Tällä viikolla ollaan pyörähdetty Vivan kanssa parissa mätsärissä; tiistaina Seinäjoella ja tänään torstaina Ilmajoella.
Seinäjoella tuomarina toimi Mikko Savioja ja Ilmajoella tuomaroi Lea Laitinen. Niin tiistaina kuin tänään torstainakin saatiin kehissä superhyvät treenit! Ja edelleen saan olla ylpeä siitä miten hienosti Viva pönöttää paikoillaan ja antaa vielä asetellakin rauhassa. Hampaat se antaa katsoa mukisematta ja oi että ♥ Sen kanssa on ilo mennä kehään - keskittyy niin täysillä. Tiistaina ja tänään tuloksena kuitenkin PUN-.
Tällä kertaa "eksyttiin" Vivan kanssa mätsäröimään Ilmajoelle. Viva esiintyi isojen pentujen luokassa jälleen superhienosti! Tuomarina toimi Tea Santtila.
Viva seisoi hyvin paikoillaan ja antoi hienosti asetella jalkojaankin mikäli tarvitsi. Tuomari käpälöi ja katsoi hampaat ja Viva se vain pönötti tuijottaen kädessäni ollutta herkkua. Juostiin kehä kerran ympäri ja sekin meni mukavasti. Saatiin punainen nauha. Nauhakehässäkin neiti jaksoi vielä esiintyä hyvin, mutta meille kuitenkin kiitokset tässä vaiheessa, joten tuloksena tästä mätsäristä PUN-.
SCY Pohjanmaan alaosasto järjesti Collie Tuloo Ja Teköö -harrasteleirin Ilmajoen Riistavallilla tänä viikonloppuna. Järjestyksessään tämä leiri oli kolmas, joka järjestettiin Pohjanmaalla. Lajeina leirillä oli agility, toko/tottis, haku ja jälki. Me Frinin kanssa olimme agilityryhmässä, jonka kouluttajana toimi Niina Leinonen (Koirakoulu Napakka). Tokoa/tottista koulutti Leena Tammilehto, hakua Jessica Ristimäki ja jälkeä Kirsi Ruismäki. Leirillä osallistujia oli mukavasti, kouluttajat olivat mahtavia ja asiansa osaavia, ilmapiiri oli rento ja kaikilla tuntui olevan hauskaa.
Tänä vuonna sää ei ollut niin armollinen kuin viime vuonna, mutta onneksi koiraihmiset eivät ole sokerista ;p Vaikka onhan se kieltämättä hieman ikävää värjötellä sateessa pitkiä aikoja, mutta kyllä siitä selviää. Täytyy vain toivoa, ettei nyt sitten kipeäksi tule, kun treenatessa tuli kuuma ja sen jälkeen tulikin sitten taas kylmä vaikka pukikin vaatetta lisää treenipätkän jälkeen. Lauantain agilityn treenipätkän näet TÄÄLTÄ ja sunnuntain treenipätkän näet TÄÄLTÄ. Alkuun radat kieltämättä kauhistutti, mutta oikeastaan ne oli todella kivat loppujen lopuksi! Paljon tuli opittua uutta. Ja jälleen taas palautui terävästi mieleen se, että on ohjattava niitä koiran linjoja, ei esteitä. On mietittävä mikä reitti on koiralle ideaalisin ja taloudellisin, millä säästää aikaa jne.
Suuren suuret kiitokset osallistujille, kökkäporukalle, valokuvaajana toimineelle Annina Eskolalle sekä tietenkin kouluttajille! Äitini teki leirille maittavat ruoat, joten hänellekin lähtee tietenkin suuret kiitokset - ruoat saivat paljon kehuja ♥
Viimeinkin! Päästiin tänä vuonna ekaa kertaa mätsäreihin! :) Frinin ja Hetan kanssa suunnattiin siis Ilmajoelle Vitapönkä Ry:n järjestämään hyväntekeväisyysmätsäriin, jonka tuotto meni tänä vuonna Miesten Pajalle. Hetan ilmoitin x-rotuisten luokkaan, jossa tuomarina toimi Marika Alanko ja Frinin isoihin, jossa tuomarina oli Pasi Raak.
Ensin Hetan kanssa kehään. Kehäily meni ihan kivasti siihen nähden, että Heta on nähnyt näyttelyhihnan viimeksi.. Ööö, en edes muista milloin :') Saatiin sininen nauha ja kun oltiin viimeinen pari x-rotuisten kehässä, saatiinkin samantien mennä takaisin sinisen nauhan saaneiden kehään - koirakoita oli neljä. Siellä pönöteltiin ja tuomari kävi moikkaamassa vielä jokaista, jonka jälkeen juostiin kierros ympäri. Sitten tuomari pyysi Hetan ja mut ensimmäiseksi ja siirsi vielä toisen koirakon toiseksi. Vielä kerran juosten ympäri ja sitten tuomari tuumasi, että tässä on järjestys; Heta siis x-rotuisten SIN1! :) Sinisten ykköset eivät jatkaneet BIS-kehään. Palkinnoksi saatiin ruusuke, (superhieno) pokaali, ISO luu ja ISO Ratian limenvihreä panta. Tuo panta on kyllä niin iso, että Heta mahtuu siitä läpi :'D Panta on myös Frinille liian iso - ehkä tuo olisi jollekin jättirodulle sopiva :D
Kun Hetan kehäily oli ohi, menin Frinin kanssa kehään. Puikkiksen kehäily meni myös hyvin - sekin on näyttelyremmin nähnyt viimeksi melko kauan sitten.. Pönötti ihan hyvin, tosin yritti välillä kurkotella kädestäni nakkia :D Edestakaisin juostessa vähän koikkaloikkasta, mutta muuten suhkoht hyvin. Haki tosin katsekontaktia hirmuisesti - ai miten niin on nyt lähiaikoina treenailtu sitä paljon? Saatiin kuitenkin punainen nauha. Punaisen nauhan saaneiden kehässä koirakoita oli yli kaksikymmentä. Frini esiintyi tässä kehässä tosi kivasti! Ravaaminen sujui hyvin, samoin pönötys. Kehässä oli paljon taitavia koiria, meille kiitokset; tuloksena siis PUN-.
Tutun seropipoika Rommi sitten veikin koko potin kotiin, ollen koko mätsärin BIS1! Onnea Mari ja Rommi! ;)
LaTo Ry järjesti tänään rally-tokoepikset Ilmajoella. Suunnattiin siis Hetan ja Frinin kanssa epistelemään tietenkin! Hetan kanssa ei niin jännittänyt mennä radalle, koska oltiin nakkiluokassa - radalla sai siis palkata. Ehkä hitusen tietty alkuun mietin, kun kyseessä oli uusi halli missä ei olla aiemmin oltu jne, että meneeköhän vaan maan haisteluksi koko rata - se ei nimittäin olisi mitään uutta Hetan kohdalla ;) Siinä sitten vähän ennen omaa vuoroa temppuiltiin ja mentiin maahan jne. Heta oli kivasti mukana, joten aloin uskomaan, että radallakin se on ehkä ihan hyvin mukana. Ja niinhän se oli! Meni koko ajan innokkaasti häntä pystyssä, jopa vähän pomppienkin, mutta mieluummin niin, kuin nenä kiinni maassa koko ajan! :D Nakkiluokassa tuomarina toimi Ville Vainionpää ja rata näytti tältä:
Meidän arvostelupaperiin tuli ainoastaan yksi merkintä virheistä ja sekin heti lähdöstä -10! Koiran alkuasento väärin; juuri kun tuomari antoi lähtöluvan, Heta kävi maassa, jonka jälkeen istahti ja siitä lähdettiin liikkeelle. Oma moka siis, kun en uusinut - eipä vaan tajunnut siinä vaiheessa vaikka radan jälkeen mietinkin, että siinä kyllä taisi tulla moka :D 7. kyltilläkin (Vasen täyskäännös) meillä oli vähän vaikeuksia, mutta mulle on pääasia, että nyt Heta ei istunut - aiemmin on tässä yleensä ehtinyt mun selän takana istahtaa. Tästä pienestä sähläyksestä ei nakkiluokassa kuitenkaan sakotettu. Tuomarin kommentti: "Mukavan näköinen suoritus". Videon näet TÄÄLTÄ. Pisteitä radalta siis yhteensä 90/100, aika 1.18.40 ja sijoitus 10/14.
