missään vaiheessa mulle ei iskenyt paniikkia "missä se koira on, nytkö se karkas!?", vaan mä luotin tuohon koiraan! Mä luotin siihen, että se tulee sieltä pian takaisin. Ja niinhän siinä kävi; juuri kun olin lähdössä pellonreunalle sitä huikkimaan, se jo ilmestyikin ulkorakennuksen takaa ja tuli innoissaan luo. Neiti vaan kävi pienellä tutkimusretkellä :')
