Thö Juoksut ovat täällä!

Nyt Frini sitten tosiaan päätti aloittaa juoksunsa! Merkkejä juoksujen alkamisesta onkin ollut viimeisen viikon aikana enemmän, sillä neidistä on tullut ihan kamalan hellyydenkipeä ja syliin on pakko änkeä. Normaalisti kun ei mikään sylilassie ole, mutta nyt on viihtynyt ihan kyljessä kiinni ja tosiaan jopa ihan syliin saakka on tunkenut, kun olen sohvalla istunut - ja viihtynytkin siinä pitkiä aikoja. Tavallisesti viihtyy ihan kyljessä maksimissaan pari minuuttia, jonka jälkeen siirtyy joko lattialle tai omalle pedilleen makoilemaan.

Onhan näitä juoksuja tosiaan vähän odoteltukin, mutta kieltämättä nyt on hieman ristiriitaiset fiilikset - lähinnä siis sen takia, koska meidänhän piti vielä huomenna mennä virallisiin agilitykisoihin Poriin! :D Noooh, sattuneesta syystä emme nyt sitten menekään ja jäämme kotiin odottelemaan tietoa, nouseeko meidän kaverimme kakkosluokkaan :p

Toisaalta sitten taas fiilis on innostunut, odottavainen, jännittynyt ja ehkä hivenen myös kieltämättä vähän kammottaakin.. ^^' Joten nyt vaan peukut ylös, että kaikki menee loppuun saakka kuten on suunniteltu ja saamme joulun alla pikkuisia Frimuja! ♥

Yhdistelmä KoiraNetissä

Yhdistelmä pehkot.haukotus.netissä
Awapik's -kotivisut

RallyEpätoivo

Kenotetaan kumpikin... :D

Reipas viikko kulunut viime päivityksestä, mutta haitanneeko tuo. Meille kuuluu hyvää, hengissä ollaan ja sitä rataa. Viime viikko oli itsellä kiireinen töiden osalta, joten paljon mitään ei juurikaan tehty. Lenkillä käytiin, mutta siinäpä se oikeastaan. Myös tämä viikko menee töissä melko kiireisenä. Kovasti kuitenkin olisi pitänyt ja pitäisi treenata rally-tokoa Frinin kanssa, mutta vähän on jäänyt.. Toki jotain pientä; yksittäisiä liikkeitä treenaillaan sisätiloissa, mutta kun suunnitelmissa oli mennä ihan kokonaista rataa, niin hivenen pettynyt olen itseeni, kun en ole ehtinyt/jaksanut panostaa..

Tosiaan; pari viikkoa sitten ilmoitin meidät Frinin kanssa ekaan viralliseen rally-tokokisaan Poriin! Kisa olisi sunnuntaina, 24.päivä tätä kuuta. Pientä stressiä ja epätoivoa meinaa pukata päälle - osataanko me mitään!? Frini ei oikein vielä(kään) kestä (herkku)palkatta kokonaista rataa, joten en tiedä miten tullaan selviytymään kisoissa :D Juoksutkin Frini aloitti viime kuun lopussa; pari päivää sen jälkeen, kun olin meidät kisaan ilmoittanut. Tiesin kyllä, että saattaa aloittaa juoksut näillä näppäimillä, mutta otin kuitenkin riskin ja ilmoitin meidät kisaan. Neiti ajoitti juoksunsa hyvin, sillä ehtii onneksi juosta ennen kisoja, ettei tarvitse perua osallistumista, kun nyt viimeinkin sain meidät kisaan ilmoitettua! Kiitos vain tästä Frinin kasvattajalle, joka meitä kannusti mukaan; nyt onkin sitten samojen kisojen alokasluokassa äiti (Weea) ja tytär (Frini) sekä velipuoli (Hoax) ;) Alkaa pikkuhiljaa jo jännittämään... :D

"Sterkattu" narttu juoksee..

Mä en meinannut uskoa silmiäni, kun sen tajusin.. Hetalla on juoksut - ja sen piti olla sterkattu edellisessä kodissaan.. Miten tää voi olla edes mahdollista...!? *Pitkä rivi kirosanoja*... -.-'

"Moi pojat. Mä oon kuulemma tiukassa valvonnassa nyt - eli ei heru.."

EDIT 2.4.2015
APRILLIA, APRILLIA! Tuo mittää juokse - luojan kiitos :p Neiti on tässä huushollissa melkein kolme vuotta asunut, joten voin sadan prosentin varmuudella sanoa, että edellinen omistaja on käyttänyt Hetan sterkattavana. Tosin en ole sitä koskaan epäillytkään, etteikö olisi.. Eli me jatkamme juoksutonta elämää Hetan osalta ;)

Bloody bitch..

Nimenomaan, hemmetin narttu.. Voiko koira "parempaan" ajankohtaan toisia juoksujaan aloittaakaan? Niin monta kivaa juttua peruuntuu/hankaloituu nyt niiden takia, jotta ihan kupolihin ottaa! Olisi neiti nyt voinut antaa juoksujen odottaa vielä kolmisen viikkoa :D ... Nartut ... ♥

Ensinnäkin; ensi viikon tiistaina (2.9.) olisi ollut SUKK ry:n epävirallisen Agility Cupin viimeinen osakilpailu, jota olen itse odottanut kuin kuuta nousevaa, mutta se jää nyt meiltä sitten välistä... :/ Täytyy kai lohduttautua ajatuksella, että tuleehan näitä epiksiä - ei nämä olleet viimeiset laatuaan... :P
Toiseksi; keskiviikkona (3.9.) olin suunnitellut meneväni Nurmoon mätsäriin Frinin ja Hetan kanssa, mutta nyt en Friniä sinne vie muita koiria kiusaamaan. Taidetaan siis lähteä Hetan kanssa kahdestaan ellei tule muutoksia suunnitelmiin.

