Ratapätkiä!

Viimeinen kerta agin alkeiskurssin jatkokurssia käytiin tänään - haikeet fiilikset! Tosiaan tarjollahan olisi ollut jatkoa vielä seuraavat 5-6 viikkoa, mutta harmittavasti budjetti ei anna tällä hetkellä myöten. Ollaan kuitenkin kesän aikana opittu hurjasti kaikkea, joten kyllä näilläkin eväillä jo jonnekin saakka päästään. Nyt sitten käydään seuran kentällä treenaamassa omatoimisesti silloin tällöin ja hiotaan opeteltuja juttuja. Onhan meillä tosiaan paljon hiottavaakin; kaikkia esteitä varmemmiksi, rimojen nostelua vähitellen, oma liikkuminen, ohjaustekniikat jne.

Tällä kerralla ohjelmassa oli pari ratapätkää. Ensimmäisessä pätkässä esteitä oli kaksitoista (kuva yllä). Rata meni muuten hyvin, mutta renkaalla takkus. Frini on hyppinyt liian pitkään matalaa rengasta ja nyt ei sitten meinannut suostua hyppäämään maksikorkeudessa ollutta rengasta. Frini olisi halunnut mennä vain renkaan ali, mutta ei luovutettu. Kun saatiin neiti hyppäämään renkaan läpi ekan kerran, niin meni sujuvasti toisen, kolmannen ja neljännenkin kerran. Yksittäisenä esteenä ollaan maksirengasta harjoiteltu muutaman kerran ja täytyy siis jatkaa treenailua ;) Loppurata meni muistaakseni suhtkoht vaivatta - ainoastaan 7. hypyn ohitse meni, ja siihen taisi syynä olla se, että ohjasin hypylle liian läheltä. Korjasi kuitenkin hyvin ja jatkettiin matkaa. Ekalla toistolla pysähtyi pöydälle hyvin ja vasta luvan saatuaan jatkoi matkaa. Toisella toistolla meni läpijuoksuksi, mutta korjasi tämänkin hyvin, kun vain käskytin uudestaan pöydälle. Siinäkin odotti hienosti ja luvan saatuaan viiletti putkeen ja siitä vauhdilla viimeisille hypyille. Vau :)

Toisella ratapätkällä (kuva yllä) esteitä oli kolmetoista ja tämä rata tuotti meikäläiselle päänvaivaa. Ne valssin ajoitukset.. Kolmannelle esteelle olisi pitänyt tehdä ennakoiva valssi, mutta joko olin liian myöhässä tai sitten unohdin ohjata loppuun saakka. Lisäksi minä jotenkin peruutin hypyn taakse, kun oman liikkeen olisi pitänyt pysähtyä hetkeksi esteen viereen ja tästä syystä (+ siitä, että olin myöhässä) Frinin hyppy meni pitkäksi, mutta kuin ihmeen kaupalla sain sen tulemaan oikealta puolelta neloshypylle ja siitä putkeen. Heti kun koira sujahti putkeen, oli lähdettävä nopeasti 6. hypyn "taakse" ja tässäkin tehtiin valssi. Tämä ohjaus meni yllättävän hyvin ja muutenkin koko loppurata sujui hienosti. Viimeisellä putkellakin valssattiin ja hypyt mentiin kivalla vauhdilla.
Harmi kun ei tullut videoitua näitä ratoja - siitä olisi ollut nyt mielettömästi hyötyä, jotta olisin itse nähnyt tuon mun "ennakoivan valssin" ohjauksen.. Nooo, aina ei voi voittaa (paitsi, että kyllä voi ;D SW-leiriin viitaten ;p).

Minnalle kiitoksia hyvästä opetuksesta! ☺

Viimeistä kurssikertaa viedään!

Tänään sitten olikin agilityn alkeiskurssin 8. ja samalla viimeinen kurssikerta. Ois tätä voinut pidemmällekin vielä jatkaa, mutta nyt on sitten treenailtava vaan itsenäisesti hetken aikaa, kunnes tulee mahdollisuus osallistua jollekin kurssille tai liittyä jonkun ryhmän jatkoksi treenailemaan. Alkeiskurssilla meitä tuskin enää nähdään kuitenkaan, halutaan päästä eteenpäin asioissa, joten jokin jatkokurssi tms. voisi olla sopiva. Katsoo nyt millaisia kursseja olisi mahdollisesti tarjolla tulevaisuudessa.

Mutta sitten palataan tämän päiväiseen kurssikertaan. Aloitettiin hyppy-putki-hyppy-putki-hyppy -ratapätkällä (kuva alempana). Ohjattiin ensin vasemmalla ja sitten oikealla kädellä. Pari toistoa kummaltakin ohjauspuolelta. Frini meni taitavasti! Ihan superhienosti! :)
Tämän jälkeen oli kolme hyppyestettä, jotka oli asetettuna "U"-kirjaimen muotoon (kuva alempana). Tätäkin otettiin pari toistoa kummaltakin ohjauspuolelta. Toiseksiviimeisellä toistolla Frini sitten haistoi maassa käyneiden herkkujen tuoksun (edelliseltä koirakolta levisi herkut radalle :D Noh, semmosta sattuu :)) ja pysähtyi nuuskimaan. Melko nopsaan kuitenkin muisti, että "ai niin, tehtävä kesken" ja hyppäsi viimeisenkin hypyn. Viimeinen toisto menikin sitten taas hyvin, ilman pysähtymisiä :p Saatiin kehujakin: "koira irtoaa hyvin, mutta seuraa kuitenkin ohjausta" :)

Sitten otettiin keppejä itsenäisesti pari kertaa. Ohjurit joka välissä edelleen. Meni hyvin. Ekalla toistolla meinasi karata targetille, mutta pyörsi onneksi takaisin kun käskin. Pari toistoa ehdittiin ottaa, kunnes oli meidän vuoro mennä puomille. Puomi siis madallettu (ylösmeno ja alastulo tuettu pöytään) ja taas oli viimekertaiseen tapaan tarkoitus, että koira kulkee puomin alusta loppuun suoraan eteenpäin katsoen ja pysähtyen 2on2off -asentoon itse. Taidettiin ottaa viisi toistoa, joista ensimmäinen ei onnistunut. Siinä Frini kulki puoleenväliin ja sitten päätti, että "njääh, hyppäänpä pois".. Uutta yritystä ja onnistui. Mahtavasti liikkui eteenpäin ja pysähtyi itse kontaktiasentoon. Pysyikin siinä hienosti ja lähti liikkeelle vasta kun annoin luvan ♥
Sitten mentiin vielä rengasta itsenäisesti. Eipä siitä ole sen erikoisempaa sanottavaa, ihan hyvin sekin meni. Nelisen toistoa tätä (kaksi kummaltakin ohjauspuolelta) ja hyvin pujahti renkaasta eikä yrittänytkään sivuista läpi.

