Jännitystä ilmassa!

Heti alkuun manaan itseäni; miten ihminen voikaan olla näin lahopää!? Torstaina (3.10.) olisi ollut Nurmossa möllitoko, johon mun piti Awan kanssa mennä.. Arvatkaapa vain unohdinko? NO KYLLÄ! En vaan voi itsekään käsittää miten unohdin tuon.. Vielä keskiviikkona sitä varten harjoiteltiinkin pätkät seuruuta käännöksien kanssa sekä paikkamakuuta.. Ja voi jumaleissön ku Awa menikin kivasti ja teki innolla! Paikkamakuussa kyllä edelleen ennakoi perusasentoa palatessani sen luo, mutta ei niin pahoin kun vielä jokin aika sitten.
Tuolla mölleissä olisi ollut jopa remmimölli-luokka; ihan ku meitä varten tehty! Se ois ollu just meidän tasollekin sopiva, näin alkuun. Lyön päätäni seinään ja jatkan seuraavien lähistöllä järkättävien möllitokojen etsimistä.. Ensi kerralla laitan kännykkään muistutuksen HÄLYTYKSELLÄ! Huoh...

Perjantaina (4.10.) otin Frinin mukaan koululle ja kun koulupäiväni oli ohi, pääsi Frini vähän agilitykentälle treenailemaan. Asetin kolme hyppyestettä peräkkäin ja ensin mentiin yksi, sitten kaksi ja lopulta kaikki kolme. Kerran Frini oli sitä mieltä, että hyppääkin vain yhden ja juoksee kahden muun ohi. Ehdinpäs kuitenkin pysäyttää neidin, ennenkuin pääsi palkkaa hakemaan targetilta! :'] Tämän jälkeen kaveri tulikin varmistamaan, jos Frini meinaa vielä nuon tehdä, niin nostaa targetin pois koiran ulottuvilta. Ei Frini kuitenkaan tuon yhden kerran jälkeen noilla hyppyesteillä enää yrittänyt "huijata" ;)

Frini pienelle tauolle ja kaveri Ärri-bouvierinsa kanssa harjoittelemaan. Olipas kamalaa, kun mun piti mukamas yrittää opettaa! :D Olisi ehkä kannattanut palautella paremmin mieleen omien blogikirjoitusten avulla miten me lähdettiin liikkeelle agilityssä. Kyllä jotain kuitenkin muistin, että ensin opeteltiin etenemään targetille ja tutustuttiin putkeen. Hyppyesteen ylitystäkin targetin avulla jo kokeiltiin Ärrin kanssa ja hyvinhän se loikki (ei nyt mitään korkeaa estettä laitettu kuitenkaan, matalasta aloitettiin tietenkin). Senkin yritin selittää & näyttää, miten niitä kontakteja voi harjoitella. Tierä sitten miten hyvin onnistuin x)

Frinin kanssa seuraavaksi otettiin hyppyesteiden jatkoksi putki; ensin suora ja sitten mutka. Ensin yksi hyppy ja putkeen, sitten kaksi hyppyä ja putkeen, lopuksi kolme hyppyä ja putkeen. Jossakin näistä Frini yritti taas oikoa kerran, mutta onnistuin estämään sen aikeet juosta suoraan palkalle suorittamatta esteitä ;)
Välissä Ärrin treenailun verran taukoa ja sitten kokeiltiin Frinin kanssa niinpäin, että mentiin ensin putkeen ja siitä hypyille. Tässäkin taas ensin putki ja yksi hyppy, sitten putki ja kaksi hyppyä jne.. Jälleen yritti neiti oikoa, mutta onneksi kaveri oli nappaamassa targetin pois eikä palkkaa herunut tuollaisesta suorituksesta. Eikun uutta yritystä vain kehiin ja sujui!
Loppuun vielä muutamat kontakti- ja pussiharjoitukset. Kontaktit alkusähellyksen jälkeen ok (ja sähellys johtui ihan pelkästään musta itsestäni..). Kaveri piti alkuun pussin suuta auki, mutta Frini meni niin hyvin siitä, että kokeiltiin meneekö, jos pussin suu on kiinni. Ja kyllähän se sieltä sujahti.
Meni kyllä aika nappiin nämä treenit kieltämättä vaikka Frini muutaman kerran yrittikin oikoa tehtävissä :D