Kolmanneksi; sunnuntaina (7.9.) olisi Frinillä ollut aika hierontaan, mutta sinne ei juoksuista narttua saa viedä, koska paikalla on muitakin koiria samaan aikaan.. Joten Frinin tilalle tulee sitten Heta - sekään ei ole koskaan kunnon hieronnassa tainnut olla, ikää kuitenkin on jo reilu neljä vuotta. Heta ei mitään erikoisen rasittavaa liikuntaakaan harrasta; lenkkeilee, tekee temppuja ja riehuu Awan & Frinin kanssa, niin oikeastaan on varsin mielenkiintoista kuulla millaisessa kunnossa on sellaisen koiran lihaksisto, joka "ei tee juuri mitään" (lue: ei treenaa esim. agilityä).
Neljänneksi; Tulevalla viikolla olisi myös parit ohjatut agilitytreenit.. Toisiin nyt ainakin saadaan sentään mennä, kunhan juoksupöksyt on jalassa. Toisesta paikasta odotan vielä vastausta, kun kyselin, että mikä on kurssilla (ja kentällä) ollut käytäntö.
Ja viidenneksi; noin kolmen viikon päästä olisi se paimennustaippari Kuopion Vehmersalmella, jonne meidän piti Wilman (ja Patronin) kanssa mennä samalla autolla.. No, nyt se ei sitten onnistukaan neidin juoksujen takia. Joudutaan mennä kahdella autolla.. Tosi fiksua. Mutta ei siitä viiden tunnin automatkasta mitään tulisi, jos takapenkillä on juoksuinen narttu ja viriili nuorimies :D Säästyy omat hermot, kun mennään eri autoilla. Ja koiratkin pystyvät olla rennommin. Onneksi sentään saadaan taippariin osallistua juoksuista huolimatta!

Voivoi, tämmösinä hetkinä sitä käy mielessä, että miksi narttu..? Miksei urosta? Njääh, kyllä tää kestetään. Niinku naiset - ei lannistuta! :P
Juoksuväli ekojen ja näiden tokien juoksujen välillä on aika tarkalleen seitsemän kuukautta.

Lopuksi täytyy vielä kiittää kaikkia, jotka antoivat äänensä Frinille Seiska-lehden Hurtein Hauva kisassa! Kymmenenneksi taidettiin päästä, jos oikein annettujen äänien prosenttiosuudet katsoin - sekin on jo hieno saavutus, koska kieltämättä vähän extempore (ja läpällä) neidin kisaan mukaan ilmoitin :') Kiitos! ☺

Sunnuntaipeltoilut & Frinin ekat juoksut!

Lähdettiinpä kivan ilman kunniaksi peltoilemaan pitkän kaavan kautta. Tarvottiin pellolla niin kauan, kunnes hämärä ajoi meidät pois. Kivasti nuo koiruudet pysyy irti ja riekkuvat toistensa kanssa. Mitä nyt välillä saa Friniä vähä toppuutella, ku meinaa kiskoa Hetua hännästä vähä turhan lujaa :D Muuten kyllä leikit menee hyvin yksiin ja pääasiassa nuo tykkää juosta lujaa! Välillä painitaan pieniä pätkiä ja sitten taas juostaan!

Kamerakin oli joukossa, mutta koneelta kun kuvia sitten katselin, niin huomasin, että asetukset on ollu päin persettä.. Eli eipä niistä kuvista onnistunut oikeastaan yksikään.... Pakko kuitenkin laittaa tähän edes pari jotenkuten "onnistunutta" kuvaa, ettei tuu ihan tylsä ja kuvaton postinki :')

Ja vaikka tuossa aiemmin kehuinkin, miten hyvin koirat pysyvät irti, niin pitäähän niiden välillä jotain tempauksiakin kehittää; nimittäin noin kymmenen minuuttia viimeisimmän kuvan ottamisesta, palattiin takaisin pellolle ja Heta päätti lähteä humpuuttelemahan johonkin ja olikin hyvän aikaa poissa näkyvistä. Käveltiin Frinin ja Awan kanssa kotiin ja olin lähtemäs kattomaan näkyiskö Hetaa ja näkyihän se. Siinä pihassahan se tepsutteli ja tuli heti sisälle kun oven avasin. Meirän pieni maailmanmatkaaja ja oman tiensä kulkija... :'D

Missään vaiheessa mulle ei tullut sellaista paniikkia, että "apua, nyt se karkas eikä sitä löydy".. Luotin siihen, että se tulee kyllä takaisin ennemmin tai vähän myöhemmin, ja niinhän se tekikin. Tajus vissiin, että se jää matkasta jos ei seuraa missä mennään :')

Loppu hyvin, kaikki hyvin ;)

Kotona huomasin, että Frinin persus vuotaa.... Sillä on siis ekat juoksut! Tätä oonkin jo vähän osannut odottaa, koska se on viime aikoina ihmetellyt peräpäätään ja Patron-beussikaverikin oli ihmeellisen kiinnostunut Frinistä viimeksi kun nähtiin. Onhan ne nyt tykänneet toisistaan aina ja leikkineet keskenään, mutta nyt Patron oli joka välissä nuuskuttelemassa Frinin peräpäätä..
Mutta viimeinkin ne alkoi! Juuri sopivasti, kun vielä ei ole mitään kurssejakaan alkamassa tms.
Ensi viikonloppuna olis Maalahdessa mätsärit, mutta Frini jää varmaankin kotiin siksi aikaa ja lähdetäänkin vain Hetan kanssa kehäilemään :)
Awa jää taas viikoksi isäni luo, koska se on täällä "maalla" omakotitalossa PALJON rennompi kuin rivarissa. Silloin kun asuin rivarikaksiossa, se oli ihan ok, minkä luulen johtuvan siitä, kun kaksio ei ollut ihan parkkipaikan vieressä ja sinne ei kuulunut kaikki äänet. Awa reagoi noihin ääniin aika herkästi ja on heti vahtimassa, kun kuulee jotain mielestään epämääräistä. Yksiö on aivan parkkiksen vieressä, ja sinne kuuluu ihan kaikki äänet sieltä ja kun ihmisiä ramppaa ikkunan editse edestakaisin, niin johan tuo on korva tarkkana koko ajan.. Niinpä Awa on nyt ollut parisen viikkoa täällä isän luona "lomalla" ja hyvin se täällä viihtyy. Eipä tartte koko aikaa stressailla ääniä! Kyllä mä sen tuonne yksiöönkin taas otan sitten jonkun ajan päästä ja katsotaan, että miten sujuu. Tällä hetkellä tämmönen järjestely vain on parempi meille kaikille :)

Olet kaikki mitä halusin ♥

7½vko (4.5.2013)

Aletaan lähestymään "maagista" yhden vuoden ikää Frinin kanssa. Jestas!

