Rakenne- ja pärstäkuvien päivitys

Ajeltiin Karijoelle Sannan luokse kylään ja vaikka pakkasta olikin hieman yli (vai ali...) -20*C, niin päätettiin siitä huolimatta ottaa koirista uudet rakenne- ja pärstäkuvat. Sannalle suuret kiitokset taas kuvista! Poseerauksien jälkeen Frini ja Heta pääsivät hetkeksi juoksentelemaan Keira-bokserin kanssa :)

Bokseripentuun tutustumassa

Kuten otsikkokin jo kertoi, käväistiin Karijoella tutustumassa Sannan uuteen bokseripentuun, "Maisaan". "Maisa" lähtee sijoituskotiin, jossa sitä aletaan kutsumaan nimellä Ella :) Varsin rohkea pentu, ei vierastanut viittä uutta koiratuttavuutta sitten yhtään vaan häntä pystyssä tepasteli pellolla niiden mukana :) Sannalle kiitokset kuvasta.

Heta, Ella, Frini, Runo, Patron & Irkku

Tää hymy, se ei hyydy! ☺

Vaikka vähän vettä satelikin, niin Frinin kanssa lähdettiin aamulla ajelemaan kohti Karijokea ja siellä järkättyjä mätsäreitä. Eipä me sokerista onneksi olla ja Friniäkään ei vesisade haittaa. Luonnollisesti isojen luokkaan osallistuttiin, tuomarin nimeä en nyt tähän hätään muista (en tosin ole varma kuulinkokaan sitä edes). Lapsi&koira sekä JH -kehät tuomaroitiin ensin ja sen jälkeen alkoivat muut kehät pyöriä. Porukkaa ei hirveän paljon ollut paikalle tullut, varmaankin juuri vähän kurjasta kelistä johtuen, mutta kuitenkin niin, että sijoittuminen kehissä ei mikään itsestäänselvyys ollut.

Isojen kehässä meidän parina oli hienosti esiintyvä samojedinkoira. Frinikin esiintyi tosi hienosti; antoi katsoa hampaansa ja käpälöidä muutenkin, eikä väistänyt missään vaiheessa ollenkaan! Joskus on vieraan ihmisen katsoessa hampaita vähän vetänyt itseään taaksepäin, mutta nyt ei tehnyt niin, huippua! Juostiin kehässä yhdessä pari kierrosta ja sitten yksistään edestakaisin ja vielä kerran kierros ympäri. Tuomari valitsi Frinin punaisen nauhan saajaksi ja sitten odoteltiinkin hetki punaisen nauhan saaneiden kehän alkua. Taso siellä oli mielestäni aika kova, tosi moni esiintyi niin hienosti, mitä nyt ehdin välillä vähän vilkaisemaan. Tuomari valitsi kuusi jatkoon ja olikin pieni ylläri, kun tuomari viittoi meidät kehän keskelle eli päästiin siis vielä jatkoon. Siinä sitten pönötettiin hetki ja juostiin pari kierrosta. Tuomari sijoitti neljännen, kolmannen, kakkosen ja me vielä odotettiin tuomiota, kunnes kehäsihteeri ilmoitti, että isojen punaisten ykköseksi tulee tänään pitkäkarvainen collie Frini! Jeeee!

Tämä PUN1 -sijoitushan tarkoitti siis vielä sitä, että meidän matka jatkui BIS-kehään! Siellä jälleen seistiin ja juostiin kehä kaksi kertaa ympäri. Frini ravasi niin hienosti; se katsoi eteenpäin eikä yrittänyt missään välissä napsia lahkeista tms. Ja voi että miten kuuliaisesti se seisoi paikoillaan kaikessa rauhassa, sillä ei ollut aikomustakaan liikahtaa siitä mihinkään suuntaan. Ja melkoisen kauan pitikin seistä, ennenkuin tuomarit saivat päätöksensä sijoituksista tehtyä. Ja taas sijoitettiin kuudes, viides, neljäs, kolmas ja me odoteltiin sijotustamme edelleen. Oltaisiin siis joko kakkosia tai ykkösiä, jestas :D Lopulta Frini kuulutettiin BIS2 -sijalle, vautsi! Voiton vei veteraani-ikäinen havannankoira - onnittelut heille! :)

Vaikka sijoituksia ei olisi tullutkaan, niin olisin ollut SUPERiloinen jo siitäkin, että Frini esiintyi niin hienosti; seisoi maltillisesti, ravasi eteenpäin katsoen ja lahkeita napsimatta! Toki tästä hyvästä oli hienoa saada palkintojakin, mitkä oli oikein loistavat: 20€ lahjakortti, 2kg HHC:n kanariisi nappuloita, pokaali, pari ruusuketta, pari HHC:n märkäruokarasiaa, narupallo, frisbee, kaksi pussia Weekend-sipsejä ja kaksi pussia perunoita. Hihi ^_^

Syksyistä!