Sitten olikin vuorossa ALO-luokka ja Frini kehiin. Jännitti "normaalia" enemmän, koska eipä olla hetkeen menty alokasluokan mittaista rataa palkatta - nyt täytyis kyllä taas alkaa tekemään treeniä tavoitteellisemmin, jos tammikuussa meinataan kisoihin yrittää päästä! Alokasluokan tuomarina toimi Teresa Mäkinen ja tältä näytti rata:
Pisteitä yhteensä 91/100, aika 1.57.10 ja sijoitus 5/10.
Neloskyltillä Frini vähän haisteli maata, vitoskyltiltäkin kuvittelin, että olisi tullut haistelusta miinuksia, mutta ei tullut. Tuolla samaisella kyltillä Frini jäi vähän ihmettelemään peilejä :') Seiskalla piti taas nuuhkaista maata ja talutinkin siinä kyllä taisi kiristyä, mutta siitä taluttimesta ei ainakaan erikseen sakotettu. Sitten alkoikin mennä vähän haukkumiseksi.. Pujottelussa taas nuuhkaisi maata ja kymppikyltillä oltiin pois asennosta enemmän kuin puoli metriä.. Voi hauhau :D Koira selkeästi aisti mun jännityksen. Maali -kyltin jälkeen Frini vielä hetken ihasteli itseään peilistä :D Harmi kun en huomannut tuomarilta kysyä, että mitä tuo -3 OV tarkoittaa tuolla kokonaisvaikutelman kohdalla. Tuomarin kommentti arvostelupaperissa: "Kaunista yhteistyötä. Hieno kontakti. Lisää takapäänkäyttöharjoituksia. Ihanan innokas koira!". Videon suorituksesta näette TÄÄLTÄ.
Meidän ratojen kuvaajille kiitokset ja kaikille paikallaolleille tutuille kiitokset seurasta! ^_^
LaTo ry järjesti Ilmajoen Riistavallilla viralliset rally-tokokisat, joihin osallistuttiin Frinin kanssa. Nämähän siis olivat meidän toiset viralliset kisat tässä lajissa, ja myönnettäköön, että oli aika suuri kynnys lähteä kisaamaan, sillä ensimmäinen kisa meni niin penkin alle kuin mennä voikaan - lähinnä oman jännityksen vuoksi :D Viime sunnuntain epikset menivät kuitenkin sen verran hyvin, että itselle tuli hieman luottavaisempi mieli lähteä kisaamaan, mutta silti takaraivossa kummitteli se viimekertainen suoritus.. Huhheijaa. Vaan eipä sitä opi kisaamaan muuta kuin kisaamalla!
Tuomarina kisoissa toimi Tytti Lintenhofer ja alokasluokan rata näytti tältä:
Olimme vuorossa kahdentenatoista, joten ehdin rataantutustumisen jälkeen vielä hieman viritellä koiraa suoritukseen; tein pidempää pätkää ja palkkasin, lyhyempää pätkää ja palkkasin. Juuri ennen kehään menoa otin Frinin vierelle perusasentoon ja palkkasin, siitä sitten kentälle valvovan silmän alle suorittamaan rataa. Ai jestas, että jännitti taas! Alku oli hieman nihkeä, heti ensimmäisellä kyltillä piti mennä istumisesta maahan, mutta neiti vaan istuu ja katselee muualle "niin mitä sanoit?" ja nousee lopulta seisomaan :p Uusinnalla meni sentään maahan. Tästä siis -3 UUSI. Viides kyltti oli liikkeestä maahan, siitä -1 KONTR ja -1 VINO. En tarkalleen tiedä mistä tuo kontrollivirhe tuli. Yhtään en muista astuiko Frini mun varpaille tms. tuolla tehtävällä. Videolta katsottuna ei ainakaan äkkiseltään näyttänyt, että se olisi mun kulkua jotenkin estänyt/häirinnyt? Jos joku huomaa videolta jonkin syyn, niin saa kertoa kaikin mokomin :p Kahdeksas kyltti oli 360* oikeaan ja sieltä -1 KONTR. Kymmenes kyltti oli koira eteen + oikealta sivulle, istu. Ensin Frini ei meinannut siirtyä eteen istumaan, haisteli kylttiäkin ennen kuin istahti. Haahuili ja teki ylimääräisen pyörähdyksen, joten eikun uusimaan. Uusinnallakin vähän jahkaili, mutta istuutui eteen ja kiersi takakautta istuen lopuksi vielä sivulle oikein. Tältä kyltiltä -3 UUSI ja -1 KONTR. Loppuosa radasta menikin sitten ihan kivasti. Loppupistemäärä paperilla oli siis 90/100 pistettä! Arvostelulomakkeessa tuomarin kommenttina: "Kivan näköinen suoritus, uusinnat kannatti :)" Ei tämä parasta menoa meiltä kyllä ollut - kuuma sää ja etenkin mun hirveä jännitys vaikeuttivat hommaa taas :D Joka tapauksessa olen kuitenkin hurjan tyytyväinen, me saatiin hyväksytty tulos! ♥ Videon suorituksesta pääset katsomaan TÄÄLTÄ.
Huhhuh! Mahtava viikonloppu ja leiri takana! SCY Pohjanmaan alaosasto järjesti Ilmajoen Riistavallilla Collie Tuloo ja Teköö 2015 -leirin. Järjestyksessään tämä leiri oli toinen, joka järjestettiin Pohjanmaalla.
Sää suosi, osallistujia leiri täynnä, huiput kouluttajat, ahkera kökkäporukka, rento ilmapiiri.. Mitä muuta voi onnistuneelta leiriltä toivoa? Koulutuksista sai paljon irti ja viikonloppu oli kaikin puolin varsin antoisa! Lauantaina ohjelmassa oli agilityä, tottelevaisuutta ja hakua. Agilitykouluttajaksemme lupautui koko viikonlopun ajaksi Niina Leinonen ja tottelevaisuutta koulutti Heidi Kailio. Hakua koutsasi Samuli Juntto. Sunnuntaina agilityn ja tottelevaisuuden lisäksi ohjelmassa oli jäljestys, jota kouluttamaan saapui Erja Juvakka.
Superhypermegaisot kiitokset kouluttajille, leirille osallistuneille, Annina Eskolalle, joka toimi leirillä valokuvaajanamme sekä tietenkin kaikille kökkäporukassa mukana olleille! Näillä fiiliksillä on mahtavaa painaa simmut kiinni ja todeta, että ensi vuonna näemme taas mahdollisesti seuraavan leirin merkeissä! ;)
VitaPönkä ry järjesti tänään hyväntekeväisyysmätsärin Ilmajoen Riistavallilla. Kuten viime vuonnakin, myös tänä vuonna tapahtumapäivälle sattui kurja sateinen keli. Sade onneksi kuitenkin taukosi sopivasti kehien alettua. Osallistujia paikalle oli kuitenkin saapunut sateesta huolimatta ihan mukava määrä; koiraihmiset ei ole sokerista ;) Hetan ilmoitin x-rotuisten luokkaan (pakkohan se oli, kun sellainen kerrankin järjestetään ;)) ja Frinin luonnollisesti isojen koirien luokkaan. X-rotuiset tuomaroi Maria Ojanperä ja isot Sari Vainionpää.