Tytöstä on kehittynyt ihan hyväpäinen ja kivan näköinen pehkonalku. Massaa kun vähän tulee vielä iän myötä lisää ja tuo karva tuosta pikkuisen kasvaa ja väri puhdistuu, niin oikein kaunis lassityttö se ainakin omaan silmään on. Vaikka eipä tuo turkin värin "likaisuus" minua haittaa yhtään. Ainut missä se vaikuttaa on näyttelyt, mutta samapa tuo. Ei tuo pääsääntöisesti näyttelykoiraksi tullutkaan, vaikka näyttelyissä silloin tällöin käydäänkin.

Yksinolot sujuu nykyään ihan hyvin vaikka alkuun kovasti pitikin haukkua jos jäi yksin.. Sisälle palasin vasta sitten, kun pentu oli hiljaa pienenkin hetken. Nykyäänkin vielä haukahtelee muutaman kerran yksinjäädessään, mutta melko nopsaan hiljenee.

Tuhotöitä Frini ei juurikaan ole tehnyt *kopkop*. Mitä nyt halusi, että siirryn nykyaikaan puhelimen suhteen ja tuunasi vanhan puhelimeni niin, että näytöstä ei näe mitään. Soittaa yms. sillä kyllä pystyy, mikä tosin on melko hankalaa tuon näytön takia. Mutta omapa oli vika; pennulla oli tylsää ja puhelin oli ulottuvilla, tottakai siihen piti hampaitaan testata! :D
Tuhotöistä vielä; muutamat kengänpohjalliset ovat saaneet uuden muodon neidin käsittelyssä myös. Itse kengät on kuitenkin aikalailla pysyneet ilman hampaanjälkiä vaikkakin Frini on tykännyt niitä kuskailla paikasta toiseen. Isseen tykönä olkkarin tapeetit ei neitiä miellyttäneet, vaan hän päätti nousta sohvalle ja repäistä jo valmiiksi hitusen repsottavasta tapeetista palan pois. Ei se silloin naurattanut, mutta nyt vähän huvittaa.. Voe voe :D Muita tuhoja ei tule mieleen, ainakaan mitään isompaa. Aika vähällä ollaan selvitty. Tässä vaiheessa täytyy taas koputtaa puuta!

Vähän reilu 3kk (23.6.2013)

Remmikävely sujuu; neiti ei vedä oikeastaan yhtään. Silloin remmi voi kiristyä hetkellisesti, jos näkee jotain mielenkiintoista, mutta aika helposti tytsy palaa ruotuun. Nyt teini-iän kynnyksellä on alkanut ulkona liikkua mörköjäkin! Enemmän kuin pikkupentuaikana. Vastaantulevat ihmisetkin on hirveitä hirviöitä toisinaan! Etenkin ne, joilla on huomioliivit! Tästä huolimatta; ohitukset sujuu ainakin vielä suhtkoht hyvin. Mitä nyt välillä joutuu hakea neidin huomiota enemmän, mutta tähän saakka se on kuitenkin onnistunut.

Vapaanaolokin sujuu; Frini pysyy sopivan välimatkan sisällä, ei lähde edes Awan ja Hetan mukana kauemmas.. Vaikka mun puolesta voisikin, kunhan käskystä tullaan luokse. Luoksetulo onkin tällä hetkellä ehkä noin 80%:n varmaa. Se taitaa olla tämä "teini-ikä", joka pistää neidin välillä testailemaan ja vänkyröimään. Korvien katoaminen taitaa kuitenkin "kuulua asiaan"?
Välillä Frini myös tosiaan testaa tuon luoksetulon suhteen; voi käydä metrin päässä ja sitten lällättelee "etpäs saa mua kiinniiii!".. No siinähän sitten juokset. Jos ei tule mukaan, niin jääköön matkasta.. Tämä on kummasti auttanut, kun "mamma ihan oikeesti jättää", jos luokse ei tulla, kun käsketään ;P

Mitäs sitten vielä? Sisäsiisteys? Se on jo hyvällä mallilla, että jos pissat/kakkat tulee sisälle (onneksi enää harvoin), se on vain omaa typeryyttäni, kun en tajua viedä ulos vaikka koira pyytää: tulee luo ja käy ulko-ovella. Joskus tuota on vaikea kyllä huomatakin ja sisäistää, että tuo tosiaan pyytää ulos tuolla tavalla. Yöllähän en tämmöistä huomaa, mutta harvemminpa öisin enää mitään vahinkoja on sattunutkaan. Yöt siis jaksaa pidätellä hyvin ja ulos päästyään pissaakin samantien.

Noin 7kk (10.10.2013)

Sosiaalisuus - Kaikkien kanssa tullaan toimeen eikä edes provosoiduta, jos toinen vähän isottelee. Frini osaa tuon koirien kielen hienosti. Jos vertaan Awaan, niin Frini on huomattavasti tasapainoisempi hurttimus kuin Awa. Awa turvautuu useimmiten hampaiden näyttelyyn/ärräämiseen, jos tuntee olonsa epämukavaksi toisten koirien seurassa. Se on epävarma. Frinillekin on muutamia kertoja hampaitaan näytellyt ja murissut, mutta Frini ottaa sen tyynen rauhallisesti - katsoo Awaa ikäänkuin "alaspäin", että "oles nyt siinä ärisemättä" ja tällä tyylillä Awa lopettaakin.. Liekö se on niin, että Frini tietää Awan ärräävän vain epävarmuuttaan?
Palatakseni vielä Friniin; niin nartut kuin uroksetkin on Frinille ok, toimeen tullaan ja kaikkien kanssa saadaan jonkinlaista leikkiä aikaan. Useimmiten semmoista jahtausleikkiä - juostaan LUJAA! Mutta kyllä tuo myös painii, jos kaverina on sellainen koira, joka tykkää painia. Leikkiessään neiti on aika hiljainen, välillä voi pari haukahdusta päästää, mutta siinä se.