Sitten keinulle, joka on tällä hetkellä se The Mörkö. Friniä epäilyttää koko keinu, se väistää sitä. Se ei ole pelkoa vaan enemmänkin väistämiskäyttäytymistä. Keinulla olisi ollut tarkoitus laittaa koira keinun loppupään kontaktille niin, että sen kaikki neljä jalkaa on keinulla. Siitä sitä keinua olisi sitten pikkuisen liikuteltu, mutta eipä tämä nyt onnistunut ollenkaan. Frini pitänee vain viedä keinulle. Katsotaan nyt miten tuon asian kanssa lähdetään etenemään :)
Lopuksi otettiin itsenäisesti parit takaakierrot, jotka meni tosi kivasti. Hienosti kiersi esteen ja loikkasi riman yli :)

Kiitoksia Niskalan Minnalle (Koirakoulu Fiilis) hyvästä opetuksesta! Ollaan opittu hurjan paljon kaikenlaista! ☺

Agilityn alkeiskurssi ~ 7. treenikerta

Maanantaisen agilityn alkeiskurssin kertauksen vuoro:

Ekana nenäkosketusta ja A-esteen alastulokontakteja itsenäisesti. Frini alkaa jo uskaltaa nousta A-esteellekin rohkeammin ja pysyy kontaktiasennossa suhtkoht hyvin vapautukseen saakka. Otettiin itsenäisesti myös mutkaputkea; hyvin, hyvin :) Rengastakin muutamat toistot; ensin normaalilla renkaalla pari kertaa onnistuneesti, kunnes pujahti renkaan ja kehikon välistä.. Siirryttiin ottamaan parit toistot kummaltakin ohjauspuolelta harjoitusrenkaalle, jossa ei ole mahdollisuutta mennä renkaan ja kehikon välistä. Kun alkoi taas sujumaan (koira meni renkaan läpi melko rivakasti), siirryttiin takaisin normirenkaalle ja tehtiin siinä pari toistoa - nyt jokainen onnistui.

Sitten kontaktiharjoitusta; puomin ylösmeno ja alastulo tuettuna pöytään. Jätettiin nenäkosketusalusta alastulolle ja tarkoituksena oli siis saada koira kulkemaan puomi ylös ja alas niin, että sen focus olisi nenäkosketusalustalla - koira ei saisi vilkuilla sivuilleen yhtään. Aluksi Frini ei olisi halunnut kulkea harjanteen yli, joten asetettiin parit herkut houkuttimeksi ja sitten sujui. Pari kertaa asetettiin herkut ja sen jälkeen meni innoissaan ja ihan kivalla vauhdillakin jo. Katsekin pysyi koko ajan eteenpäin! Osaa jo kivasti pysähtyäkin 2on2off -asentoon kontaktin alastulolla ja lähtee siitä vasta vapautuksen saatuaan.

Seuraavana hypyille irtoamisia - hyvin! Kolmisen kertaa kummaltakin ohjauspuolelta. Toimii! Kolme hyppyestettä oli peräkkäin ja loppuun jätettiin targetti. Koira istumaan ja odottamaan; "mene"-käskyllä loikkii kivan itsenäisesti loppuun saakka! Ei ota häiriötä siitä, jos juoksen vierellä/jään jälkeen. Hienoa ;)

Keppejäkin mentiin jossain välissä. Ohjurit tietenkin joka välissä vielä. Kepit oli lähestulkoon suorassa rivissä, joutui pujotella kuitenkin kunnolla. Laitettiin targetti neljännen kepin kohdalle ja lähetettiin koira kepeille eri kulmista (alla kuva kulmista, joista koira lähetettiin). Kun koira meni kepeille ja oli targetin kohdalla, ohjaajan oli jo oltava keppien loppupäässä palkkaamassa koiraa. En tiennyt yhtään mitä odottaa Friniltä - osaako se vaiko ei. Osasi se! Frini oli aivan mahtava! Haki kepit melko haastavistakin kulmista tosi hyvin, pujotteli hyvällä rytmillä ja vauhdilla! Voi kun olisi saanut videolle!

Lopuksi otettiin vielä vähän keinuharjoitusta. Asetettiin koira keinulle (kaikki neljä jalkaa keinulla) ja kouluttajamme vähän nosteli/liikutteli keinua ja minä palkkailin Friniä samalla koko ajan. Sitä ei tuo keinun liike niinkään jännitä vaan se tärähdys/kolahdus mikä kuuluu, kun keinu osuu maahan. Toivottavasti nyt tässä ajan kanssa saadaan neiti tottumaan asiaan. Kuten jo miljoona kertaa olen sanonut aiemminkin; eipä ole onneksi minnekään kiire ;)

Ensi maanantaina onkin sitten tosiaan viimeisen alkeiskurssikerran vuoro... Tähän on jo ehtinyt tottua, että joka maanantai saadaan kunnollista opetusta ja tosiaan opitaankin joka kerta uusia asioita! Mutta ehkä me nyt sitten loppukesä treenaillaan tosiaan itsenäisesti saaduilla opeilla ja katsellaan, josko syksymmällä alkaisi jotain kursseja tai päästäis johonkin ryhmään treenaamaan.. Saa nähdä ☺

Pentuaksan 2.korvauskerta

Isänpäivän aamupäivä vietettiin Frinin kanssa aksatreeneissä, loskakelissä. Kumpparit olisivat olleet kova sana, mutta en omista sellaisia, joten ei auttanut muu kuin vetäistä tennarit jalkaan ja lähteä talsimaan tuonne loskaan. Vaan eipä se fiilistä pilannut. Oli taas mukava päästä aksailemaan ohjatusti! Sain taas hirmuisesti hyviä vinkkejä tulevaan! :)

Alkuun otettiin kujakeppejä. Kuja oli jo melkoisen kapea ja hyvin Frini sieltä kuitenkin uskaltautui välistä juoksemaan kohti targettia. Kolme toistoa ja kaikki menivät hyvin.
Seuraavaksi taidettiin tehdä kaksi putkea peräkkäin. Ohjattiin koira putkeen ja heti sen perään seuraavaan. Ja Frinihän on ihan hulluna putkiin eli ei mitään ongelmaa tässä; mentiin sujuvasti ja VAUHDILLA. Jee ^_^
Tän jälkeen käytiin harjoittelemassa 2on2offia eli kontaktiharjoituksia; etujalat maassa, takajalat laudalla. Frini tietää jo ihan kivasti mitä tuossa harjoituksessa siltä haluan.
Kontaktien jälkeen hyppyesteitä. Paintilla piirtelin taas erittäin upean kuvan ( :DD ) ---->
Ensin ohjasin koiran/esteiden vasemmalta puolelta ja sitten oikealta. Ensimmäinen toisto meni vähän myttyyn. Sähelsin jotain ja unohdin ihan mitä piti tehdä ja sanoa :D Ja niinhän siinä hämmentyi koirakin. Otettiin uudestaan ja sitten sujui jo paremmin. Frini reagoi herkästi mun liikkeeseen ja kun pysäytin oman vauhtini toisen esteen kohdalla, Frini vähän ihmetteli miksi en juossutkaan vieressä/perässä. Sain ohjeeksi jatkaa matkaa, mutta kävellen. Vähitellen jättäydyn taakse, että Frini oppii siihenkin, etten koko aikaa juoksekaan sen rinnalla ja pystyn lähettämään sitä esteille itsenäisemmin.

