Ja taas mätsäröitiin!

Kolmannet mätsärit tälle viikolle Hetan kanssa :D

Tänään oli vuorossa Suomen Tanskandoggi ry:n Pohjanmaan aluetoimikunnan järjestämä mätsäri Seinäjoella. Tällä kertaa ei mentykään pieniin koiriin Hetan kanssa vaan luokkana oli nartut, jotka tuomaroi Riikka Halinen. Narttuja oli ilmoitettuna noin 43.

Parinamme kehässä oli suomenlapinkoira. Hetalle punainen nauha; esiintyi tosi hienosti. Malttoi seistä rauhassa ja ravaaminenkin sujui. Hampaita tuomari ei katsonut itse vaan koiran esittäjä sai ne näyttää. Tämä siitä syystä, että Suomessa jyllää kuulemma jokin bakteeri/virus tms, joka aiheuttaa veriripulia. Ihan siis fiksua, että ottivat tämän mätsärissä huomioon.

Punaisen nauhan saaneiden kehässä kierrettiin kehä kerran ympäri ja sitten pönötettiin. Meille kiitokset ja tuloksena tästä mätsäristä siis PUN-. Suville kiitokset kuvista :)

Frini oli tämän ajan turkinhoidossa. Kaverini teki työharjoittelutunteja koululla ja halusi käsiteltäväkseen koiran, jonka hoitamisessa menisi enemmän kuin tunti, joten tarjosin sitten Friniä hänelle. Harjaus ja pesu ohjelmassa. Päällisinpuolin ehdin Frinin pari päivää sitten harjailla, mutta ihan läpikotaisin olen sen harjannut viimeksi.. Öö, en yhtäkkiä edes muista. Sen turkki on sellainen, että ei kovin herkästi takkuun mene, joten ei se nytkään ollut mitenkään hirveän työläs. Frini oli käyttäytynyt kuulemma oikein hienosti, harjatessa se oli vain seissyt paikoillaan ja pesupaikallekin oli loikannut itse. Pestävänä ollessaan oli myös ollut nätisti, tosin mulkoillut "jos katse voisi tappaa" -tyyliin. Ei se pesusta nauti, mutta kestää sen, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ;) Kuivaaminen oli mennyt muuten ok, mutta päätä kohti mentäessä oli kauluksen kohdalla alkanut napsimaan kuivurin puhalluspäätä (vai miksikä sitä nyt sitten sanoisi :D) - sitä se tekee kotonakin; Frini ei vielä ole täysin päässyt samalle aaltopituudelle kuivurin kanssa. En tosiaankaan tykkää tuosta napsimisesta, mutta pikkuhiljaa toivonmukaan neiti tottuu myös siihen, että sen kauluksenkin voi ihan hyvin kuivata kuivurilla eikä siihen kuole.. Täytys varmaan pestä useemmin tuota koiraa, nii sais aihetta harjotella kuivaamistakin ;)

Pesupäivä & parit vetokokeilut

Puolenpäivän aikaan laitoin koirille vetovaljaat päälle ja valmistauduttiin tekemään parit lyhyet vetokokeilut omassa pihassamme. Lähinnä siis vaan totuttelua siihen, että on ihan ok, jos ja kun siellä perässä jokin rahisee ja on myös ihan ok, että kehut ja kannustukset tulee takaa - eikä kehun tullessa tarvitse kääntyä katsomaan "Ai mitä? Joo siis tosi hyvä olin" -tyyliin. Varsinaista joustohihnaa emme vielä omista, mutta kangaskassin kahvat joustivat hivenen, kun testasin. Eikä tuota painoakaan nyt ollut vedettävänä kamalan paljoa; Frinillä korkeintaan parin kilon verran - jos sitäkään. Ja Hetalla vajaa kilo - kuitenkin niin, että pieni vastus vetoon tuli.