Ja postauksen otsikkoon: jännityksen aiheuttaa huominen pentunäyttely Kokkolassa, johon siis suunnistetaan Frinin kanssa. Kyytiin napataan Linda kera huskyjensa Lumian & Sumun. Onneksi kehät ovat vasta puoliltapäivin; ei tartte lähteä ajelemaan kamalan aikaisin.. Eikä herätä ennen kukonlaulua! Toivotaan nyt, että Frini edes esiintyy hyvin. Se olisi tavoite :D Ja okei, ihan pieni haave on, että saataisiin KP ( = kunniapalkinto), mutta eipä sekään maailmanloppu ole vaikka sitä ei tulisikaan. Kokemuksia, kokemuksia!

Tänään olisi vielä ohjelmassa Frinin pesua. Ei toki kokonaan, ainoastaan valkoiset kohdat pitäisi valkaista ;) Koulusta sain onneksi lainalle ison föönin, ei tarvitse hiustenkuivaajan avulla yrittää kuivatella neidin turkkia :P

Shine bright like a diamond ♥

Frini oli maanantaina (30.9.) mulla koululla turkinhoidontunneilla mukana ja siellä se harjattiin, pestiin & föönattiin sekä korvat puhdistettiin ja kynnet leikattiin. Kyllä tuli komia! :P
Tosi nätisti malttoi olla paikoillaan joka tilanteessa, vaikka samassa huoneessa oli toinen vieras koirakin turkinhoidossa. Ainoastaan föönatessa kaulan/pään alueelta sanoi muutaman vastalauseen = yritti napsia fööniä hampaillaan, mutta muutama napakka kielto ja puikkonokasta kiinni pitäminen auttoi asiaa. Nopeasti rauhoittui ja saatiin neiti kuivattua melko nopeastikin. Ihana tuo tuollainen iso fööni, ehkä mun on joskus pakko ostaa sellainen kotiinkin! :'D

Tänäaamuna soittelin eläinlääkäriltä rokotusaikaa Hetalle, koska rabies-rokotus olisi mennyt vanhaksi torstaina. Sain ajan heti tälle päivälle, puoli yhdeksitoista. Vähän ennen kymmentä lähdin koulusta ja hain Hetan kyytiin kotoa. Hetsku oli tosi reipas vaikka kovin anteeksipyytelevän näköisenä siinä pöydällä istuskelikin, kun sen siihen nostin. Eläinlääkäri kysyi, että onko Heta aina noin rauhallinen - onhan se, mutta löytyyhän siitä se ON-nappulakin kyllä joissakin tilanteissa :')
Pari piikkiä sai niskaansa eikä ollut moksiskaan. Nyt on sitten taas rokotukset voimassa seuraavat kolme vuotta! :)

Iltapäivä vietettiin Wilman tykönä. Kaffiteltiin ensin, jonka jälkeen mentiin hetkeksi pihalle. Päästin Awan, Hetan & Frinin suoraan ovesta vapaina ulos ja ihan mukavasti ne siinä pysyivät; juoksentelivat viereisellä pellollakin. Heta tosin lähti käymään jossain kauempana, en edes tiedä missä se kävi, koska hävisi noin viideksi minuutiksi kokonaan näkyvistä. Jännä juttu kuitenkin, että missään vaiheessa mulle ei iskenyt paniikkia "missä se koira on, nytkö se karkas!?", vaan mä luotin tuohon koiraan! Mä luotin siihen, että se tulee sieltä pian takaisin. Ja niinhän siinä kävi; juuri kun olin lähdössä pellonreunalle sitä huikkimaan, se jo ilmestyikin ulkorakennuksen takaa ja tuli innoissaan luo. Neiti vaan kävi pienellä tutkimusretkellä :')