Näiden jälkeen taidettiin mennä harjoittelemaan rengasta targetin avulla. Targetti siis renkaan toiselle puolelle ja koira istumaan toiselle puolelle. Pidettiin remmistä kiinni, jotta pystyttiin estämään se, jos koira meinaakin koukata renkaan ohi palkalle. Frini yritti neljästä toistosta kerran mennä renkaan ohitse. Muuten kyllä pujahti hienosti renkaan läpi.
Lopuksi vielä kontakteja ja harjoiteltiin sitä, että koira pysyy siinä 2on2off -asennossa vaikka itse liikunkin siinä ympärillä. Vasta vapautuksen jälkeen koira sai siitä liikkua. Frini malttoi tässäkin ihan mukavasti mielensä ja pysyi paikoillaan kivasti.

Tämä olikin sitten viimeinen ohjattu treenikerta pitkiin aikoihin. Ensi vuoden puolella olisi tarkoitus johonkin seuraan liittyä ja pyrkiä agilitykursseille, jotta päästään treenaamaan säännöllisesti (musta tuntuu, että oon tämän suunnitelman kirjoittanut tänne joskus aikaisemminkin? :D).
En voi olla mainitsematta miten kiva fiilis tuli, kun kurssin jälkeen pari ihmistä kysäisi koiran ikää ja sitä, että ollaanko jo pidemmänkin aikaa agilityä harrastettu, kun kuulemma mentiin niin hyvin ♥ Oli aika hauska kertoa, että kummatkin oltiin ihan aloittelijoita ja Koirakoulu Fiiliksen (jonka kurssilla siis nytkin oltiin!) kursseilta aloitettu ja saatu hyvät pohjat opetukselle! ^_^
Tuli kyllä semmoinen fiilis, että ollaan me sitten taidettu kehittyä, kun aloin miettimään tilannetta mistä lähdettiin liikkeelle; en tiennyt agilitystä juuri mitään. Frinin kanssa on mahtava tehdä töitä, se tekee niin innolla aina!
On tuo vain hieno agiliitolassityttö ♥

25.10.2013

Ainiiiin! Ensi viikonloppuna on Seinäjoella agilitykisat, johon mennään Frinin kanssa turisteilemaan sunnuntaina, sillä Frinin Fami-sisko on tulossa paikan päälle myös! Famihan ei (vielä ;p) kisaa, mutta perheen toinen pk collie (Wimma; SW Winning Ways = Frinin täti) sekä länsigöötanmaanpystis (Hukka; Cimillan Oswald Oivakamu) kisaavat. Odotan mielenkiinnolla, sillä nämä ovat ensimmäiset aksakisat, joita menen katselemaan. Ja tottakai tsempataan Wimmaa ja Hukkaa radoilla!
En malta odottaa :P

Pentuagilityä

2.8.2013 koulun agilitykentällä vähä kattelees..

Ensimmäisellä pentuagilitykurssikerralla oltiin tänään Frinin kanssa. Ihan alkuun otettiin koira muutaman kerran kontaktiin, että saadaan se ymmärtämään, että nyt tehtäisiin yhdessä jotain hauskaa. Kurssilla oli meidän lisäksemme neljä muuta koirakkoa.
Aloitettiin treenaamaan targeteille etenemistä; pakasterasian kansi maahan, sen päälle herkkuja ja n. 2 metrin päähän koiran kanssa ja sitten annettiin lupa koiralle mennä syömään herkut. Ahne pentunen kun on, herkut tuli äkkiä syötyä kannen päältä. Tätä toistettiin muutaman kerran ja pidettiin pieni tauko, jonka jälkeen vielä muutamat toistot.

Seuraavana vuorossa taisi olla putki, jos en ihan väärin muista. Jokatapauksessa Frini meni putkeen innoissaan ja vauhdillakin. Itsekin saan jo juosta, että ehdin toiseen päähän palkkaamaan ajoissa :') Palkkasin alkuun lelulla, mutta kokeiltiin sitten tuota targettia. Lähetin Frinin putkeen sen oikealta puolelta ja kun se meni hyvin, kokeilin lähettää myös vasemmalta. Vasemmalta puolelta lähettäessä Frini vähän hämmentyi alkuun, että mitäs ihmettä, miksi seisot sillä puolen kun yleensä oot ollut toisella puolella.. Eikun uudestaan käskyä ja käsimerkkiä, niin menihän se sinne putkeen oikeinkin taitavasti! Hiano pentu! :)

Seuraavaksi harjoiteltiin "hyppyjä". Targetti esteen toiselle puolelle ja sitten vain lähetettiin koira herkuille. Muutamat toistot tätä ja sitten pientä taukoa taas.
Tämän jälkeen siirryttiin kepeille, joista oli tehty kuja; kujakepit siis. Jotkut koirat saattavat kuulemma vähän epäröidä keppien suhteen, kun jotain metallia tms. ovat, mutta ei Frini näköjään.. Kuljin itse ensin keppikujan läpi ja Frinin jätin kouluttajalle. Kun pääsin kujan päähän, Frini olikin jo mun perässä. En tiedä lipesikö remmi kouluttajan kädestä vai päästikö se sen jo kun Frini sen verran innoissaan oli keppien välistä tulossa; palkkasin sen kuitenkin kun niin reippaasti siitä juoksi. Otettiin uudestaan ja menin itse taas keppien loppupäähän ja kutsuin koiran, hyvin tuli ja nopeastikin. Kolmas ja neljäs toisto tehtiin targetin avulla; laitoin sen keppien loppupäähän niin, että Frini sen huomasi ja mentiin keppien alkupäähän. Lähetin Frinin sen oikealta puolelta ja sieltä se juoksi keppien välistä hakemaan palkkansa. Viides toisto myös targetin avulla ja tällä kertaa lähetin koiran sen vasemmalta puolelta. Nyt ei Frini ihmetellyt paikkaani vaan suoritti kepit mahtavasti.