Käytin apuna namialustaa; laitoin siihen herkun, vein koiran lähtöpaikalle ja lähetin kohti namialustaa. Perässä raahautuva kangaskassi ei haitannut kummankaan menoa ollenkaan. Hyvin vetivät ja olivat innoissaan. Hyvään suoritukseen oli hyvä lopettaa tämä treenipätkä ☺

Vähän illemmalla Frini pääsi pitkästä aikaa shampoopesulle, sillä tulevana lauantaina meitä kutsuu Turun kansainvälinen koiranäyttely. Joskin mitään suurempia tuloksia ei kuitenkaan ole odotettavissa - kunhan nyt käydään vielä kerran nuorten luokassa ennen avoimeen joutumista. Avoimen luokan korkkaus sitten varmaan saakin odotuttaa itseään jonkin aikaa :p

Ahkeraa opiskelua

Meillä on koulussa ollut nyt taas pitkästä aikaa koirankoulutustunteja ja Heta on päässyt mukaan opiskelemaan! Frini on jäänyt kotiin juoksujensa takia, jotka tosiaan ovat jo oikeastaan ohitse. Talviloman jälkeen sitten pääsee sekin taas enempi treenailemaan ihmisten ilmoille.

Ensimmäisillä koulutustunneilla Hetan kanssa harjoiteltiin ihan perusasioita; katsekontaktia, maahanmenoa ja seisomista. Uutena asiana alettiin harjoitella tanssimista, käskysanana toimii "tanssi". Ajatuksena siis se, että koira nousee takajalkojensa varaan ja pyörähtää 360astetta ympäri. Ihan hyvällä mallilla ollaan tämän tempun kanssa, käsimerkin avulla tosin mennään vielä, mutta Heta tietää jo, mitä sen tahdon tekevän. Vielä kun saataisiin käsiavut pois, niin temppu olisi valmis, mutta kaikki aikanaan :)

Viime kerralla alettiin harjoittelemaan "pupu" -temppua = perse maassa, mutta etutassut nousee ylös, sillä tavalla 'pupumaisesti' :D Havainnollistavat kuvat olis kyllä tässä kohtaa ihan jees, mutta niitä ei nyt ole. Ehkä sitten joskus, kun temput osataan kunnolla, niin tulee kuvia ja/tai videotakin. Myös pyörimistä vastapäivään kokeiltiin muutaman kerran, käskysanana "ympäri".
Multa kysyttiin, että ollaanko koskaan mitään koiratanssiin liittyvää tehty, mutta eipä me oikeastaan olla. Hetan kanssa se laji voisi kyllä onnistua, koska tuo on niin ketterä. Tällä hetkellä mulla olisi aika monta asiaa mielessä, mitä Hetalle voisi opettaa, mutta ehkä kuitenkin opetellaan ensin nämä kolme: "tanssi", "pupu" ja "ympäri", ennenkuin aletaan treenata yhtään mitään enempää.

Yhdellä tunnilla käytiin myös läpi koirien rakennetta ja perehdyttiin niiden kulmauksiin. Hetahan tosiaan on alikulmautunut niin edestä kuin takaakin, minkä jo tiesinkin. Tässäpä kuvaa, josta näette rakennetta:

Viime maanantaina (17.2.) Heta pääsi myös turkinhoidontunneilla harjattavaksi ja pestäväksi. Tunnin verran sitä harjailin ja siitä lähti karvaa ihan älyttömästi! Miten noin pienestä koirasta voi lähteäkin niin paljon? :D Jo sen harjauksen myötä Hetun turkki valkeni, mutta mentiin kuitenkin vielä shampoopesulle. Kyllä neiti haisikin hyvälle sen jälkeen ^_^ HUOM! Pohojammaalla kaikki haisoo ;)

Tänään oli Seinäjoen ryhmänäyttelyn aikataulutkin julkaistu. Ihan muutama muukin pk collie on tulossa näytille; yhteensä 72kpl, joista narttuja 39kpl.. :D Saapa nähdä mitä tuumaa suomalainen tuomari tuosta hivenen isohkosta ja epäpuhtaasta merletytöstä :'D
Ilmoitin Frinin myös Vaasan kansainväliseen näyttelyyn, joka on huhtikuun 26.päivä. Siellä tuomarina Sean Delmar.
Tässä tosin taitaakin sitten olla meidän tämän vuoden näyttelyt. Suunnitelmissa pyhittää loppuvuosi agilitylle ja josko siitä TOKOstakin innostuttais..! :P

Jännitystä ilmassa!