Hoitotoimenpiteet sujuu hienosti. Tuo on ihan pikkupennusta lähtien ollut tosi helppo käsiteltävä - kiitos kasvattajan, joka on jaksanut pentuja pallotella ja sylitellä urakalla ♥
Kynnet leikattiin heti ekasta kerrasta lähtien rimpuilematta! Harjailuun totuteltiin lähes päivittäin; maassa kyljellään maaten - ensin harjataan toinen puoli ja sitten toinen puoli. Frini nauttii harjailusta - hyvä jottei nukahda siinä makoillessaan, kun sitä harjaan :D
Korvienpuhdistuskin onnistuu tuosta noin vain. Suihkuttelussa/pesussa yrittää alkuun vähän pakoon, mutta kun sen paikoilleen saan, niin siinä se pönöttää kivasti ja pesut onnistuu. Kuivaaminen ei aina ole niin mukavaa; takapään/selän kuivaaminen ei niinkään tuota ongelmaa, mutta niskan/kaulan/pään -alue on sitten haastavammat. Ostin tosiaan vähän ennen joulua meille Phoenix Zephir -turkinkuivaimen ja siihen pitää vielä totutella. Uskon, että kyllä sekin alkaa luonnistumaan ajan myötä.

Vähän reilu 8kk (25.11.2013)

Kaikenkaikkiaan Frini on kyllä oikein kelpo koirakaveri. Se oppii nopeasti, se osaa käyttää aivojaan (kyllä, sillä on aivot! :P). Agilityn alkeiskurssille meidän pitäisi päästä! Muuten olen ihan jumissa lajin kanssa, koska laji on sen verran uusi mulle(kin), että ilman pätevää kouluttajaa en edes tohdi alkaa koiralle opettamaan mitään, etten vain tee jotain väärin! Ollaanhan me toki käyty jo pentu-, pentuagility- sekä alkeisagilitykurssit, mutta kyllä me toinenkin alkeisagilitykurssi voitaisiin käydä ihan vain vaikka kertauksen vuoksi. Siitä tuskin mitään haittaakaan on.

Haaveissa myös TOKOn alkeiskurssi, josko sellaiselle päästyämme itsekin taas innostuis TOKOsta.. Nyt kun on ollut vähän mielenkiinto sitä lajia kohtaan jotenkin kateissa. Mitä nyt vähän ollaan jokaisen koiran kanssa harjoiteltu perusasentoa ja seuraamista. Awan kanssa vähän enemmän; paikkamakuuta ja luoksetuloakin. Estehyppy on unohtunut täysin. Katotaan nyt, josko sitä jossain kohtaa innostuisi vähän enempi..

Naksutintakin ollaan alettu opettelemaan. Itsellekin moinen kapistus on vielä varsin outo - tiedän kyllä periaatteen miten sitä käytetään, mutta enpä vain ole osannut alkaa sitä käyttämään mukana koulutuksessa.. Josko nyt sitten?

Vähän reilu 9kk (23.12.2013)

Frinin kanssa on ilo tehdä töitä, koska se on nopea oppimaan ja se tekee aina innolla. Myös palkkaaminen on helppoa, koska flikalle käy niin herkut, kehut, rapsutukset kuin leikkikin palkkiona. Paras palkka on ehkä kuitenkin leikki ja/tai herkku. Keskittyy pääsääntöisesti hyvin siihen mitä ollaan tekemässä ja jos keskittyminen herpaantuu, se on melko helppo saada takaisin mukaan. Ainakin tällä hetkellä :p

Juoksuja ei vieläkään kuulu eikä näy. Vähän jo toivoisin, että alkaisivat nyt eivätkä sitten kun olisi jotain agility-/tokokursseja alkamassa! Harvemminpa mä olen näin kovasti koiran juoksuja odottanut, mutta nyt.. Pliiiiiis Frini, menkkapyllyile jo!

Ärrr ja mur...

Juoksut alkaa olla lopuillaan ja ajattelin, että jos helmikuun loppuun saakka odottelis ja sitte soittais eläinlääkärille ja varailis sitä sterkkausaikaa. Sitä tuskin kuitenkaa ihan parin päivän päähän soitosta saa, joten ehtii siinäkin sitten vielä tasaantua juoksuistaan tuo koira. Vähän kyllä itseä hirvittää ajatus tuosta leikkauksesta, mutta koiran parhaaksi se on. Pentuja sillä ei aiota teettää, niin mitäpä se noilla värkeillään tekisi. Turhaa vain rasittaisi juoksut koiraa. Niin ja pääseehän sitä itsekin sitten kieltämättä helpommalla, kun ei tarvitse olla suojaamassa sohvia ja laittamassa tuolle pöksyjä jalkaan jne.. Mutta suurin syy sterkkaukselle on tuo, että pentuja ei tosiaan olla teettämässä. Eikä haluta mitään vahinkojakaan käyvän. Mä niin kovasti toivon myös, että leikkaus tasottais ton luonnetta.. Juu tiedän, että ei siinä aina niin käy, mutta kai sitä toivoa saa. Tuloksen näkee sitten leikkauksen ja toipumisen jälkeen.. No mutta.. Se siitä leikkaushöpinästä, palailen asiaan kun olen ajan varannut/leikkaus on suoritettu..

Hmm, mitäs kaikkea ollaankaan nyt puuhailtu... Alkuun täytyy sanoa, että nyt oon viikon verran ollut kipeänä, joten koiran lenkit ovat jääneet lyhyemmiksi. Takapihan aitauksessa on koira päässyt kyllä riehumaan ja minä oon sille palloa nakellut ja vähän on pieniä tokoliikkeitäkin siellä menty. Häiriössä tuo ei vaan malta keskittyä sitten yhtään, sitä pitäiski treenailla enempi. Tuo kun ottaa häiriön jo siitä, jos naapurin koira alkaa haukkumaan metsän takana (noin 100metrin päässä).. Saa paljon houkutella, että koira kiinnittäisi huomionsa muhun. Tosin tällä äänellä ei paljoa nyt innosteta koiraa, hyvä kun koko ääntä edes tulee. Pari päivää sitten se oli kaikista pahimmillaan, pientä pihinää vain sain kurkunperältä tulemaan. Noh, toivon mukaan tämä tästä pian alkaisi mennä parempaan päin. Tk:ssa käväisin sunnuntaina ja nieluviljelyn tuloksista selvisi vain se, että tämä on virusperäinen tulehdus ja siihen ei ole lääkettä eli "Buranaa naamariin, niin kyllä se siitä"...... -.-' Saa vain nähdä kauanko oikein joudun tuota Buranaa naamariin lapata! >:/
Noh, sisälläkin ollaan sitten harjoteltu paikallaoloa ja seuraamista sekä vähän turhiakin temppuja on kokeiltu. Muun muassa "pam" ja "orava" ovat olleet listalla harjoittelussa. "Orava"-käskyn se kyllä jo tietää, kun se vielä pysyisi siinä tasapainossa ilman mun tukea, niin ois hyvä :D Ja "pam"-käskyyn mennään vielä hieman ohjatusti, mut eiköhän seki tuosta pian ala sujumaan.