Sitten mentiin hyppyesteen luokse ja laitettiin koirat istumaan. Harjoiteltiin odottamista. Meidän pitää tätä vähän treenailla oikein tosissaan, koska (tulevaisuudessa) aloituksesta ei tule mitään jos koira ei malta odottaa paikoillaan, että itse pääsee vähän kauemmas.. Toisaalta, en nyt vielä vaadikaan, että sen ihan älyttömän kauan täytyy jaksaa odottaa paikoillaan, mutta siis että pikkuhiljaa alettais pidentämään sitä aikaa ja matkaa kuitenkin. Ymmärsiköhän tuosta kukaan yhtään mitä tarkoitin...? :'D

Lopuksi vielä otettiin ns. luoksetulo kolmen (vai neljän?) hyppyesteen siivekkeiden välistä. Jätettiin koira kouluttajalle ja mentiin itse taas esteiden loppupäähän. Itse oltiin vähän niin kuin selkä koiraan päin ja samalla kutsuttiin koiraa. Sain itse liikkuakin eteenpäin, koska Minna (kouluttaja) arveli Frinin kyllä tulevan luokse ja niinhän se tulikin.
Sen verran hyvällä innokkuudella Frini tekee noita hommia, että tällä hetkellä mulla on ajatuksena, josko tämä agility olis se meidän ykköslaji, jos näin voi sanoa. TOKOssa oon huomannut, että Frini kyllä keskittyy, mutta harjoittelupätkät pitää pitää melko lyhyinä, että koiralla säilyy mielenkiinto hommaan. Agilityssä on sitä vauhtia ja siitä Frini tykkää. Tämä tosin tarkoittaa sitä, että meikäläisen pitää alkaa nostattamaan omaa kuntoaan, että jaksaa sitten juostakin tulevaisuudessa vähän enemmän... :'D

Pentukurssin viimeinen kerta

Niin se vain on, että tänään oltiin viimeistä kertaa pentukurssilla. Äkkiä on kuusi viikkoa mennyt! Tällä kertaa ohjelmassa oli kontaktin pitämistä kävellessä, toisten koirien ohittamista (oma kontaktissa), luvan odottamista, ruutuun irtoamista, herkun jättämistä rauhaan ja luoksetuloa.

Asetuttiin aluksi rinkiin ja siitä lähdettiin etenemään kohti ringin keskiosaa. Joka askeleella katsottiin, että koira pitää kontaktin ja palkattiin jos näin oli. Kontaktia Frini piti hyvin, välillä vilkuili muita koiria, mutta kuitenkin otti kontaktin nopeasti uudelleen.
Seuraavaksi asetuttiin riviin ja lähdettiin vuorotellen ohittamaan toisia koirakkoja, mieluusti niin, että se kontakti pysyi koko ajan ohittaessa. Tämäkin meillä meni tosi kivasti, ei moittimista. Ohjaajan kommentti "tosi hyvä!" :)

 














Tämän jälkeen tehtiin tötsistä "oviaukot", joissa pennun piti odottaa lupaa jatkaa matkaa. Meillä tätä odottamista harjoitellaan joka kerta, kun mennään ovesta (ja ruokailutilanteissakin odotellaan lupaa) ja siitä oli tässä hyötyä. Frini osasi odottaa lupaa. Ensimmäisellä "oviaukolla" tosin meinasi tulla heti perässä kun itse astuin "ovesta" ulos, mutta palautin sen vain takaisin paikkaan missä sen piti odottaa. Kun sen siihen palautin ja sanoin uudelleen "odota", niin tajusi, mikä oli homman juju.
Seuraavaksi harjoiteltiin ruutuun irtoamista. Tämä on siis yksi tokoliike, jossa koira lähetetään ruutuun. Asetettiin ruudun keskelle kansi, jonka päälle laitettiin muutama herkku niin, että koira näki ne. Koira ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saanut herkkuja ottaa vaan mentiin ruudun reunalle ja annettiin käsky "ruutuun" (tai mitä käskyä kukakin nyt tahtoi käyttää). Frini meni suoraan keskelle ruutua herkut syömään kun annoin käskyn. Uudelleen herkut kannen päälle ja pikkuisen kauemmas ruudun reunasta. Taas sama juttu; suoraan keskelle ruutua. Tottakai kun ne herkut oli siellä ;) Kolmannella kerralla mentiin vielä vähän kauemmas ja nyt Frini jäi vähän haistelemaan maata välillä, mutta meni ruutuun kuitenkin. Ohjaaja sanoi, että Frini jääkin jo aika kivasti sinne ruutuun odottamaan, eikä lähde sieltä pois herkut syötyään. Kai meidän pitää kehitellä jostain jotkut ruudun alutkin, että harjoitellaan sitten sitäkin pikkuhiljaa. Onko kellään neljää ylimääräistä (pienehköä) kukkaruukkua? Mä voin ottaa ne vastaan mielihyvin, pysyy "ruudun kulmat" sitten tuulisellakin säällä paikoillaan :D

Minna (ohjaaja) laittoi maahan kolme muovikantta, joiden päällä oli herkkuja. Tässä harjoituksessa koiran tuli jättää ne herkut rauhaan ja jatkettava matkaa. Ensimmäistä herkkukasaa Frini ei edes huomannut, enkä itse tajunnut hidastaa, että se oikeasti näkisi ne ja saisin käskettyä sen jättämään ne rauhaan, joten käveltiin sitten suoraan seuraavan kannen kohdalla ja nämä Frini huomasi. Jotain TOSI hyvää siellä nähtävästi oli, koska Frini olisi kovasti halunnut käydä niitä maistamassa. Jätti kuitenkin ne rauhaan, kun pari kertaa sanoin "jätä". Palkan sai tietty heti mun kädestä, kun unohti maassa olevat. Tätä mentiin pari kierrosta.
Lopuksi otettiin vielä parit luoksetulot. Jätin Frinin Minnalle ja kävelin n. 20metrin päähän ja kutsuin Friniä. Hyvällä vauhdilla tuli luo. Toistettiin sama, ja nyt Frini sitten päättikin haukkua, kun jätin sen Minnalle. Jouduin hetken aikaa odotella, että pentu hiljeni ja rauhoittui ennen kuin kutsuin sen luokse. Tämänkin kerran se tuli vauhdilla luokse.