Heti alkuun manaan itseäni; miten ihminen voikaan olla näin lahopää!? Torstaina (3.10.) olisi ollut Nurmossa möllitoko, johon mun piti Awan kanssa mennä.. Arvatkaapa vain unohdinko? NO KYLLÄ! En vaan voi itsekään käsittää miten unohdin tuon.. Vielä keskiviikkona sitä varten harjoiteltiinkin pätkät seuruuta käännöksien kanssa sekä paikkamakuuta.. Ja voi jumaleissön ku Awa menikin kivasti ja teki innolla! Paikkamakuussa kyllä edelleen ennakoi perusasentoa palatessani sen luo, mutta ei niin pahoin kun vielä jokin aika sitten.
Tuolla mölleissä olisi ollut jopa remmimölli-luokka; ihan ku meitä varten tehty! Se ois ollu just meidän tasollekin sopiva, näin alkuun. Lyön päätäni seinään ja jatkan seuraavien lähistöllä järkättävien möllitokojen etsimistä.. Ensi kerralla laitan kännykkään muistutuksen HÄLYTYKSELLÄ! Huoh...

Perjantaina (4.10.) otin Frinin mukaan koululle ja kun koulupäiväni oli ohi, pääsi Frini vähän agilitykentälle treenailemaan. Asetin kolme hyppyestettä peräkkäin ja ensin mentiin yksi, sitten kaksi ja lopulta kaikki kolme. Kerran Frini oli sitä mieltä, että hyppääkin vain yhden ja juoksee kahden muun ohi. Ehdinpäs kuitenkin pysäyttää neidin, ennenkuin pääsi palkkaa hakemaan targetilta! :'] Tämän jälkeen kaveri tulikin varmistamaan, jos Frini meinaa vielä nuon tehdä, niin nostaa targetin pois koiran ulottuvilta. Ei Frini kuitenkaan tuon yhden kerran jälkeen noilla hyppyesteillä enää yrittänyt "huijata" ;)

Frini pienelle tauolle ja kaveri Ärri-bouvierinsa kanssa harjoittelemaan. Olipas kamalaa, kun mun piti mukamas yrittää opettaa! :D Olisi ehkä kannattanut palautella paremmin mieleen omien blogikirjoitusten avulla miten me lähdettiin liikkeelle agilityssä. Kyllä jotain kuitenkin muistin, että ensin opeteltiin etenemään targetille ja tutustuttiin putkeen. Hyppyesteen ylitystäkin targetin avulla jo kokeiltiin Ärrin kanssa ja hyvinhän se loikki (ei nyt mitään korkeaa estettä laitettu kuitenkaan, matalasta aloitettiin tietenkin). Senkin yritin selittää & näyttää, miten niitä kontakteja voi harjoitella. Tierä sitten miten hyvin onnistuin x)

Frinin kanssa seuraavaksi otettiin hyppyesteiden jatkoksi putki; ensin suora ja sitten mutka. Ensin yksi hyppy ja putkeen, sitten kaksi hyppyä ja putkeen, lopuksi kolme hyppyä ja putkeen. Jossakin näistä Frini yritti taas oikoa kerran, mutta onnistuin estämään sen aikeet juosta suoraan palkalle suorittamatta esteitä ;)
Välissä Ärrin treenailun verran taukoa ja sitten kokeiltiin Frinin kanssa niinpäin, että mentiin ensin putkeen ja siitä hypyille. Tässäkin taas ensin putki ja yksi hyppy, sitten putki ja kaksi hyppyä jne.. Jälleen yritti neiti oikoa, mutta onneksi kaveri oli nappaamassa targetin pois eikä palkkaa herunut tuollaisesta suorituksesta. Eikun uutta yritystä vain kehiin ja sujui!
Loppuun vielä muutamat kontakti- ja pussiharjoitukset. Kontaktit alkusähellyksen jälkeen ok (ja sähellys johtui ihan pelkästään musta itsestäni..). Kaveri piti alkuun pussin suuta auki, mutta Frini meni niin hyvin siitä, että kokeiltiin meneekö, jos pussin suu on kiinni. Ja kyllähän se sieltä sujahti.
Meni kyllä aika nappiin nämä treenit kieltämättä vaikka Frini muutaman kerran yrittikin oikoa tehtävissä :D