Menin ensin kehään Frinin kanssa. Vastassamme oli siperianhusky Siiri, joka esiintyi myös upeasti. Tuomari käpälöi koiran ja katsoi hampaat. Hän myös juoksutti meitä aika moneen kertaan ja yritti saada selkoa, kumpiko nyt olisi sitten parempi tällä kertaa. Lopulta punainen nauha napsahti meille. Punaisen nauhan saaneiden kehässä pönötettiin ja juostiin porukalla pari kierrosta ympäri. Sitten tuomari siirsi kehässä olleen toisen pk collien meidän perään ja pyysi meitä juoksemaan kehän ympäri kahdestaan. Tämän jälkeen siirsi vielä bordercollien pk collieiden perään ja pyysi meitä jälleen juoksemaan kehän ympäri. Sitten seisottiin ja tuomari alkoi karsimaan porukkaa. Me päästiin vielä jatkoon ja taas saatiin juosta ainakin pari kierrosta ympäri, jonka jälkeen pönötettiin hetki. Tuomari tuli kättelemään kiitokseksi samalla sanoen, että "erittäin tasaväkistä porukkaa, mutta jotkut nyt vain on valitettavasti pudotettava". Tuloksena siis PUN-. Vähän se kieltämättä harmitti, kun Frini esiintyi jälleen niin hienosti, mutta ei voi mitään. Iloinen saapi taas tietenkin olla, että esiintyminen meni hyvin :)
Hetan kanssa x-rotuisten kehään mennessä koirat laitettiin seisomaan, jonka jälkeen kierrettiin kehä kerran ympäri ja sitten seisotettiin koiraa ehkä parikymmentäsekuntia, jonka jälkeen tuomari osoitti kumpi saa sinisen ja kumpi punaisen nauhan, jotka kehäsihteeri sitten ojensi meille. Tuomari ei siis tullut koiria moikkaamaan ja käpälöimään lainkaan.. Sinänsä kurjaa, että koirille tässä ei tullut treeniä juuri nimeksikään. Ennen x-rotuisia samassa kehässä olivat pennut ja tuomarin toiminta oli samanlaista - harmillista, etenkin pennut olisivat tarvinneet tätä kallisarvoista treeniä ja eipä se nyt aikuisille seropeillekaan pahaksi ole tottua siihen, että on ihan ok, jos vieras ihminen käpälöi. No jokatapauksessa, Heta sai punaisen nauhan.
Punaisen nauhan saaneiden kehässä seisotettiin koirat, tuomari kävi pikaisesti moikkaamassa ja sitten kierrettiin kehä muistaakseni kerran. Sitten tuomari sijoitti neljännen ja meidät osoitti sijalle PUN3. Palkinnoksi saatiin pokaali, ruusuke, Trick & Treat -herkkuja sekä The Knobin Call to Arms -levy.
Huvittavaa, Hetan kanssa on nyt tänä vuonna käyty tähän mennessä neljässä mätsärissä ja se on sijoittunut joka kerta (PUN4, PUN1 BIS-, PUN3, PUN3). Frinikin on käynyt nyt neljässä mätsärissä ja jokaisella kerralla PUN- :P Mitä tästä voimme päätellä? Heta se vaan vetoaa tuomareihin persoonallisuudellaan ja onhan se nyt hei hurjan söpö! Ja onhan se nyt alkanut pikkuhiljaa esiintymäänkin välillä ihan kivasti :p
Tänään lähdin alunperin vain Hetan kanssa mätsäriin, tällä kertaa Huissille (Ilmajoki). Mätsärin järjesti Ilmajoen 4H-yhdistys ja tuomarina pienten koirien luokassa toimi Elina Voutilainen. Paikan päällä tajusin, että pienillä ja isoilla koirilla olisi sama tuomari, joten aloin harmitella, kun en Friniä ottanut mukaan.. Käytiin Hetan kanssa kehässä hakemassa sininen nauha; neitiä kiinnosti ravatessa erityisen paljon lattian hajut, joten se pää oli suunnattuna lattian suuntaan suurimman osan ajaksi ravaamisesta.. Pönötti paikoillaan kyllä ihan kivasti. Sinisen nauhan saaneiden kehää odotellessa kysyin yhdeltä järjestäjistä vieläkö olisi mahdollista ilmoittaa yksi koira isoihin - ja se onnistui, koska isot alkaisivat vasta pienten jälkeen, joten ilmoitin sitten Frinin mukaan ja soitin isälleni, että toisi Frinin mätsäripaikalle. Sitten saatiinkin jo mennä pienten koirien sinisen nauhan saaneiden kehään Hetan kanssa ja siellä ravaaminen meni jo vähän paremmin; nenä kävi lattiaa haistelemassa pari kertaa ravaamisen aikana, mutta muuten meni hyvin. Ja se pönötys sujui myös. Meille kuitenkin tässä vaiheessa kiitokset osallistumisesta ja tuloksena SIN-. Siitä lähdin samantien ulos, jossa isäni jo Frinin kanssa olikin, joten vaihdettiin koirat ja siirryin takaisin sisätiloihin Frinin kanssa odottelemaan kehävuoroa. Ehkä noin parikymmentä minuuttia siinä odoteltiin ja sitten mentiin kehään kahden muun koirakon kanssa - parit eivät menneet tasan, joten siksi kolme viimeisimpänä ilmoittautunutta olivat yhtä aikaa kehässä. Juostiin kehä yhdessä ympäri ja sitten seisotettiin, jonka jälkeen tuomari katsoi hampaat ja vähän käpälöi koiraa. Lisäksi juostiin vielä edestakaisin. Kun tuomari sai pari muutakin käpälöityä, seisotettiin koiria hetki ja tuomari ojensi meille punaisen nauhan. Sinisen nauhan saaneiden kehän jälkeen oli taas meidän vuoro mennä kehään. Siellä seistäpönötettiin, juostiin pari kierrosta ja taas pönötettiin. Frini ravasi hienosti ja katsekin oli eteenpäin oikeastaan koko ajan! Tuomari valitsi neljä jatkoon ja me kuuluttiin näihin - pieni yllätys, koska taas oli punaisten kehässä paljon hyvin esiintyviä koiria! Neljä jatkoon päässyttä juoksi vielä kerran kehän ympäri ja sitten seistiin paikoillaan pieni hetki, jonka jälkeen tuomari ilmoitti sijoitukset; meille napsahti PUN4 -sija ^_^ Palkinnoksi saatiin pokaali, pari herkkupussia, puruluu ja HHC:n Training Bar (mikä sitten suomennettuna olisikaan..? :D). Niin Frinin kuin Hetankin käytös pienessä urheiluhallissa oli hienoa - ne olivat rennosti eivätkä yhtään arastelleet paikkapaikoin ollutta liukasta lattiaakaan ^_^
Pyörähdettiin tänään Ilmajoella LAREK:n järjestämässä mätsärissä Frinin ja Hetan kanssa. Hetan olin ilmoittanut pienten koirien luokkaan ja Frinin isoihin sekä rekikoiraluokkaan. Pienet koirat tuomaroi Janica Raudasoja, isot koirat Elina Koponen (kennel Winter Chaos) ja rekikoiraluokan Eija Hakkarainen (kennel Valkonaaman). Tällä kertaa ei onneksi tarvinnut niin kamalasti juosta kehästä toiseen vaan kaikki meni sujuvasti. Ainoastaan isojen kehään vaihdoin koiran lennosta, mutta onneksi Frini on niin helppo kehässä, eikä sitä yhtään haitannut joutua sinne kehään suoraan kevythäkistä ♥
Ensimmäisenä mentiin siis Hetan kanssa pienten koirien kehään, meidän parinamme kehässä taisi olla cairnterrieri ellen ihan väärin muista. Heta ravaili rivakasti omalla, persoonallisella tyylillään ja seisoi pöydälläkin hienosti käpälöitävänä. Hampaatkin katsottiin tuosta noin vain - mahtava Hepsu! Saatiin sininen nauha :) Seuraavana menin Frinin kanssa isojen koirien kehään. Siellä vähän seistiin kopeloitavana ja juostiin pari kierrosta kehää ympäri. Hyvin antoi Frini itsensä kopeloida, saatiin punainen nauha hieman varmemman esiintymisen vuoksi :) Tästä seuraavaksi rekikoirakehään, jossa tuomari liikutti koiria pari kierrosta ja edestakaisin - kehui kummankin koiran liikettä. Lisäksi tunnusteli koiran kuntoa ja katsoi hampaat. Pienen pähkäilyn jälkeen tuomari ojensi meille sinisen nauhan. Tuomareilta saatiin kommenttia, että koira on hyvässä massassa ja että etenkin takapäässä on hyvin lihasta.