Pentukurssilta kotiin päästyäni istahdin koneen ääreen ja ilmoittauduin heti pentujen agilitykurssille, joka alkaakin jo 4.8.2013 (sunnuntai). Ajattelin, että tuo kurssi olisi ehkä niin koiralle kuin mulle itsellenikin hyvä aloitus agilityn ihmeellisessä maailmassa ja sitä kautta päästäisiin vähän lajiin sisälle. Innolla odottelen kurssin alkua.. Ja vähän jännittyneenäkin ^^'

Ja tiddididiididii: ikää mittarissa tänään 19viikkoa (koskakohan sitä oikeasti alkais laskea kuukausia..? :D). Punnittaessa ja mittaillessa painoa oli 14,8kg ja korkeutta 49,5cm. Hirmu iso flikka! Kuinkahan isoksi se on ajatellut kasvaa..? Kuhan nyt ei kasvais enää ku korkeintaan 6,5cm, ettei mentäs rotumääritelmän sallittujen rajojen yli ;)

Voisin tähän kertoilla vähän myös viime viikon kuulumisia. Torstaina (18.7.) lähdettiin illalla käymään Kauhajoella (nyt siis vietetty kesälomaa isseen tykönä). Käväisin kämpälläni ja jatkettiin siitä matkaa vielä keskustaan, jossa jo Wilma odottikin Patronin ja Runon kanssa. Keskustassa käveleskeltiin ja sosiaalistettiin pentuja reippaan tunnin ajan. Frini ei piittaa juuri mitään ympärillään tapahtuvasta ja ottaa kontaktia muhun tosi hyvin. Käväistiin suihkulähteen luona, josta jatkettiin matkaa ohi kolisevian liikennevalojen :D ABC:n pihassa katteltiin maailman menoa vartin verran ja sitten lähdettiin kävelemään takaisin autoille päin. Takaisin päin kävellessä eräältä parkkipaikalta lähti auto, joka ajoi luultavastikin jonkun mehupurkin yli, joka sitten paukahti oikein kunnolla. Itse tätä vähän säpsähdin, mutta Frini ei tuumannut mitään! Vautsi :)

19vko ~ 49,5cm / 14,8kg

Lauantaisella (20.7.) lenkillä ohitettiin Frinin kanssa hienosti räksyttävä pikkukoira. Otin Frinin kontaktiin heti kun itse näin vastaantulevan naisen pikkukoiransa kanssa. Pikkukoiran huomatessa meidät se alkoi räksyttää ja siinä vaiheessa Frinikin sitten huomasi sen. Pyysin Friniltä kontaktia ja hyvin se sitä ottikin, mutta alkuun sitä kauheasti kiinnosti ja ihmetytti toinen koira. Kuitenkin ohitus meni hyvin ja sain ihan hyvin pidettyä Frinin kontaktissa. Pari kertaa se vilkaisi pikkukoiraa, mutta ohitti kuitenkin nätisti. Voi kun saataisiin nämä ohitukset pysymään tällaisina. Toki onhan tuo vasta pentu, joka ei vielä osaa lähteä puolustautumaan ja vastaamaan siihen toisen räksytykseen, mutta pitää toivoa, ettei siihen opikaan.. Tämäkin on yksi syy miksen lenkitä Friniä ja Awaa yhdessä. En halua, että Frini ainakaan Awalta oppii huonoja tapoja. Mulle riittäisi, että Awan kanssa on ollut ongelmaa näissä ohitustilanteissa. On tosin vieläkin toisinaan. Joskus mennään hienosti ihan hiljaa ohitse, joskus taas pitää epävarmuuttaan alkaa mölisemään. Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, että tuon epävarmuuden saisi edes suurimmaksi osin kitkettyä pois Awalta. Mutta koko ajan ollaan kyllä menty oikeastaan parempaan suuntaan.

Pentukurssi Vol.5

Pentukursseiltiin taas tänään viidennen kerran ja alkuun jälleen tietenkin katsekontaktit haltuun. Frini on treenikentällä ihan mahtava, kun se keskittyy niin tiiviisti siihen tekemiseen!
Kontaktien sujuessa lähdettiin pujottelemaan paria tötsää ja matka keskeytyi aina jos kontakti katosi. Alkuun vähän piti pysähdellä, mutta heti pysähtymisen jälkeen kontakti palasi takaisin ja matka jatkui. Pidettiin pieni tauko, että koirat sai vähän miettiä asiaa ja sitten taas toistettiin sama juttu. Nyt me saatiin Frinin kanssa jo kiristää tahtia ja päästiin jopa hölkkään asti pennun pitäessä kontaktin mahtavasti.

Tämän jälkeen pari kertaa luoksetuloa niin, että toiset odottivat vuoroaan rivissä. Luoksetulevan koiran piti siis juosta tämän rivin edestä. Frini tuli luokse vauhdilla. Ensimmäisellä kerralla vähän haukahteli perääni, kun sen Minnalle (kouluttaja) jätin, mutta toisella kerralla odotti hienosti hiljaa. Nopeasti se ainakin luokse tulee. Ei voi moittia, että olisi jotenkin mateleva luoksetulo. Toivotaan, että tuo vauhti myös pysyy! :)
Seuraavana alettiin testaamaan kosketuskeppiä. En voi kun ihmetellä tuon koiran aivotyöskentelyä, niin nopeasti se hommat tajuaa! Välillä se on jopa niin nopea, että itse ei meinaa ehtiä palkkaamaankaan niin nopeasti ^^' Homman jujun tajutessaan alkoi tikuttamaan kepin päätä tiuhaan tahtiin. Hirmu hieno penneli ♥
Sitten seuraavaksi pientä ohitustreeniä. Lähdettiin kävelemään suoraan kohti tötsää, jonka kohdalta sitten käännyttiin takaisinpäin ja vastaan käveli aina jokin toisista koirakoista. Pennun huomatessa vastaantulijat, otettiin pentu kontaktiin ja mentiin ohi. Hienosti meni ja Frinillä pysyi kontakti kivasti. Toki eihän tämä ole sama juttu kuin lenkeillä. Nämä kurssilla olevat koirat on jo sen verran tuttuja toisilleen, että eivät niin välitä enää toistensa läsnäolosta, mutta siitä huolimatta hyvin meni jokaisella tämä osio.

Lopuksi otettiin vielä muutama pikkuharjoitus. Ensin opeteltiin peruuttamaan. Tässä koira oppii käyttämään kroppaansa ja koordinaatiokyky kehittyy. Takaperin kävellessähän tekee töitä eri lihakset kuin eteenpäin kävellessä, samoin kuin ihmisellä. Onhan se ihmisellekin luonnollista kävellä ja juosta eteenpäin, mutta sitten kun pitääkin kävellä ja juosta takaperin, se ei tunnukaan niin luonnolliselta enää. Palkattiin heti jo yhdestä pienestäkin askeleesta. Lopulta Frini meni jo aika montakin askelta taaksepäin; mitään käskysanaa tähän ei kuitenkaan vielä lähdetty liittämään.
Sitten vähän kokeiltiin pyöriä ja kieriä; 360° myötäpäivään ja 360° vastapäivään :) Tässäkin koira oppii käyttämään kehonsa eri lihaksia. Ei otettu tätä kuin ihan vain pari toistoa, ettei tule koiralla kyljet kipeiksi uuden liikkeen vuoksi.
Ja viimeisenä vielä muutamat maahanmenot. Nyt ollaan kotosalla tätä treenattu saamieni ohjeiden mukaisesti ja paljon paremmin sujui tämän kerran harjoitus. Enää Frini ei venytä itseään eteenpäin, eikä liikuttele jalkojaankaan samalla tavalla kuin ihan tuolloin opetuksen alussa ☺

Frini tänään 18 viikkoa; 13kg ja säkäkorkeutta 48,5cm! Nyt mentiin Awan ohi! :)

PS. Päästin aamusta kaikki kolme koiraa vapaana ulos ja kaikki juoksivat suorinta tietä takapihan aitauksen portille odottamaan sinne pääsyä! Jopa Heta! Silläkään ei edes ollut aikomusta lähteä seikkailemaan omille teilleen! Vautsi :)

Pentukursseillaan jälleen!