Ja postauksen otsikkoon: jännityksen aiheuttaa huominen pentunäyttely Kokkolassa, johon siis suunnistetaan Frinin kanssa. Kyytiin napataan Linda kera huskyjensa Lumian & Sumun. Onneksi kehät ovat vasta puoliltapäivin; ei tartte lähteä ajelemaan kamalan aikaisin.. Eikä herätä ennen kukonlaulua! Toivotaan nyt, että Frini edes esiintyy hyvin. Se olisi tavoite :D Ja okei, ihan pieni haave on, että saataisiin KP ( = kunniapalkinto), mutta eipä sekään maailmanloppu ole vaikka sitä ei tulisikaan. Kokemuksia, kokemuksia!

Tänään olisi vielä ohjelmassa Frinin pesua. Ei toki kokonaan, ainoastaan valkoiset kohdat pitäisi valkaista ;) Koulusta sain onneksi lainalle ison föönin, ei tarvitse hiustenkuivaajan avulla yrittää kuivatella neidin turkkia :P

Shine bright like a diamond ♥

Frini oli maanantaina (30.9.) mulla koululla turkinhoidontunneilla mukana ja siellä se harjattiin, pestiin & föönattiin sekä korvat puhdistettiin ja kynnet leikattiin. Kyllä tuli komia! :P
Tosi nätisti malttoi olla paikoillaan joka tilanteessa, vaikka samassa huoneessa oli toinen vieras koirakin turkinhoidossa. Ainoastaan föönatessa kaulan/pään alueelta sanoi muutaman vastalauseen = yritti napsia fööniä hampaillaan, mutta muutama napakka kielto ja puikkonokasta kiinni pitäminen auttoi asiaa. Nopeasti rauhoittui ja saatiin neiti kuivattua melko nopeastikin. Ihana tuo tuollainen iso fööni, ehkä mun on joskus pakko ostaa sellainen kotiinkin! :'D

Tänäaamuna soittelin eläinlääkäriltä rokotusaikaa Hetalle, koska rabies-rokotus olisi mennyt vanhaksi torstaina. Sain ajan heti tälle päivälle, puoli yhdeksitoista. Vähän ennen kymmentä lähdin koulusta ja hain Hetan kyytiin kotoa. Hetsku oli tosi reipas vaikka kovin anteeksipyytelevän näköisenä siinä pöydällä istuskelikin, kun sen siihen nostin. Eläinlääkäri kysyi, että onko Heta aina noin rauhallinen - onhan se, mutta löytyyhän siitä se ON-nappulakin kyllä joissakin tilanteissa :')
Pari piikkiä sai niskaansa eikä ollut moksiskaan. Nyt on sitten taas rokotukset voimassa seuraavat kolme vuotta! :)

Iltapäivä vietettiin Wilman tykönä. Kaffiteltiin ensin, jonka jälkeen mentiin hetkeksi pihalle. Päästin Awan, Hetan & Frinin suoraan ovesta vapaina ulos ja ihan mukavasti ne siinä pysyivät; juoksentelivat viereisellä pellollakin. Heta tosin lähti käymään jossain kauempana, en edes tiedä missä se kävi, koska hävisi noin viideksi minuutiksi kokonaan näkyvistä. Jännä juttu kuitenkin, että missään vaiheessa mulle ei iskenyt paniikkia "missä se koira on, nytkö se karkas!?", vaan mä luotin tuohon koiraan! Mä luotin siihen, että se tulee sieltä pian takaisin. Ja niinhän siinä kävi; juuri kun olin lähdössä pellonreunalle sitä huikkimaan, se jo ilmestyikin ulkorakennuksen takaa ja tuli innoissaan luo. Neiti vaan kävi pienellä tutkimusretkellä :')