Sitten pienten koirien sinisen nauhan saaneiden kehään Hetan kanssa. Seistäpönötettiin ja ravattiin pari kierrosta, jonka jälkeen tuomari valitsi neljä jatkoon - ja meidät valittiin. Lopulta sijoituttiin SIN3 -sijalle! Kivasti Heta kyllä esiintyikin, pirteästi ja välillä hieman omaperäisesti. Tämä kolmossija on muuten ollut meillä tämän vuoden THÖ sija, kun noita "tulostilastoja" katselee ;D Ei siinä, mukavaahan se on sijoittua.
Pienen odottelun jälkeen päästiin Frinin kanssa rekikoirien sinisen nauhan saaneiden kehään ja siellä ensin pönötettiin ja sitten ravattiin pari kierrosta, jonka jälkeen taas pönötettiin. Tuomari otti neljä jatkoon ja me Frinin kanssa kuuluttiin niihin neljään..! Siitä vielä pönöttämään hetkeksi, jonka jälkeen juostiin, juostiin, juostiin ja juostiin..! Monta kierrosta, alkoi ottaa itsellä jo ihan pumpun päälle! ;D Lopulta tuomari sijoitti koirakot ja meille napsahti SIN3 -sija :'D Kaverini Sonja ja koiransa Reetu (saku/valkkari) sijoittuivat hienosti sinisten ykkösiksi tässä luokassa ja lopulta olivat vielä sinisten BIS3! ONNEA S&R!
Rekikoirakehästä siirryttiin Frinin kanssa suoraan isojen koirien punaisen nauhan saaneiden kehään, jossa Luojan kiitos ei enää tarvinnut juosta :'D Seisotettiin koiria ja tuomari kävi vielä kerran käpälöimässä, jonka jälkeen valitsi kymmenen jatkoonmenijää. Meille tässä vaiheessa kiitokset, joten Frinille tuloksena isojen koirien kehästä PUN-. Frini kyllä jaksoi mielettömän hienosti esiintyä vielä tässäkin kehässä - se seisoi paikoillaan hievahtamatta. Jopa sen ravaaminen jokaisessa kehässä oli hienoa ♥
Vaikka me ei nyt mitenkään aktiivisesti olla mitään vetokoirailuja harrastettu (ainakaan vielä), niin laji(t) kuitenkin kiinnostaa. Pari kertaahan me ollaan käyty kaverin valjakossa kokeilemassa, mutta ennen seuraavaa kertaa täytyisi Frinin oppia vetämään itekseen. Tätä ei olla treenailtu, koska meillä ei ole ollut minkään sortin valjaita - vedon treenaaminen on siis jäänyt. Nyt kuitenkin käytiin sovittamassa vetovaljaita ja paikanpäällä olleen myyjän (Väliheikki) avustuksella löydettiin sopiva malli ja koko Frinille. Vielä ei harmillisesti ollut mahdollista niitä ostaa (-.-'), mutta josko enskuun puolella olis varaa sellaiset tilailla netin kautta samaiselta myyjältä.
Totuttuun tapaan lähdettiin näin maanantaina agin alkeiden jatkokurssille. Tällä kertaa aloitettiin sillä, että meille kerrottiin esteet, joita treenailtiin sitten itsekseen. Apua ja neuvoja toki sai jos tarvitsi.
Me mentiin Frinin kanssa ensin mutkaputkelle ja siinä oli tarkoituksena treenata takaaleikkausta. Eli harjoiteltiin kurssikerran loppupuolella tehdyn ratapätkän yhtä osaa (tietämättämme vielä mitä tuleman piti ;D) eli tuota estettä numero 5 (näkyy tuossa ratapiirroksessa, josta kuva yllä). Vähän oli neiti aluksi muissa maailmoissa - olihan meidän treeneissä UUSI koira, joka oli varsin mielenkiintoinen Frinin mielestä. Ja niin oli myös Frinikin tämän uuden koiran mielestä.. ^^' Pari kertaa se meitä tulikin moikkaamaan ja Frinin peräpäästä oli kovin kiinnostunut - piti oikein kesken treenien tarkistaa, että eihän tuolla nyt yhtäkkiä ole juoksut alkaneet vaikka viimeksi aamupäivästä sen persuksen tarkistin (kun on vähän vaikuttanut siltä, että ne juoksut voisivat pian alkaakin..), mutta kyllä sen värkki aiva normaalilta näytti :D - ei siis juoksuja ainakaan vielä.. No jokatapauksessa, takaaleikkaukset sujui hyvin. Eipä niistä sen kummempaa sanottavaa varmaankaan ole :')
Seuraavaksi mentiin puomille; kosketusalusta puomin loppupäähän, ylätasanteelle kolme herkkua ja yksi ylösmenoon. Sitten liikkeelle ja "kiipee" -käsky. Frini nousi puomia niin sukkelaan, ettei ehtinyt edes huomata ensimmäistä herkkua siinä ylösmenolla. Ylätasanteeltakin nappaili suuhunsa vain kaksi ja katse pysyi koko ajan suunnattuna eteenpäin. Alastulokontaktille pysähtyi näpsäkästi. Kolme toistoa lisää tämän jälkeen (pari toistoa siis kummaltakin ohjauspuolelta). Ylätasanteelta vähensin herkkujen määrän yhteen ja ylösmenoon en laittanut herkkua enää ollenkaan - meni hyvin ilman sitäkin. Nopeahkolla vauhdilla Frini jo tuon puomin menee kyllä.
Tästä siirryttiin sitten renkaalle, jota otettiin neljän toiston verran (kaksi toistoa kummaltakin ohjauspuolelta). Hyvin hakeutui renkaalle eikä edes yrittänyt loikkia renkaan sivuaukoista. Hieno juttu :) Tämän jälkeen kepeille, joissa tietenkin ohjurit. Tällä kertaa laitettiin targetti keppien loppuun. Hyvin tuo kepitteli menemään - ainoastaan kerran meinasi lähteä suoraan targetille pujottelematta, mutta jonkin epämääräisen kieltoäänen suustani päästäessäni Frini pysähtyi ja tuli takaisin luokseni :'D Siitä vielä parit onnistuneet pujottelut ja siirryttiin A-esteelle.