Tänään(kin) olin aamusta navetassa ja sen jälkeen ramaisi niiiiin kovasti, että oli pakko mennä nukkumaan "hetkeksi". Yhdentoista aikoihin tosiaan menin päikkäreille ja heräilin yhden mais, kävin suihkussa ja kuivasin hiukset. Rötkähdin vielä sohvalle ja nukahrin sitten siihenkin! Hemmetti, kyllä voi ihminen olla vissiin väsyksis.. Siitä sitten havahduin noin tunnin päästä, että hemmetti, munhan pitäis olla jo menossa kohti Kurikkaa, kun oltiin sovittu Tiian kanssa, että nähdään kera koirien. Laitoin pikaisesti kamppeet kasaan, koirat autoon ja lähdin ajamaan Kurikkaan. Nähtiin koirapuistolla, jossa Tiia jo 6kk:n ikäisen Ärri-bouvierin kanssa olikin.

Ensin puistoon pääsi Frini. Nopeat tutustumiset Ärri-tyttösen kanssa, ja sitten tutkailemaan puiston hajuja. Ei koiruudet nyt oikein jaksaneet leikkiä. Tai virtaahan oli kummallakin, eikä ilmakaan nyt mitenkään kamalan lämmin ollut, mutta jostain syystä tykkäsivät nyt vain jolkotella omia menojaan. Päätin sitten hakea Awankin autosta ja hyvinhän se tuli juttuun Ärrin kanssa. Awan saavuttua paikalle saivat ne vähän juoksua ja leikkiäkin aikaan.
Sitten puistoon saapui englanninsetteri Nita. Vein Awan pois tässä vaiheessa, koska räksytti jo siihen malliin ennenkuin koira edes pääsi porttien sisäpuolelle. Toisaalta, Nitalta olisi voinut kyllä kuulemma tulla vastalausettakin, mikä olisi voinut olla Awalle ihan hyväkin. Jonkun koiran pitäisi sille joskus sanoa takaisin oikein kunnolla, josko se vaikka ymmärtäisi, että kaikkien nenille ei kannata hyppiä.. Mutta sitten taas toisaalta, siitä olisi voinut tulla rähinä. Awa on sen verran tintta toisinaan, että ei ehkä olisikaan "luovuttanut" heti, joten.. Parempi ehkä tällä kertaa kuitenkin, että vein pois, kun pentujakin oli paikalla ^^'
Myös pieni snautserinpentu saapui puistoon, Kepa nimeltään, jos oikein kuulin/muistan. Hauska karvanaama. Pentujen leikit osui hyvin yhteen ja pieniä juoksuspurttejakin otettiin innoissaan. Hyviä kokemuksia jokaiselle pennulle :)

Pentukurssille Seinäjoelle lähdettiin illalla kuuden aikoihin. Oli mukava huomata, että samaiselle kurssikerralle saapui myös toinen collielapsi; Cindy. Tulivat korvaamaan jotain väliin jäänyttä kurssikertaansa. Samainen koirakko ollaankin tavattu pari kertaa aikaisemminkin mätsäreissä; ekan kerran Kauhajoella kesäkuun alussa, jolloin itse oltiin vain tutustumassa hälinään, sekä juuri viime lauantaina myöskin Kauhajoella. Cindy on noin kuukauden Friniä vanhempi, väriltään soopeli. Hauska vertailla koirien kasvua, luonteita yms. Frini on melkein yhtä korkea nyt nelikuisena kuin mitä Cindy viisikuisena. Ja kuvista katsoin, että Cindyllä on 4kk:n iässä ollut jo paljon enemmän karvaa mitä Frinillä nyt. Juu tiedän, että pennut kehittyy omia aikojaan, mutta noin niinku huvin vuoksi on hauska tällä tavalla vertailla :)

Mutta tosiaan; aloitettiin kurssi jälleen katsekontaktin hakemisella. Nopsasti Frini jo tämän homman tajuaa. Kun oltiin kaikki saatu koirat kontaktiin, kävi ohjaaja häirittemässä kaikkia ja katsoi kuinka paljon häiriötä pentu kestää. Kierteli ja kaarteli ympärillä ensimmäisen kierroksen. Hyvin meni, Frini piti kontaktia muhun hienosti. Toisella kierroksella Minna (ohjaaja) kyykistyi vierelle ja taputti reittään kevyesti. Frini vilkaisi, mutta ei pyrkinyt Minnan luokse.

Seuraavaksi opeteltiin seisomaan. Semmoinen pieni "näyttelytreeni" tehtiin. Meidän täytyi seisottaa koirat ihan kuin näyttelyissä/mätsäreissä ja Minna kävi kiertämässä jokaisen koiran luona. Hyvin meni tämäkin! Mahtavasti Frini antoi käpälöidä ja katsoa hampaat. Yhtään ei väistänyt! Jee! Pitää toivoa, että neiti pysyykin tämmöisenä! :)
Seuraavana käveltiin ripeästi ympyrässä, kuten näyttelykehässä ja harjoiteltiin sitä, että koira pysyisi vasemmalla puolella, remmi mieluusti löysällä. Eikä tähänkään voi muuta sanoa kuin että wau... Aiva mahottoman pätevä pentunen ♥
Kävelyn jälkeen ravattiin edestakaisin niin, että Minna oli "tuomari". Tällä kertaa en astunut pennun tassuille (kuten lauantain mätsärissä..) :D Frini ravasi hienosti vierellä. Miksei se ravannut noin lauantainakin? ;) Ei vais, harjoitellaan harjoitellaan. Ei meillä mikään kiire ole.

Tämän jälkeen "jätä" -käskyn harjoittelua. Nakattiin herkku maahan niin, että koira sen näki ja lähdettiin ohittamaan sitä herkkua noin metrin päästä. Palkkaus kädestä, kun koira jätti maassa olevan herkun rauhaan. Välillä tuntui, ettei Frini edes huomannut maassa olevaa herkkua, joten piti heittää u. Heiton jälkeen se parin ohituskerran ajan yritti herkkua tavoitella, mutta sitten ei enää kiinnostanut. Ihan hyvä kai näin, vaikka eipä se vielä sitä "jätä" -sanaa ymmärrä mitä se tarkoittaa ^^' Tätä kuitenkin harjoitellaan kotonakin.
Loppuun otettiin vielä ohitusharjoituksia. Mentiin toisistamme noin parin metrin päähän ja lähdettiin kävelemään toisiamme vastaan. Koiran tuli pitää kontakti ohitettaessa toista koiraa. Välillä Frini vilkuili, mutta ei kuitenkaan pyrkinyt toisen luo.