Koulukuvauspäivä

Heta & Muori-kissa

Eilenillalla oli ohjelmassa koirien pesut sekä kynsienleikkaus. Lähdin isseen luo koirien kanssa, että sain ne siellä pestyä, koska en tämän oman kämpän pienessä suihkukopissa halunnut alkaa säheltämään. Sitä paitsi, koirista lähtee ihan mukavasti karvaa tällä hetkellä ja tuon kopin viemäri olis ollut alta aikayksikön tukossa, kun muutenkin se vetää jotenkin huonosti.. Tulipa siinä menomatkalla poikettua Kurikan koirapuistossakin. Pienten puolelle mentiin, koska siellä ei ollut ketään ja saivat tytöt sitten rallittaa keskenään. Ja nehän rallitti! Aika naatteja olivat, kun lähdettiin pois noin puolentunnin puistossaolon jälkeen :)

Punnitsinkin koirat muuten eilen; Hetalla painoa on 7,1kg eli juuri sopivasti ja Awalla 15,3kg. Awan painoa olen alannut seurailemaan tarkemmin joulukuusta lähtien (jos oikein muistan), koska se on alkanut lihomaan. Joulukuun punnituksessa (8.12.2012) painoa oli Awalla saman verran kuin eilen eli 15,3kg. Mutta tässä välissä Awa on painanut myös 15,5kg, joten jos vaakaan on uskominen, olisi tyttö hoikistunut 200g. Ruokamäärää olen vähentänyt ja yrittänyt liikuntaakin lisätä, että eiköhän se siitä toivonmukaan hoikistu, jos vain jatketaan samalla tavalla kuin tähänkin asti.. Jos sen saisi tuonne 14kilon puolelle, niin alkaisin olla jo hitusen tyytyväisempi.

Mutta jospa palattaisiin tähän päivään.
Aamulla nappasin Hetan mukaan ja lähdettiin kohti koulua. Tyttö sai olla mukana teknologian, metsätuotannon sekä sika/naudan -tunneilla. Ja hienosti se olikin; rauhallinen ja hiljainen. Koulukuvat otettiin päärakennuksella ja siellä olikin vilskettä, kun sinne saavuttiin. Oli niin ihmisiä kuin koiriakin. Jopa yksi kissa oli luokkalaisellani mukana ja siihenkin Heta suhtautui neutraalisti. Omia lemmikkejään sai siis ottaa kuviin mukaan, mikäli halusi. Päätin ottaa vain Hetan mukaan tällä kertaa, koska se on rauhallisempi tapaus, eikä mun tarvinnut päivän aikana stressata oikeastaan mistään tilanteesta sen kanssa. Muutamia kertoja se vähän haukahteli, mutta hiljeni kun kielsin. Kaikki sujui niin hyvin, että voin kertoa olevani vähän ylpeäkin tuosta tytsystä. Awan kanssa en olisi päärakennuksella voinut olla yhtä rennosti kuin Hetan kanssa. Awalla kun tosiaan on sitä, että se saattaa ärähtää toiselle koiralle, jos toinen tulee liian lähelle. Ja remmissä ollessaan tätä esiintyy erityisesti, joten... Ei. Jospa Awan vuoro olisi sitten ensi vuonna! ^_^

Pari viimeistä tuntia vietettiin navettaluokassa ja sinne eksyi myös koululla asusteleva Muori-niminen kissa. Tässä kohtaa itseäni vähän mietitytti, että mitäköhän tästä tulee, mutta hyvinhän se meni! Kovasti Hetaa olisi kissa kiinnostanut, mutta en päästänyt ihan lähelle kuitenkaan, ettei kissa vain pääse huitaisemaan, jos Heta yrittää liian tuttavalliseksi käydä. Vaikka eipä se kissakaan kovin stressaantuneelta näyttänyt, aika rennosti se osaa koirien seurassa olla; koululla kuitenkin joka päivä niitä koiria on enemmän tai vähemmän.
Loppupäivästä Heta oli ihan rättipoikkiväsynyt ja on edelleen. Tuolla se makaa sohvannurkassa pienessä kippurassa :)

Sylissä on hyvä nukkua (:

♥