A-esteellä laitoin kosketusalustan alastulokontaktille ja taas "kiipee" -käskyllä koira esteelle. Varmistettiin remmillä, ettei koira tule ryminällä alas. Mun täytyi parilla ekalla toistolla Frinin vauhtia vähän jarruttaa alastulossa, mutta kaksi muuta toistoa menikin sitten niin, että se jo itse tajusi vähän himmata vauhtia. Hyvin pysähtyi alastulokontaktille.
Sitten taisikin olla tuon lyhyen ratapätkän vuoro, josta tuolla ylempänä jo ratapiirros olikin (video tuossa yllä). Kuvaajalle kiitokset videoinnista! :) Kun näin radan, ajattelin alkuun, että "apua mitä mutkittelua!?", mutta kyllähän se sitten menikin ihan hyvin. Loppujen lopuksi oikeastaan ainut mikä meni plörinäksi, oli tuo ekan toiston takaakierto(eli este nro 6). Sen sain seuraaville toistoille korjattua, kun itse vain tein tiukemman käännöksen kohti seuraavaa estettä. Videolla näkyy myös jonkinlainen valssi, tuossa ekalla putkella. Takaaleikkaus toisella putkella. Tuosta videosta huomaa myös mun epävarmuuden jättäessäni koiran lähtöön! Frini on ennen pysynyt tosi hyvin paikoillaan odottamassa lähtökäskyä, mutta nyt on alkanut nousta seisomaan. Ei se sentään ampaise matkaan, mutta parit askeleet saattaa sillon tällön ottaa. Ärsyttävää. Mutta videostakin se syy tähän selvisi..! En edes oikeastaan tiedä, milloin olen alkanut tehdä lähdössä noin, etten itse pysähdy ollenkaan vaan hivuttaudun koko ajan hitaasti eteenpäin ja sitten yhtäkkiä annan koiralle lähtöluvan.. Ihmekään kun koira varastelee, koska ei tiedä selkeästi milloin sitä lupaa lähtöön voi odottaa. Tähän pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska haluan, että koiran perse pysyy maassa siihen saakka kunnes se tosiaan saa sen luvan lähteä. Eipä tästäkään toki voi koiraa syyttää, itse olen sen tuohon näköjään opettanut ;) Eli: teen alkuun rutiinin, aina samalla tavalla; jätän koiran, kävelen lähtöpaikkaan ja pysähdyn, lasken vähintään kolmeen ja kun olen itse kokonaan valmis annan koiralle lähtökäskyn ja lähden liikkeelle itsekin! Kirsille kiitos neuvosta! ;)
Ihan lopussa muut harjoitteli keinua, minä ja Frini sen sijaan puomia ja pöytää :) Frinillähän on "jokin ongelma" keinua kohtaan, joten me tehdään vielä hetken aikaa puomia keinun sijaan. Puomitreeni meni hyvin, samoin pöytätreeni. Laitoin targetin pöydän kauimmaiselle reunalle ja käskin "pöytä". Ketterästi loikkasi, nappasi herkun targetilta ja jäi odottamaan lupaa tulla alas pöydältä. Tehtiin tätä kolmen toiston verran, joista kaikki onnistui :)
Kivat treenit taas oli! Huomenna Jurvaan epiksiin, sitten muutama päivä taukoa agiliitelystä.. :)
Tänään sitten olikin agilityn alkeiskurssin 8. ja samalla viimeinen kurssikerta. Ois tätä voinut pidemmällekin vielä jatkaa, mutta nyt on sitten treenailtava vaan itsenäisesti hetken aikaa, kunnes tulee mahdollisuus osallistua jollekin kurssille tai liittyä jonkun ryhmän jatkoksi treenailemaan. Alkeiskurssilla meitä tuskin enää nähdään kuitenkaan, halutaan päästä eteenpäin asioissa, joten jokin jatkokurssi tms. voisi olla sopiva. Katsoo nyt millaisia kursseja olisi mahdollisesti tarjolla tulevaisuudessa.
Mutta sitten palataan tämän päiväiseen kurssikertaan. Aloitettiin hyppy-putki-hyppy-putki-hyppy -ratapätkällä (kuva alempana). Ohjattiin ensin vasemmalla ja sitten oikealla kädellä. Pari toistoa kummaltakin ohjauspuolelta. Frini meni taitavasti! Ihan superhienosti! :) Tämän jälkeen oli kolme hyppyestettä, jotka oli asetettuna "U"-kirjaimen muotoon (kuva alempana). Tätäkin otettiin pari toistoa kummaltakin ohjauspuolelta. Toiseksiviimeisellä toistolla Frini sitten haistoi maassa käyneiden herkkujen tuoksun (edelliseltä koirakolta levisi herkut radalle :D Noh, semmosta sattuu :)) ja pysähtyi nuuskimaan. Melko nopsaan kuitenkin muisti, että "ai niin, tehtävä kesken" ja hyppäsi viimeisenkin hypyn. Viimeinen toisto menikin sitten taas hyvin, ilman pysähtymisiä :p Saatiin kehujakin: "koira irtoaa hyvin, mutta seuraa kuitenkin ohjausta" :) Sitten otettiin keppejä itsenäisesti pari kertaa. Ohjurit joka välissä edelleen. Meni hyvin. Ekalla toistolla meinasi karata targetille, mutta pyörsi onneksi takaisin kun käskin. Pari toistoa ehdittiin ottaa, kunnes oli meidän vuoro mennä puomille. Puomi siis madallettu(ylösmeno ja alastulo tuettu pöytään) ja taas oli viimekertaiseen tapaan tarkoitus, että koira kulkee puomin alusta loppuun suoraan eteenpäin katsoen ja pysähtyen 2on2off -asentoon itse. Taidettiin ottaa viisi toistoa, joista ensimmäinen ei onnistunut. Siinä Frini kulki puoleenväliin ja sitten päätti, että "njääh, hyppäänpä pois".. Uutta yritystä ja onnistui. Mahtavasti liikkui eteenpäin ja pysähtyi itse kontaktiasentoon. Pysyikin siinä hienosti ja lähti liikkeelle vasta kun annoin luvan ♥ Sitten mentiin vielä rengasta itsenäisesti. Eipä siitä ole sen erikoisempaa sanottavaa, ihan hyvin sekin meni. Nelisen toistoa tätä (kaksi kummaltakin ohjauspuolelta) ja hyvin pujahti renkaasta eikä yrittänytkään sivuista läpi. Sitten keinulle, joka on tällä hetkellä se The Mörkö. Friniä epäilyttää koko keinu, se väistää sitä. Se ei ole pelkoa vaan enemmänkin väistämiskäyttäytymistä. Keinulla olisi ollut tarkoitus laittaa koira keinun loppupään kontaktille niin, että sen kaikki neljä jalkaa on keinulla. Siitä sitä keinua olisi sitten pikkuisen liikuteltu, mutta eipä tämä nyt onnistunut ollenkaan. Frini pitänee vain viedä keinulle. Katsotaan nyt miten tuon asian kanssa lähdetään etenemään :) Lopuksi otettiin itsenäisesti parit takaakierrot, jotka meni tosi kivasti. Hienosti kiersi esteen ja loikkasi riman yli :)
Kiitoksia Niskalan Minnalle (Koirakoulu Fiilis) hyvästä opetuksesta! Ollaan opittu hurjan paljon kaikenlaista! ☺