17vko ~ 47cm / 12,4kg

Ja sitten tietenkin tänään vielä punnittiin ja mittailtiin säkäkorkeutta; tulihan tänään 17viikkoa mittariin! En tiedä koska alan laskea kuukausia, en ehkä vielä hetkeen :') Ehkä sitten kun pennun kasvu hidastuu, eikä viikossa tapahdu suuria muutoksia ;) Nyt Frinillä on korkeutta 47cm ja painoa 12,4kg! Korkeudessa on nyt siis saavutettu Awa ja kovaa vauhtia ollaan menossa ohitse! Hurjaa :) Mukavan tasaisesti tuo on kyllä kasvanut, takakorkeutta ei ole havaittavissa (ainakaan vielä?). Mut hei kattokaa ny kuinka komiasti se pönöttää! Wau ♥

PS. Heta palasi tänään kotiin oltuaan viikon verran Miialla "hoidossa". Nyt vuorostaan Awa jäi Miialle :)

Pentu kursseilee

Pentu on jo 16viikkoa! Mihin tää aika rientää, oikeesti! Tänään soitin eläinlääkäriin ja varailin aikaa tehosterokotuksille. Aika on huomenna, puoli kolmelta. Samalla viedään se pissanäyte kontrollia varten. Hyvin on antibiootit tehonneet ja pentu on pissaillut normaalisti jo pidemmän aikaa. Tarkistetaan nyt kuitenkin vielä, ettei testissä sitten näy mitään.
Punnitsin ja mittailinkin Friniä jälleen; 46cm ja 11,8kg!
Painoa sille tulee jokseenkin hitaanlaisesti, mutta eipä se miltään rimpulalta tunnu, joten eiköhän se ihan ok ole. Kasvaa kun kasvaa, "hitaasti" mutta varmasti :D
Uutta pönötyskuvaakin piti tietysti ottaa ja tällä kertaa se oli yllättävän helppoa! Nätisti Frini seisoi paikoillaan ja kuva tuli napsaistua:

16vko ~ 46cm / 11,8kg

Illalla lähdettiin ajelemaan isseen luo, jonne jätin Awan ja Hetan siksi aikaa, kun Frinin kanssa mentiin Seinäjoelle pentukurssille. Siskoni Miia tuli meidän mukaan napsimaan valokuvia harjoittelustamme :p
Alkuun taas otettiin katsekontaktia omatoimisesti, jotta saan Frinin huomaamaan, että nyt oltais taas tekemässä jotain kivaa. Nopeasti neiti otti kontaktia ja keskittyi vain muhun. Ihana pieni (oonkohan sanonu tuon jo tarpeeksi monta kertaa? No en! :D) ♥

Ensimmäisenä tehtävänä oli saada koira ottamaan kontaktia kävellessä, että se kirsu ei laskisi maan hajuja haistelemaan vaan pysyisi ylhäällä ja koira seuraisi ohjaajaansa. Tämä meni hyvin. Frini otti kontaktia koko ajan, eikä se nenu tainnu laskeutua maahan oikeastaan kuin pari kertaa, mutta pienellä huomautuksella sitten jatkoi keskittymistä muhun.
Tämän jälkeen harjoiteltiin sitä, että koira olisi lenkilläkin koko ajan kuulolla vaikka pääsisikin remmissä vähän pidemmälle. Otettiin itse remmin päästä kiinni ja annettiin koiran mennä niin pitkälle kuin pääsee. Jos remmi kiristyi, tehtiin käännös ja palkattiin koira, kun se oli vierellä. Frini tosin ei kauhean kauas lähtenyt, oikein yrittämällä piti yrittää, että saisin sen vähän kauemmas käymään välillä :'D Noh, ihan hyvä varmaan noin kuitenkin. Parempi vain kun pysyykin vieressä remmissä lenkkeiltäessä.

Seuraavana vuorossa oli luoksetulon harjoittelua. Jätettiin pentu kouluttajalle liinaan kiinnitettynä ja itse mentiin nurkan taakse piiloon ja huikattiin koiraa tulemaan luo. Frini lähti innoissaan, mutta ensimmäisellä kerralla kaartoikin kohti Miiaa :D Luuli vissiin, että Miia sitä huuteli. Huikkasin Friniä uudelleen ja sitten se jo nurkan takaa ilmestyikin onnellisen näköisenä "mä löysin sut!" :D Otettiin vielä toisenkin kerran samainen homma ja sitten Frini tulikin heti kerralla luokse, yhtä iloisena kuin aina ennenkin. Kouluttaja sanoi, että nyt Frini hahmotti ja muisti heti mistä sitä kutsuttiin.

Luoksareiden jälkeen harjoiteltiin odottamista. Laitettiin herkku maahan ja ei annettu koiran sitä ottaa vaikka se miten siihen herkulle olisi pyrkinytkin. Pidettiin pannasta kiinni ja odotettiin mitään sanomatta, että koira rauhoittuu odottamaan ja sitten annettiin lupa ottaa kyseinen herkku. Laitoin nakin maahan ja tottakai Frini sitä muutaman kerran yritti kurottaa, mutta äkkiä jäi odottamaan ja kysyi katseellaan lupaa ottaa herkun ja luvanhan se sitten jo saikin.

Seuraavaksi ohjelmassa oli maahanmenon opettelua. Ollaan tätä harjoiteltu hieman, vielä tosin ei ihan käskystä osaa mennä, mutta käsiavun kanssa kyllä. Ohjeistusta saatiin tähän, että mun kannattaa laittaa herkkukäsi melkeinpä pennun etujalkojen väliin ja ns. työntää taaksepäin. Nyt tein sillä tavalla, että pidin kyllä kättäni pennun etujalkojen edessä, mutta siirsin kättäni eteenpäin, jolloin koirakin venytti itseään mukana. Eihän sillä muuten niin väliä ole, mutta tokoa ajatellen olisi hyvä, että koira tosiaan menisi ihan hissinä maahan, eikä liikuttelisi jalkojaan mihinkään suuntaan maatessaan. Parempi siis opetella jo näin aikaisessa vaiheessa oikea tapa, ettei sitten myöhemmin tule hankaluuksia, kun jo toinen tapa onkin opittuna. Onneksi on muita ihmisiä, jotka huomaa tuollaiset jutut ja vielä sanoo niistä! Enpä olisi itse (taaskaan) huomannut omaa mokaani ^^'

Loppuun otettiin vielä "kosketusalusta"-treeniä. Kosketusalustana toimi tällä kertaa oma käsi. Koiran siis piti kuonollaan koskea käteen, josta sitten sai palkan. Mukavasti neiti tämänkin homman hoksasi! Lopulta teki niin, että heti kun oli koskenut käteeni ja saanut palkan, kosketti uudelleen ja palkkaa tuli.. Tosi nopeaan tahtiin :D

Kotiin päin lähdettiin ajelemaan ja siinä ajellessa päätettiin siskon kanssa, että käydään vielä Seinäjoen keskustassa jätskillä. Haettiin jätskit kioskilta ja mentiin torin laidalle istuskelemaan. Frini katteli maailman menoa ihmetellen; skeittipojat oli sen mielestä kamalan kiinnostavia ja outojakin, kun hyppivät joillain ihmeellisillä laudoilla, joissa oli pyörät alla! Niitä se katteli tovin kamalan tomerana ja päätään puolelta toiselle kallistellen. Lopulta kuitenkin rentoutui istumaan/makaamaan jalkojen juureen.