Sunnuntaina (22.1.2012) nähtiin Minna ja neljän kuukauden ikäinen borzoipoika Salsa Seinäjoella Joupiskan maastossa. Taidettiin tehdä siinä pieni virhe, kun päästettiin koirat haistelemaan heti. Awalla napsahti jokin päässä ja se alkoi räyhätä pennulle todella rumasti! >:( Se ei kuunnellut yhtään mun kieltoja eikä paljon muutakaan, se vain räksytti ja ärhenteli. Yritin estää sen näköyhteyttä Salsaan ja se hieman jo rauhottui, mutta heti kun vähäkin näki Salsaa, se jatkoi murinaa. Lopulta otin koiraa pään sivuilta kiinni ja korotin ääntäni ja kielsin. Ei tehoa. Vasta kun laitoin koiran maahan, niin se rauhottui. Sanoin Minnalle, että jos lähdettäisiin liikkeelle, jos Awa vaikka rauhottuisi, kun saisi muuta ajateltavaa ja sen huomio kiinnittyis enempi maassa oleviin hajuihin. Ja niinhän siinä kävi. Awa ei sen jälkeen piitannutkaan Salsasta juuri mitään; ei murissut, ei haukkunut; ei mitään.. Eipä tohdittu päästää koiria toistensa lähelle kuitenkaan, sattuneesta syystä. Yhdessä vaiheessa Awa kutsui Salsaa jopa leikkiin, mutta eipä nyt annettu leikkiäkään.
Hitto ku mä en vaan voi tajuta mikä tuota koiraa vaivaa, miksi se on tuollainen..!? Oon miettiny, että jos vaan usein näkisi ja totuttaisi Awaa toiseen koiraan aluksi esim. lenkin muodossa niin, ettei antais koirien ees haistella toisiaan vaan sopis jonkun tapaamispaikan ja siitä sitten suoraa lähtis lenkille, niin uskoisin (tai ainakin vahvasti toivon), että tuo Awa kyllä tottuis ja tajuais, että ei toisille koirille tartte tuolla tavalla isotella..! Mut mitäs mieltä te ootte? Voisko tuollasesta tekniikasta olla mitään apua? Tai onko jollain jotain muuta ideaa tuon käytöksen kuriin saamisessa?
Niin, ja vapaaehtoisia treenikavereita ärripurrille otetaan vastaan.. x)

Ai niin, ja eilen (1.2.2012) hain KennelRehun autolta vähän sapuskaa koiralle. Nyt pakkasessa on 5kg naudan mahaa, 5kg naudan rustoluita ja 900g lohiöljyä. Myös merilevää ostin 800g purkin.
Ja tilasinpa muuten kivan takinkin Awalle, kun se raukka palelee pihalla! Kiitokset takista menee Vanilla, Viola ja Veeti seropien omistajalle :)

Sssiiiiinä se takki nyt on :)

Pellolla 2.2.2012

<3

<3

Kutsumaton vieras

Eilen lenkillä ollessamme saimme heti alkumatkasta seuraksemme naapurin kultaisennoutajan. Koira on uros, ja ilmeisesti leikkaamaton, kun niin kovasti kiinnostui Awasta. Poitsu seurasi meitä koko lenkin ja oli jatkuvasti Awan persuksissa kiinni.. Awa ei onneksi poitsulle lämmennyt vaan pyrki pakoon tai laittoi istumaan. Välillä sain ihan kunnolla hätistellä kultsua pois neidin kimpusta. Onneksi poika on kiltti ja uskoo kyllä kun sille sanoo.

Nooo, päästiin kotiin ja uros oli edelleen joukossamme vaikka sitä koko matkan hätyyttelin pois.. Ajattelin, että 'nakkaan' Awan äkkiä sisälle, mutta poitsupa meni perässä tupaan! Siellä sitten tyrkkäsin Awan omaan huoneeseeni, otin remmin irti sen valjaista ja pujotin remmin uroksen kaulaan, sillä kun ei ollut kaulapantaa. Ajattelin, että en voi enkä tohdi vain jättää sitä tuonne ulos, ettei vain jää auton alle, kun tuossa vieressä tuo melko vilkasliikenteinen tiekin menee, joten lähdin sitten viemään poikaa kotiin. Awa jäi sisälle haukkumaan, vinkumaan ja ulisemaan; se oli hirveän kuuloista, ihan kuin se olisi kovaakin kärsinyt.. Kultsu pysähteli kun kuuli Awan haukunnan, mutta lähti kyllä liikkeelle kun kehotin. Vähä meinasi yltyä välillä kiskomaan, mutta "ei vedä" -käskyllä se lopetti ^^' (en tiennyt että se sillä käskyllä tottelee, kunhan vain totesin, ja näytti toimivan ^^') .. Voi kun olikin mukava taluttaa tuollaista koiraa, mikä ei kiskonut. Awan kanssa siinä asiassa riittää vielä(kin) treenattavaa. Tosin on jo hetkiä, kun se osaa mennä vetämättä, mutta siltikään se ei vielä(kään) mene täydellisesti vetämättä koko lenkkiä.