Maanantaisen agilityn alkeiskurssin kertauksen vuoro: Ekana nenäkosketusta ja A-esteen alastulokontakteja itsenäisesti. Frini alkaa jo uskaltaa nousta A-esteellekin rohkeammin ja pysyy kontaktiasennossa suhtkoht hyvin vapautukseen saakka. Otettiin itsenäisesti myös mutkaputkea; hyvin, hyvin :) Rengastakin muutamat toistot; ensin normaalilla renkaalla pari kertaa onnistuneesti, kunnes pujahti renkaan ja kehikon välistä.. Siirryttiin ottamaan parit toistot kummaltakin ohjauspuolelta harjoitusrenkaalle, jossa ei ole mahdollisuutta mennä renkaan ja kehikon välistä. Kun alkoi taas sujumaan (koira meni renkaan läpi melko rivakasti), siirryttiin takaisin normirenkaalle ja tehtiin siinä pari toistoa - nyt jokainen onnistui. Sitten kontaktiharjoitusta; puomin ylösmeno ja alastulo tuettuna pöytään. Jätettiin nenäkosketusalusta alastulolle ja tarkoituksena oli siis saada koira kulkemaan puomi ylös ja alas niin, että sen focus olisi nenäkosketusalustalla - koira ei saisi vilkuilla sivuilleen yhtään. Aluksi Frini ei olisi halunnut kulkea harjanteen yli, joten asetettiin parit herkut houkuttimeksi ja sitten sujui. Pari kertaa asetettiin herkut ja sen jälkeen meni innoissaan ja ihan kivalla vauhdillakin jo. Katsekin pysyi koko ajan eteenpäin! Osaa jo kivasti pysähtyäkin 2on2off -asentoon kontaktin alastulolla ja lähtee siitä vasta vapautuksen saatuaan. Seuraavana hypyille irtoamisia - hyvin! Kolmisen kertaa kummaltakin ohjauspuolelta. Toimii! Kolme hyppyestettä oli peräkkäin ja loppuun jätettiin targetti. Koira istumaan ja odottamaan; "mene"-käskyllä loikkii kivan itsenäisesti loppuun saakka! Ei ota häiriötä siitä, jos juoksen vierellä/jään jälkeen. Hienoa ;) Keppejäkin mentiin jossain välissä. Ohjurit tietenkin joka välissä vielä. Kepit oli lähestulkoon suorassa rivissä, joutui pujotella kuitenkin kunnolla. Laitettiin targetti neljännen kepin kohdalle ja lähetettiin koira kepeille eri kulmista (alla kuva kulmista, joista koira lähetettiin). Kun koira meni kepeille ja oli targetin kohdalla, ohjaajan oli jo oltava keppien loppupäässä palkkaamassa koiraa. En tiennyt yhtään mitä odottaa Friniltä - osaako se vaiko ei. Osasi se! Frini oli aivan mahtava! Haki kepit melko haastavistakin kulmista tosi hyvin, pujotteli hyvällä rytmillä ja vauhdilla! Voi kun olisi saanut videolle!
Lopuksi otettiin vielä vähän keinuharjoitusta. Asetettiin koira keinulle (kaikki neljä jalkaa keinulla) ja kouluttajamme vähän nosteli/liikutteli keinua ja minä palkkailin Friniä samalla koko ajan. Sitä ei tuo keinun liike niinkään jännitä vaan se tärähdys/kolahdus mikä kuuluu, kun keinu osuu maahan. Toivottavasti nyt tässä ajan kanssa saadaan neiti tottumaan asiaan. Kuten jo miljoona kertaa olen sanonut aiemminkin; eipä ole onneksi minnekään kiire ;) Ensi maanantaina onkin sitten tosiaan viimeisen alkeiskurssikerran vuoro... Tähän on jo ehtinyt tottua, että joka maanantai saadaan kunnollista opetusta ja tosiaan opitaankin joka kerta uusia asioita! Mutta ehkä me nyt sitten loppukesä treenaillaan tosiaan itsenäisesti saaduilla opeilla ja katsellaan, josko syksymmällä alkaisi jotain kursseja tai päästäis johonkin ryhmään treenaamaan.. Saa nähdä ☺
Tällä kerralla aloitettiin harjoittelu kontakteista ja siinä pysymisestä. Vielä on kehitettävää tuossa, Frini ei malttais pitää etutassuja paikoillaan vaan steppaa välillä. Välillä nostaa etutassuja jopa esteelle, mutta kun vähän avustaa niin osaa taas siirtää jalat kuitenkin oikeaan paikkaan. Tuo steppaaminen tosiaan pitäis saada pois. Steppaamisesta huolimatta pysyy kuitenkin paikoillaan muuten, eikä lähde kontaktilta pois omia aikojaan vaan vasta vapautuksella, mikä on kuitenkin ihan hyvä juttu.
Kontaktien jälkeen kepeille. Tällä kertaa kepeissä oli jokaisessa välissä ohjurit. Kepit asetettiin ensin kujaksi, joka meni Friniltä sen verran hyvin, että pystyttiin kaventamaan kujaa jo niin pieneksi, että koiran täytyi jo vähän pujotellakin. Alku meni hyvin, mutta puolessa välissä meinas neidille iskeä epäusko ja hidasti menoaan, mutta pujotteli kuitenkin loppuun saakka eikä yrittänyt loikata ohjureiden yli pois. Kuulemma moni koira saattaa tuossa tilanteessa yrittää hypätä pois ohjureiden ylitse. Keppejä otettiin vain pari toistoa - vaikka koira hitaanpuoleisesti menikin, mutta se oli kuitenkin muutoin onnistunut suoritus (ei otettu riskiä, että seuraavalla toistolla olisi yrittänyt loikkia yli ohjureiden :P).
Rengasta sai harjoitella itsenäisesti; reippaasti Frini hakeutuu renkaalle ja sujahtaa siitä läpi vikkelään. Oma palkkauksen ajoitus meinaa olla vähän myöhässä tosin tässä, sitä siis pitäs saada paremmaksi :D Seuraavana vuorossa hyppy-hyppy-putki -sarja; kaksi toistoa kummaltakin ohjauspuolelta (eli yhteensä neljä toistoa). Tästä me tykättiin Frinin kanssa! Koira meni vauhdilla ja malttoi hyvin odottaakin, että annoin luvan lähtöön! Meni niin hyvin, että saatoin olla vähän ylpeäkin tuosta kakarasta ♥
Sitten takaakiertoja - Frini osasi! O.o Ollaan saatettu joskus tuota harjoitella, mutta ei mitenkään ahkerasti. Koiruus kuitenkin meni kuin olisi useinkin tuota tehnyt O.o On se hyvä, että edes toinen meistä on luonnonlahjakkuus ♥ (Takaakierto = koira kiertää hyppyesteen toiselle puolelle ja hyppää)
Lopuksi vielä paikkaistumista. Hienosti Frini malttaa pysyä paikoillaan ja odottaa lähtö-/vapautuskäskyä. Se ei hauku eikä täpise odottaessaan vaikka ilmeestä huomaa sen olevan kuitenkin innoissaan, huippua ♥ Kotiläksyksi saatiin harjoitella vielä nenäkosketusta sekä noita takaakiertoja voi harjoitella laittamalla koiran kiertämään esim. puita tms.