Päästyämme isseen luo, hain Awan ja Hetan samantien kyytiin ja lähdettiin Kurikkaan äiteen luo. Miia asustelee nyt siellä "vaihteeksi" ja jätin sille sinne Hetan seuraksi. Täällä Kauhajoella sitä nyt sitten elellään loppuviikko kahden koiran voimin. Outoa! Äkkiä sitä on tottunut siihen, että noita koiria on kolme :')

Pentukurssin alku

Meillä tosiaan alkoi tänään Frinin kanssa Koirakoulu Fiiliksen kuuden kerran pentukurssi. Kurssi alkoi seitsemältä ja me oltiin paikalla joskus varttia vaille; siinä ajassa Frini ehti hyvin tehdä tarpeensa ja vähän totutella paikkaan. Meidän lisäksemme kurssilla on viisi muuta koirakkoa; kultainennoutaja, saksanpaimenkoira, cottoni, mäyräkoira ja cockerspanieli. Frini taitaa olla nuorimmasta päästä, samoin cockerikin näyttää kyllä aika vauvalta vielä. Muut taitaakin sitten olla jotain 5-7kk:n ikäluokkaa ellen nyt ihan hemmetin väärin arvioi :D

Matkalla pentukurssille :)

Aloitettiin kurssi katsekontaktin harjoittelulla, jonka Frini tajusi nopeasti; ollaan sitä jo kotonakin harjoiteltu melko paljon ja käskysanaa "katso" käytän nykyään myös ja kyllähän tuo neiti taitaa sen jo tietää, mitä se tarkoittaa, koska ottaa kontaktin aina sen sanan kuultuaan. Tosin Frini ottaa kontaktia muutenkin melko paljon ihan pyytämättäkin :) Lenkeilläkin se tarjoaa kontaktia tuon tuosta ja ottaa sen myös kun sitä pyydän.

Tästä jatkettiin luoksetulotreeniin, joka eteni siten, että kun koira otti kontaktin, otettiin itse muutama askel taaksepäin ja samalla kutsuttiin koiraa luo "tänne" -käskyllä ja palkattiin. Friniä on helppo motivoida, se innostuu niin leluista kuin herkuistakin. Näin alkuun mennään herkkupalkalla, ehkä jossain kohtaa sitten myöhemmin kokeillaan palkkausta myös lelulla.

Istumistakin harjoiteltiin ja sitä, että se pylly pysyisi maassa vähän pidempään kuin, että se vain kävisi maassa. Suhtkoht hyvin alkoi onnistumaan muutaman toiston jälkeen.

14vko ~ n. 43,5cm / 10,1kg

On tuo nassikka kyllä niin mahtava! Upeasti keskittyi muhun ja siihen mitä oltiin tekemässä vaikka ympärillä muita pentuja ja ihmisiä olikin. Ja vaikka välillä joku koira taustalla haukahtikin, flikka vain vilkaisi ja samantien kiinnitti huomionsa takaisin muhun ja siihen mitä oltiin tekemässä. Nopeasti Frini myös tajusi kaiken mitä kurssilla tehtiin. Ainoastaan jalkojen pujottelu oli uusi juttu, mutta senkin idean pentu hoksasi aikasta nopsaan! Superhieno lassityttö ♥

Kurssikerran päätyttyä ajelin keskustaan ja kierrettiin vielä pieni lenkki kaupungissa, kun virtaa Frinillä kerran riitti. Reippaasti tyttönen käveli vierellä, remmi löysällä. Juna-asemallakin käväistiin, tosin siellä ei nyt kovinkaan paljoa ollut ihmisiä näin ilta-aikaan, mutta ihan hyvä niin. Tuollainen "kevyt aloitus" kaupunkeiluun. Matkakeskuksessa käveltiin liukuovista, joista toinen kolahti melko lujaa auetessaan; vähän Frini hätkähti ääntä, mutta jatkoi kuitenkin reippaan rennosti ohi ovien. Käytiin myös "tunnelissa", siis semmoisessa tunnelissa, joka menee junanraiteitten alta, että pääsee seuraavalle laiturille. Vähän siellä kaikui ja oli hämärähköä, mutta Frini oli niiiiiin reipas sielläkin! Ei se jännittänyt yhtään.
Ainut asia mikä mua ärsyttää, kun liikun koiran kanssa kaupungissa... Ne hemmetin lasinsirut! Onko niitä pulloja ihan pakko rikkoa....?? Jos sen pullon tahtoo pois käsistään, niin eikö sitä voi vain nätisti laskea maahan? Huh, rasittavaa. Juu, on niitä lasinsiruja muuallakin, mutta kaupungissa erityisesti on tullut niihin törmäiltyä.. Onnekseni koskaan kukaan koiristani ei ole tassujaan niihin loukannut ainakaan vielä.. Ja toivottavasti ei loukkaa tulevaisuudessakaan! *koputan puuta* .. Ugh, olen puhunut.

PS. Frini tänään 14viikkoa ja korkeutta n. 43,5cm ja painoa 10,1kg. Kymmenen kilon "rajapyykki" on siis rikottu! Viimeinkin :p Muut sisarukset ovat tuon painon tainneet ohittaa jo viikko-kaksi sitten. Meidän pikku rimpula, joka voisi varmaan syödä vaikka kokonaisen elefantin, jos sellainen olisi tarjolla ^^'

PPS. Varailin hotellinkin Raumalta elokuun 10.päivälle, kun mennään 11.päivä Uuteenkaupunkiin viettämään SW -Kesäpäiviä. Ei tarvitse ihan aamuyöstä lähteä ajelemaan kohti Ukia, kun jo lauantaina mennään Raumalle, josta on sitten enää vajaa tunnin ajomatka paikanpäälle :) Odotan niin innolla. Sannakin on luvannut lähteä mukaan matkaseuraksi sekä tietenkin kuvailemaan koiruuksia. Kivaa! ^_^