Mutta siis; sain koiran vietyä kotiin ja kovasti kiittelivät. Vaan eipä mennyt kuin vartin verran, niin koiruus oli meidän oven takana vikisemässä... ^^' Noh, seurasin tilannetta hetken ja mietin samalla, että miten toimin; lähdenkö taas viemään koiraa kotiin vai etsinkö omistajien numeron ja soitan, että koiranne on täällä. Kuistin ikkunasta Awa ja se uros toisiaan kyttäsivät x) Päädyin sitten siihen, että soitan omistajille ja juuri kun olin menossa etsimään numeroa, kurvasi auto pihaan ja koira huikattiin kyytiin.. ^^' Sen jälkeen ei ole poikaa näkynyt, tainnut saada 'kotiarestia' ;)

Ai niin, ja plussaahan tuossa koiran kohtaamisessa oli se, että Awa ei ärhennelly herralle missään vaiheessa yhtään! Ei se taidakaan ihan niiiiin kova luppakorvarasisti ollakaan! ^^' Toisaalta kyl kieltämättä yhes vaihees ajattelin, että "Awa... ärähdä ny ihan pikkusen, että poika tajuaa pysyä vähän kauempana.." mutta ei.. ^^'
No jaaa, toisaalta kyllähän se oli huippua kun neiti ei ärähdellyt ollenkaan, kun yleensä on mm. luppakorvaisille laittanu ärhäkästi. Tämä rohkaisi mua itseä enemmän lähtemään ja tapaamaan toisia koiria tuon kanssa.
Ensviikon torstaina saammekin tuonne takapihan aitaukseen kolme kappaletta chowchoweja juoksentelemaan, saa nähdä mitä Awa tuumaa. Yksi niistä on uros, joten pitää katsoa pääseekö Awa mukaan riehumaan vai pitääkö sen tyytyä olemaan aitauksen ulkopuolella, kun en tiedä onko uros kastroitu vai ei. Toivotaan, että kaikki menee tuolloin hyvin ja pääsis Awaki ees vähä riehumaan... ^_^

Muokkaus: Lauantai 21.1.2012: Ei saatukaan torstaina (19.1.2012) choweja kavereiksi, siinä tuli pari muuttujaa ;D :D

Romeo & Julia

Wrooooom

Rakkaus on mustavalkoinen <3

Santavuorella 24.1.2012

Vauhdilla luokse! ... Sitähän sää kysyit.

Lumiturpa

<3

Valpaat jäätyy

Run, bitch, run!

Viime viikolla kovaa suunnittelin, että tällä viikolla soittelen eläinlääkäriin ja varaan ajan sterkkaukseen, mutta plah, tyttö päätti toisin; "Et kyllä vie mua leikeltäväksi..!".. No en vie.. Vielä. Tosin kattelinki koiraa viime viikolla jo vähä, et käyttäytyy ihan kuin olis juoksuja alottelemassa ja niinhän se sitten teki.. Ootellaan nyt sit nää juoksut loppuun ja soitellaan sitten vasta sitä sterkkausaikaa..
Aika tarkalleen muuten oli puoli vuotta ekojen ja näiden tokien juoksujen välissä. Ekan kerranhan neiti juoksi reilun kuuden kuukauden ikäisenä..
Tänään laitoin Awalle nuo ihaaanat pöksyt jalkaan, ku alkas tiputella. Se jähmettyi varmaan viideksi minuutiksi paikoilleen "NOUUUU, onks ihan pakko?!".. Reppana :') Mutta nyt on jo taas ihan normaali eikä piittaa pöksyistään ja antaa niiden olla rauhassa :)

No hieman nolottaa...

Frisbeen viimeinen matka

Lauantai 2.7.
Pihalla riehuttiin; frisbee oli taas ihan ylikiva juttu! Tällä kertaa en kuitenkaan saanut sitä katolle, en toki yrittänytkään. :D

Sunnuntai 3.7.Ää, ei ois saanu aiemmin hehkuttaa, miten hienosti Awa antaa juoksupöksyjensä olla; nyt se tuhos ne! >:( Mur! Oli järsinyt niissä olevan muovisen pistolukon ihan tuusannuuskaksi, eikä niitä siis saanut enää mitenkään kiinni. Yritin niitä solmiakin kiinni, mutta eeei, se oli ne saanut pois jalastaan -.-' .. Ja eikun huomenna ostamaan uudet! >:D Ei se noin helposti niistä pääse ;D

Maanantai 4.7.No jep, reilu viikko sisäsiistinä ja tänä aamuna sit... Blääh. Joo, no oma vikani se oli kaikinpuolin; nukuin vähän pommiin, kun piti veljeä viedä kahdeksaksi töihin ja tämä herättää mut viisi minuuttia ennen lähtöä! Eikä tietenkään ollut käyttänyt koiraa ulkona ja itse en millään ehtinyt.. Noh, sitten kun tulin kotiin, niin eiköhän lattialla odottanut asiat 1 ja 2.. Jes! Kyllä otti päähän... -.-'

Tiistai 5.7. - Torstai 7.7.
Peruslenkkeilyä ja riehumista. Ei varmaankaa sen kummempaa. Ainakaan en muista :D

Perjantai 8.7. - Sunnuntai 10.7.
Olin suurimman osan poissa kotoa viikonlopun aikana. Kuitenkin kävin pikaisesti piipahtamassa. Voi sitä riemua kun lauantaina menin käymään kotona, ja olin ollu ihan koko yön poissa. Awa oli niin innoissaan, ettei tiennyt miten päin olisi ollut :D
Yksin Awa ei tietenkään koko päivää viikonlopun aikana ollut, olihan täällä muut kotona! ... Niin, paitsi lauantaina, jolloin sisko oli lähtenyt kaverinsa luo polkupyörällä noin kymmenen kilometrin päähän, ja issee sekä veljeni olivat pelireissulla Vihdissä. Ja tietenkin juuri silloin, kun kukaan ei ollut kotona alkoi hirveä ukkosmyräkkä. Siskoni ilmoitti siinä vaiheessa vasta minulle olevansa kaverin luona ja Awan olevan yksin kotona. Odottelimme sitten hetken kaverini kanssa, josko sade hieman taukoaisi ja pääsisimme kipittämään autolle kovin paljon kastumatta. Lähdimme siis katsomaan Awaa, ettei se ole kotona ihan kauhusta kankeana. Mutta eheeei, sieltä se vain eteisestä nousi, oli näemmä nukkunut. Ja eipä se kovasta jyrinästäkään näyttänyt mitään piittaavan. Vähän välillä kallisteli päätään kysyvästi "Mistä ihmeestä tuo ääni tulee?" ja jatkoi sitten touhujaan :)
Sunnuntaina oli kuuma päivä, joten päätin, että lähdemme käymään joella. Awa nautti. Säntäsi heti kahlaamaan kun sai mahdollisuuden. Muutama ihminen siinä joella ajeli moottoriveneellä, joka sitten aiheutti aaltoja ja niillehän Awa "suuttui". Haukkui aalloille, kun ne iskivät rantaan :D Hetken niille haukuttuaan meni kyllä sitten veteen vaikka aaltoja vielä hieman tulikin. Yksi harmillinen sattuma vain kävi.. Pehmoinen frisbee-lelumme jäi sille tielleen.. Se lennähti vähän turhan kauas eikä flexin pituus riittäny niin pitkälle, että Awa olisi sen saanut haettua. Noh.. Se frisbee oli muutenkin jo aika räjähtänyt; mm. vanut pursusi ulos.. Sinne se jäi jokeen kellumaan, tiedä minne asti loppujen lopuksi päätyykään. Uimisen jälkeen Awalle maistui uni.