Olimme tänään Frinin kanssa Suomen Collieyhdistyksen Pohjanmaan alaosaston järjestämässä collievalokuvauspäivässä Ilmajoella. Saapa nähdä miltä tuo karvaton turriainen niissä kuvissa sitten näyttää.. Korvatkin oli vallattomat - pystyynnousemista avitti vielä kaikenlisäksi tuuli :D Jos ei olisi tuullut, niin korvat olisivat kyllä pysyneet taitoksissa suhtkoht' hyvin.
Tuota vähäistä turkkimäärää yritettiin vähän myös laittaa ja pöyhiä, ettei ihan niin alastomalta näyttäisi, mutta noh, melko mahdoton tehtävähän se meinasi kyllä olla :D Neitihän nyt tiputtaa ihan kaiken turkkinsa ja mm. lapojen kohdalla on oikein kunnon lovi, josta on jo kaikki pohjavilla lähtenyt. Samoin keskikroppa on täysin pohjavillaton, häntä on ihan järkyttävän näköinen riuku ja persvillojakaan ei juuri ole... :D Noh, tämä kuuluu kuitenki tähän kehitysvaiheeseen, tässä iässä vissiin kaikki (pk) colliet tiputtavat kaiken turkkinsa. Onneksi tuo karva on kuitenkin uusiutuva luonnonvara :P
Päätinpä lähteä eilen illalla vielä äiteen luo yöksi, että päästiin sitten tänään koko karvalauman voimin mätsäilemään Ilmajoelle! Äiteen tyköä mätsäripaikalle on vähän vajaa parikymmentä kilometriä, kun taas Kauhajoelta matkaa olisi tullut reilut 40km. Joten tottakai ajelin jo eilen illalla lähemmäs, että saatiin nukkua vähän pitempään tänään :p
Kyseessä oli siis hyväntekeväisyysmätsäri, jonka tuotot menivät Ilmajoen kunnan nuorisotyölle. Kuten jo sanoin, osallistuin siis kaikkien kolmen karvakorvani kanssa; Frini meni toista kertaa isoihin (outoa...) ja Awa sekä Heta x-rotuisiin. Pakkohan se on kummankin seKopin kanssa osallistua, kun x-rotuisille on luokka erikseen, niitä niin harvoin on :P Isot koirat tuomaroi Pasi Raak ja x-rotuiset Kati Kohtamäki.
Osallistujia x-rotuisissa oli kymmenisen kappaletta ja isoissa nelisenkymmentä - niin punaisen kuin sinisenkin nauhan saaneissa sijoitettiin viisi.
Ensimmäisenä menin kehään Awan kanssa, jolla oli vähän turhan paljon virtaa ja purki sen haukahtelemalla ja vinkumalla. Tuomarin tullessa käpälöimään, Awa peruutti hitusen ja päästi jopa pienen ärähdyksen tapaisen äänenkin tuomarille tämän koskiessa Awan takapäähän. Hampaat antoi katsoa muutaman yrityksen jälkeen. Ravaaminen meni niin ja näin. Pakko sanoa, että itse en ollut neidin esiintymiseen laisinkaan tyytyväinen. Mutta kyllä Awan selkä/takapää taitaa olla jumissa ja kipeäkin - en usko, että se muutoin olisi noin käyttäytynyt.. Tuomari kuitenkin päätti antaa meille punaisen nauhan, mitä kieltämättä ihmettelin suuresti.
Hetan kanssa kehäilyt meni hyvin. Malttoi seistäpönöttää ihan mukavasti pieniä pätkiä. Silloin kun se seisoo paikoillaan, se on aina niin iloinen ja seisoo ryhdikkäästi (useimmiten häntäänsäkin heiluttaa - jos itse olisin tuomari, tykkäisin tosi paljon tuollaisesta esiintymisestä! :D). Ravaaminenkin meni hyvin. Pari kertaa meinattiin vähän alkaa nuuskimaan maata, mutta pienen nakilla houkuttelun jälkeen Hetu alkoi taas ravaamaan. Tuomarikin tykkäsi Hetasta ja antoi meille punaisen nauhan.
Molemmat sekopini saivat siis punaisen nauhan ja mulla oli probleema.. Kysyin sitten, että saisinko mennä Awan kanssa sinisen nauhan saaneiden kehään ja se sopi. Kehässä meitä oli kuusi, ja Awa oli se kuudes (eli tuloksena SIN ei sij.). Aivan oikea päätös tuomarilta! :) Punaisen nauhan saaneiden kehässä oltiin sitten Hetan kanssa ja siellä neiti jaksoi seistä paikoillaan pidemmän aikaa ja ravaaminenkin sujui. Meidät osoitettiin PUN3 -sijalle :)
Seropien kehä siis onnellisesti ohi ja sitten alettiinkin odottamaan Frinin vuoroa isojen koirien kehän laidalla. Lopulta päästiin kehäilemään; hyvin seistiin paikoillaan ja annettiin käpälöidä ja hampaatkin näytettiin mallikkaasti. Ravaaminenkin sujui. Saatiin tällä esiintymisellä punainen nauha! Nauhakehässä esiinnyttiin samalla tavalla - tuomarin mielestä siis PUN3-sijan arvoisesti! :)
Lyhyenä kertauksena, jos ei jaksa koko sepustusta lukea:
Awa SIN ei sij.(x-rotu; sai ensin punaisen nauhan, mutta esitin sinisten kehässä päällekäisyyksien vuoksi)
Isänpäivän aamupäivä vietettiin Frinin kanssa aksatreeneissä, loskakelissä. Kumpparit olisivat olleet kova sana, mutta en omista sellaisia, joten ei auttanut muu kuin vetäistä tennarit jalkaan ja lähteä talsimaan tuonne loskaan. Vaan eipä se fiilistä pilannut. Oli taas mukava päästä aksailemaan ohjatusti! Sain taas hirmuisesti hyviä vinkkejä tulevaan! :) Alkuun otettiin kujakeppejä. Kuja oli jo melkoisen kapea ja hyvin Frini sieltä kuitenkin uskaltautui välistä juoksemaan kohti targettia. Kolme toistoa ja kaikki menivät hyvin. Seuraavaksi taidettiin tehdä kaksi putkea peräkkäin. Ohjattiin koira putkeen ja heti sen perään seuraavaan. Ja Frinihän on ihan hulluna putkiin eli ei mitään ongelmaa tässä; mentiin sujuvasti ja VAUHDILLA. Jee ^_^ Tän jälkeen käytiin harjoittelemassa 2on2offia eli kontaktiharjoituksia; etujalat maassa, takajalat laudalla. Frini tietää jo ihan kivasti mitä tuossa harjoituksessa siltä haluan. Kontaktien jälkeen hyppyesteitä. Paintilla piirtelin taas erittäin upean kuvan ( :DD ) ----> Ensin ohjasin koiran/esteiden vasemmalta puolelta ja sitten oikealta. Ensimmäinen toisto meni vähän myttyyn. Sähelsin jotain ja unohdin ihan mitä piti tehdä ja sanoa :D Ja niinhän siinä hämmentyi koirakin. Otettiin uudestaan ja sitten sujui jo paremmin. Frini reagoi herkästi mun liikkeeseen ja kun pysäytin oman vauhtini toisen esteen kohdalla, Frini vähän ihmetteli miksi en juossutkaan vieressä/perässä. Sain ohjeeksi jatkaa matkaa, mutta kävellen. Vähitellen jättäydyn taakse, että Frini oppii siihenkin, etten koko aikaa juoksekaan sen rinnalla ja pystyn lähettämään sitä esteille itsenäisemmin. Näiden jälkeen taidettiin mennä harjoittelemaan rengasta targetin avulla. Targetti siis renkaan toiselle puolelle ja koira istumaan toiselle puolelle. Pidettiin remmistä kiinni, jotta pystyttiin estämään se, jos koira meinaakin koukata renkaan ohi palkalle. Frini yritti neljästä toistosta kerran mennä renkaan ohitse. Muuten kyllä pujahti hienosti renkaan läpi. Lopuksi vielä kontakteja ja harjoiteltiin sitä, että koira pysyy siinä 2on2off -asennossa vaikka itse liikunkin siinä ympärillä. Vasta vapautuksen jälkeen koira sai siitä liikkua. Frini malttoi tässäkin ihan mukavasti mielensä ja pysyi paikoillaan kivasti.