Kyllä nyt on ihanan väristä joka puolella; keltaista, oranssia, punaista.. Tästä syystä tykkään syksystä, muutoin en niinkään :P

Eilen sain ahaa! -idean ja heti koulusta päästyäni hain koirat kyytiin ja suunnattiin Karijoelle Sannan luo, jossa mentiin ensin läheiselle pellolle vähän juoksuttamaan koiria. Sannalla oli tanskandogginsa Caapo mukana myös. Koirat rallasivat enimmät energiansa ja sitten lähdettiin kävelemään toiseen paikkaan, missä Sanna tiesi olevan hienon näköistä; kirkkaankeltaisia vaahteranlehtiä. Oi että! ♥

Sanna sitten napsi Frinistä seisotuskuvan sekä pärstäkuvan. Tosiaan seitsemän kuukauttahan neidille tulee mittariin huomenna, lauantaina (12.10.2013).
Strategiset mitat: 19,4kg / n. 55cm

Keskiviikkona (9.10.) sattui pieni äksidentti. Frini puri mua! Juu, aivan hirveä peto! Siis aivan järkyttävä monsteri! .... Ei vaan, juttu meni näin; oltiin iltapissatuksilla pihalla, kun Frini yhtäkkiä nappas maasta jotain suuhunsa ja alkoi sitä järsimään. Minä sitten äkkiä syöksyin tonkimaan sitä "aarretta" pois Frinin suusta (koska oon kamalan neuroottinen näiden myrkytysjuttujen takia), niin samassa Frini puraisi "aarrettaan" ja mun peukalo poskihampaiden välissä.. Jestas kun tuntui! (Jep, mun oma vikahan se oli, itsepähän menin sormeni koiran suuhun tukkimaan :D) Muutamat voimasanathan siinä ilmoille lenteli, eikä ihan niin hiljaisellakaan äänellä.. Äkkiä sisälle lavuaarin ääreen puhdistamaan haavaa ja sitten alkoi heikottaa.. Sen verran kipeää tuli. Paperia vähän sormen ympärille ja hetkeksi makaamaan sohvalle, niin helpotti.
Ihan hyvin tuo haava on jo umpeutunut, kun painoin sitä kiinni heti, kun laastaria siihen päälle laitoin. Eihän tuo siis mikään laaja alue ole millä tuo haava on, niin en sitten käynyt lääkärissä näyttämässä. Jäykkäkouristusrokotekin on voimassa; noin vuosi sitten kävin sen uusimassa. Ny vaan pitää vähä varoa tuota peukaloa, jottei pöki sitä mihinkään.. Ettei vaan haava aukia uurestansa. Mutta eiköhän tää tästä! :)

Sannalle jukelittoman isoot kiitokset kuvista! :)

Huomenna sitten Frinin kanssa olisi ohjelmassa mätsärit Seinäjoella, Hurtta-hallilla! Katsotaan nyt, miten neiti tällä kertaa tahtoo esiintyä :P

Karhutesti

Awan kanssa lähdettiin tänään Karijoelle konekarhutestiin! En osannut yhtään arvioida miten tuo käyttäytyy, mutta hyvin meillä meni! Koira varottais ajoissa, mikäli jotain epäilyttävää/pelottavaa haistais, eikä yrittäs käydä karhuun kiinnikään, mikä on koiran oman hengen kannalta hyvä juttu.

Testaajan kommentit:
"Tosi hyvä, vaikka vähän pakkia ottikin. Eipä ainakaan suoraan karhun suuhun syöksy. Koira varoittaisi hyvissä ajoin, jos jotain pelottavaa haistaisi. Karhukoiran rohkeus ei paista läpi kovinkaan paljoa, mutta kyllä huomaa, että siinä sitäkin ripaus kuitenkin on. Ja hyvin palautui normaaliksi samantien kun tilanne oli ohi. Koiralla on ainakin hyvät, terävät ja nopiat refleksit, välillä jopa mentihin aiva kumohon, ku niin nopiaa piti reagoida. Hieno koira."

Jostain syystä en saa ladattua tähän videota testistä, joten joudutte nyt käydä katsomassa sen Petsien puolelta, jossa videon laatu muuttuu erittttäin surkeaksi! Kyllä siitä kuitenkin selvän onneksi saa :)
Videon kuvaamisesta iso kiitos Susannalle!

Kuvista ISO kiitos niiden ottajalle! :)