Maanantai 11.7.
Tänään ei vielä olla mitään erikoisempia tehty.. Kynsiä tuossa hetki sitten leikattiin, ja se oli muka taas niin inhottavaa Awan mielestä. Ei olisi millään malttanut pysyä paikoillaan, mutta sainpahan leikattua. Jospa tästä pikapuoliin lähtisi hieman neidin kanssa käveleskelemään, ennen kuin tuo ilma muuttuu ihan hirvittävän kuumaksi.

Muoks klo: 16:09 // :
Awa livahti tänään myös ovenraosta ulos, en ees aluksi havainnu tapahtunutta, sillä olin omassa huoneessani. Yhtäkkiä aloin vaan kuulla vähä haukuntaa ulkoa ja olin että "wooot, onko joku pihalla koiran kans?" Nousin ylös ja katoin et ei hemmetti, molemmat remmit on eteisessä.. Issee pesi mattoja ulkona takapihalla ja sillä oli saunan ulko-ovi (joka johtaa siis terassille) auki ja sitten jostain syystä tämä suihku-/saunatiloihin johtava sisäovikin oli auennut (Awa ei ole sitä itse voinut saada auki, mutta se ovi onkin sellainen että aukeaa melko herkästi jos vähääkään jostain ikkunasta tms tulee läpivetoa tai jtn..). Awa oli käyttänyt tilaisuuden hyväkseen ja livahtanut tosiaan ulos. Issee oli vain ihmetelly eka et mikäs musta möykky siitä selän takaa juoksi. Onneksi Awa ei kuitenkaa ollu kauas menny, pihapiirissä pysyi ja haisteli maata. Jota kyllä ihmettelen suuresti sillä tien toisella puolen oli kuitenki ihmisiä..! Olisin voinu kuvitella sen säntäävän niiden luo, mutta ihme kyllä ei..!
Ja kun menin ulos, niin pari kertaa kutsuin luokse niin tuli kyllä. \o/ jipii. Sai paljon kehuja kun tuli luo ^_^
Siinä sitten kun sain sen kiinni, niin leikittiin. Heittelin palloa sille ja pyysin tulemaan luo ja aina kun tuli luokse, niin hirvittävät kehut ja lisää leikkiä :) Koitinpa myös sillee, että heitin pallon ja kun Awa lähti sen perään, niin kutsuin heti luo, ennenkö ehtii pallon tykö ja hallelujah! Se käänty samantien takas, unohti pallon (sen mielenkiintosemman jutun!)... Hah, tuntuu nii oudolle, kun se totteli! :D

Kyrönjoen rannalla 10.7.2011

Puoli vuotta täynnä ja Awasta tuli nainen..! ;D

Hellurei ja hellät tunteet! On taas tullut viimein aika päivittää tätäkin blogintynkää hieman! :D

Keskiviikko 8.6. Tänään oltiin juoksentelees tennishäkissä ja kaverini oli myös koiransa Rikin kanssa siellä. Koirat tulivat toimeen ihan mahtavasti! :) Noh, mitä nyt Riki oli vähän mustis omasta lelustaan ja meinasi tulla kärhämää, mutta kun lelu napattiin pois, niin johan alkoi taas koirat olla sovussa. Samoin Awa meinasi omia vesikipon kokonaan itselleen, Rikin täytyi pysyä vähintään (vai korkeintaan?) metrin päässä, niin Awa oli tyytyväinen, kun sai juoda rauhassa ^^' Awa on pieni, mutta pippurinen nainen; laittaa kyllä isommatkin urokset (ja nartut) ojennukseen.. (; Heh.. Koirat saavat jatkaa tapailuaan, sillä tulevat noinkin hyvin toimeen :) PS. Tiedoksi niille, jotka jo jotain kuvittelevat: Rikillä ei ole palleja, eli ei hätää...! :D

Torstai 9.6 Awa 6kk! Hitto vie aika on mennyt nopeesti! Vastahan se oli semmonen pieni taapero, jonka askeleet horjuivat ja hakivat tasapainoa. Ja vastahan mä odottelin sitä aikaa, että saisin hakea pikkuisen kotiin ja nyt se on jo puolivuotias! :D Nyyyh, mun vauva sen kun kasvaa kasvamistaan, pakko se on kai vaan hyväksyä ^^'

Tiistai 14.6. Oltiin taas tennishäkissä riehumassa ja Jonna & Riki olivat myös (: On nuo Riki ja Awa kyllä vaan mahtava pari. Ne tulevat niin hyvin toimeen! :)
Luoksetuloa harjoiteltiin Awan kanssa vähän tuolla häkissä ollessamme. Sitä on ihan hyvä harjoitella, samoin paikallaoloa, kun on toinen koira "häiritsemässä" :) Luoksetulo Awalla on hakusessa, ei meinaa aina jaksaa kuunnella :D Mutta reeniä, reeniä niin eiköhän se siitä ala sujumaan pikkuhiljaa, hope so :) Paikallaan se pysyi jo ihan hyvin, käskynä toimii "odota". Vaikka Riki siinä ympärillä vähän välillä pyörikin, niin ihan hyvin Awa malttoi olla paikoillaan. Edistystä! :)

Keskiviikko 15.6. Oltiin lenkillä (joo niinkuin muinakin päivinä ollaan käyty, mutta....).. Alku lenkistä oli jotain kauheeta.. Awa kiskoi remmissä ihan älyttömästi -.-' Koko ajan sain nykiä remmiä ja sitten kokeilin pysähtyä ja kun koira itse löysäsi remmin, niin jatkettiin matkaa ja huoh, meinas lähtee järki.. Kärsivällisyys oli koetuksella.. ^^' Puolessa välissä lenkkiä käytiin sit "Antinmontussa" ja mentiin polkuja ristiin rastiin. Awa nautti, kun sai haistella maastoa oikein kunnolla.. Ja edelleen remmissä kiskoen.. Pieni "vesilätäkkökin" siinä reittimme varrella olisi ollut, mutta se on pohjavesialuetta, joten siinä ei sovi eläimiä uittaa. Vaikka näytti sen jorpakon pohjassa olevan kaikenlaista rojua, mm. traktorin(?) rengas, polkupyörä.... -.-' Takaisin tullessa Awa käveli remmissä jo vähän paremmin. Ei kiskonut läheskään koko aikaa, ei vissiin jaksanut.. x)
Kotona vielä leikittiin kumisella frisbeellä, joka on Awan mielestä ihan huippu! :) Tosin meikäläinen oli niiiiin taitava, että onnistuin nakkaamaan sen frisbeen katolle.. Jep, sinne jäi pariksi päivää. Niin kauaksi aikaa siis, että issee sen haki sieltä pois :'D Awa hieman ihmetteli, kun sen frisbeen heitin, että "noh, missä se on ku se ei tule alas ollenkaan?" :D Hups.

Torstai 16.6. Uuden pehmoisen frisbee-lelun (eri frisbee kuin edellämainittu) kanssa on mukavaa leikkiä Awan mielestä ;) Se tykkää siitä lelusta älyttömän lujaa :D Se on pehmeä, se lentää kauas, se vinkuu! Jee, Awa likes :D

Perjantai 17.6. Käytiin Laidunalueella ja neiti pääsi uimaan Kyrönjokeen. Aluksi ei meinannut mennä, kahlasi vain rantavedessä, mutta sitten kun heitettiin narun päässä oleva lelu vähän syvemmälle, niin Awa lähti sitä hakemaan ja pakkohan se oli sitten alkaa uida ^^' Sen jälkeen se sitten jo taas menikin uimaan ihan tuosta nuon vain. Vajaan tunnin me siellä rannalla viihdyttiin. Kotona Awa joutui pesulle (huuhtelin vain vedellä), koska haisi niiiiiin "kivalle".. Ja olihan se hiekkainenkin, kun siinä hiekassa huhtoi.. (:

Tiistai 21.6. Kauan palvellut jalkapallo sanoi tänään sopimuksensa irti.. "POKS!" vaan kuului, kun Awa hieman liian lujaa iski hampaansa kiinni palloon :D .. Jota nyt siis ei oikein enää voi palloksi sanoa. Hyvin se kuitenkin vielä leluksi kelpaa, Awa tykkää retuuttaa sitä edestakaisin. Se saa olla sillä leluna, kunhan ei ala silputa sitä pienempiin paloihin.. x)

Maanantai 27.6. Meidän pikkuvauvasta on tullut iso tyttö! Awa aloitti juoksut! :) Ikää neidillä on nyt siis noin 6½kk:tta. Säkää löytyy suunnilleen 45,5cm ja painoa 11,9kg. Hah, se niiiiin rakasti noita pöksyjään, mitkä sai jalkaansa juoksujen "kunniaksi" :D Puin ne sen ylle ja se vain kökötti paikoillaan korvat luimussa, kulmiensa alta mua katsoen "et oo tosissas, että mä näitä pitäisin!" -tyyliin.. Reppana :D Mut aika äkkiä se siitä normalisoitui; kävelee, juoksee ja leikkii jo ihan normaalisti :D

Tiistai 28.6. Lämmin päivä <3 Ihanaa. Tuli taas leikittyä järkkärillä ja Awa toimi mallina. Tai no... Se ei nyt kyllä oikein ollut halukas poseeraamaan kameralle, mut ihan hyviä tilannekuvia sain napsittua ^^'

Keskiviikko 29.6. Jälleen lämmin, oikeastaan kuuma päivä! Aamusta käytiin lenkillä jo ennen yhdeksää, mutta lämpömittari huiteli silloinkin jo reilu +20 astetta.. Päivä meni huiliessa ja yrittäen kaikin mahdollisin tavoin viilentää oloa.. Illalla kahdeksalta käytiin vielä lenkillä ja lämpötila taisi kyllä silloinkin olla vielä yli +20 astetta..

Torstai 30.6. Aamusta taas mentiin vähä kahdeksan jälkeen lenkille. Huh, kuumahan siinä taas vain tuli! Iltalenkki jäi tekemättä; laiskuus iski ja siitä tuli huono omatunto :( Noh, huomenna korjaan asian! >:)

Perjantai 1.7. Painostava ilma.. Pian lähdetään lenkille ja toivotaan, että ehditään ennenkuin alkaa sataa. Tai enhän mä nyt tiedä alkaako tuolla sataa, mut kovasti näyttäs siltä :( .. Ukkosta ilmassa, ei kiva. Mutta onneksi Awa ei sentään pelkää ukonilmaa :) Piiku kun oli ihan paniikissa ukonilmalla, se ei tiennyt mihin olisi sännännyt, reppana<3 Jos se oli ulkona häkissään ukkosen aikana, nii koppinsa alle se kaivautui aina.. Sisällä sen mielestä turvallisin paikka oli sohvan nurkassa mahdollisimman kippuraan käpertyneenä.
Mutta nyt tosiaan pikapuoliin sinne lenkille tuon Awan kanssa ja sitten sen jälkeen vasta suunnitellaan, mitä muuta sitä tänään tehtäisiin. Ainakin voisi kertailla hieman istumista, paikallaoloa, maahanmenoa yms :)

Catch me if you can! (Seropi Riki & Awa)

Löööööv

6kk

Ja pallo sanoi POKS!

Nättimys <3

Lepotauko frisbeen kans

45,5cm / 11,9kg (6½kk)

Minä tyttö polskin, jorpakossa pärskin.. :)

On sen jalat ihan normaalit.. :D

<3