Tämä olikin sitten viimeinen ohjattu treenikerta pitkiin aikoihin. Ensi vuoden puolella olisi tarkoitus johonkin seuraan liittyä ja pyrkiä agilitykursseille, jotta päästään treenaamaan säännöllisesti (musta tuntuu, että oon tämän suunnitelman kirjoittanut tänne joskus aikaisemminkin? :D). En voi olla mainitsematta miten kiva fiilis tuli, kun kurssin jälkeen pari ihmistä kysäisi koiran ikää ja sitä, että ollaanko jo pidemmänkin aikaa agilityä harrastettu, kun kuulemma mentiin niin hyvin ♥ Oli aika hauska kertoa, että kummatkin oltiin ihan aloittelijoita ja Koirakoulu Fiiliksen(jonka kurssilla siis nytkin oltiin!) kursseilta aloitettu ja saatu hyvät pohjat opetukselle! ^_^ Tuli kyllä semmoinen fiilis, että ollaan me sitten taidettu kehittyä, kun aloin miettimään tilannetta mistä lähdettiin liikkeelle; en tiennyt agilitystä juuri mitään. Frinin kanssa on mahtava tehdä töitä, se tekee niin innolla aina! On tuo vain hieno agiliitolassityttö ♥
25.10.2013
Ainiiiin! Ensi viikonloppuna on Seinäjoella agilitykisat, johon mennään Frinin kanssa turisteilemaan sunnuntaina, sillä Frinin Fami-sisko on tulossa paikan päälle myös! Famihan ei (vielä ;p) kisaa, mutta perheen toinen pk collie (Wimma; SW Winning Ways = Frinin täti) sekä länsigöötanmaanpystis (Hukka; Cimillan Oswald Oivakamu) kisaavat. Odotan mielenkiinnolla, sillä nämä ovat ensimmäiset aksakisat, joita menen katselemaan. Ja tottakai tsempataan Wimmaa ja Hukkaa radoilla! En malta odottaa :P
Käytiinpä tänään Frinin & Awan kanssa pyörähtämässä LAREK:n järjestämässä match show'ssa. Frinin kanssa tosiaan oltiin pentuluokassa, jossa tuomarina toimi Eija Hakkarainen (Kennel Valkonaaman). Mukavasti käsitteli pentuja ja neuvoi mikäli oli aihetta. Isoja koiria tuomaroi Teresa Myllymäki (Kennel Extreme Action).
Mutta eiköhän mennä itse mätsärin kulkuun. Alku oli ihan jäätävän stressaava. Samassa kehässä missä pennut olivat, oli menossa ensin Lapsi & koira -kehä ja odottelin sen kehän laidalla kaikessa rauhassa, koska ajattelin, että menen ensin Frinin kanssa kehään, sillä me oltiin numerolla 202 (eli heti toisessa parissa pentukehässä) ja Awan numero isoissa oli 416. Ja pentujen ja isojen koirien kehät piti alkaa vasta sitten kun L&K-, JH- ja Rekikoira -kehät olivat päättyneet. Yhtäkkiä kuitenkin huomasin, että isojen kehä alkoi ja siellä kehässä oli kaikki isot koirat, joten äkkiä sitten säntäsin sille kehälle; Awa äkkiä pois häkistä ja suoraan kehään = ei ollenkaan hyvä juttu. Awa vaatii aina alkuun sen pienen totuttelun koirapaljoudessa olemiseen ja nythän se ei saanut totutella yhtään ja sen huomasi. Sen käytös oli jotain ihan järkyttävää, mutta ihan varmasti sen käytös johtui myös siitä, että minä itse stressasin aivan älyttömästi, koska olin ihan pihalla mitä tapahtuu, kun yhtäkkiä alkoikin isot koirat ja olin jo Awan kanssa kehässä vaikkei sen niin pitänyt mennä.......... :'D
Awa haukahteli, oli korvat luimussa ja ihan ressipeikon vallassa.. Eipä antanut oikein hampaitakaan katsoa ja tuomarin siirtyessä selkää kokeilemaan Awa ärähtikin pienesti tuomarille! Kyllä! Se ei ole IKINÄ, ei KOSKAAN aikaisemmin ärähdellyt ihmisille! Ei sentään napata yrittänyt; pieni väistöliike ja semmoinen örähdys, mutta jokatapauksessa.. En hyväksy kyllä tuollaista yhtään! Siinä vaiheessa itsekin oikeasti hämmästyin, että mitä hittoa tuo koira tekee!? :o Tuomari kuitenkin jatkoi koiran tunnustelua ja lopun Awa antoi kyllä ihan kivasti käpälöidä. Juokseminen meni vähän niin ja näin; haisteli maata alkuun ja sai kauheasti houkutella, että alkaisi ravaaminen sujumaan. Olin kuitenkin jo ihan varma, että saadaan sininen nauha tuon ärähdyksen(kin) takia ja niinhän siinä kävi. Eli ihan oikean päätöksen teki tuomari! En olisi punaista edes huolinut :D
Vuorossa koiran vaihto; Awa häkkiin ja Frinin kanssa takaisin pentukehän laidalle odottelemaan omaa vuoroa. En nyt muista mikä koiruus parikehässä oli meidän kanssa, mutta sen muistan, että sille sattui iso hätä kesken ravin! :') Muutoin en tosin heidän menoaan paljoakaan ehtinyt katsoa, kun keskityin vain taas Friniin. Mutta niinhän mun ehkä pitääkin ;) Eija tuli luoksemme ja katsoi Frinin hampaat; "voi kun hienosti, hyvin olet opettanut sen näyttämään hampaansa", kuului kommenttina. Hyvinhän Frini kyllä antaa hampaansa katsoa, se on jo pienestä pitäen ollut siinä suhteessa helppo, eikä tuo hampaiden katsominen ole ollut mitenkään vaikeaa opettaa sille. Seuraavaksi tuomari käpälöi Frinin läpi ja kroppaa tunnustellessaan sanoi: "tämä on kuule juuri sopivan kroppainen, tällä ei ole mitään ylimääräistä eikä ole liian laihakaan". Ihana kuulla, että se on juuri sopiva! Itse kun olen miettinyt asiaa, että onkohan Frinillä ihan hitusen liikaa tavaraa luittensa päällä, mutta mukava kyllä kuulla, että ei ole. Joten ruokamäärä ja liikunta pysyy samanlaisena jatkossakin. Tämän jälkeen ravattiin kehä ympäri ja vielä edestakaisin, jonka jälkeen vielä seistä pönötettiin hetki. Sitten vielä kerran tuomari laittoi meidät kiertämään kehän yhdessä parimme kanssa ja lopulta meille kuitenkin ojennettiin sininen nauha.
Jälleen takaisin isojen koirien kehänlaidalle ja odottelemaan sinisten nauhakehien alkua. Isojen sinisten nauhakehä alkoi vähän ennemmin kuin pentujen sinisten nauhakehä. Olisi pitänyt revetä kahteen kehään yhtäaikaa, mutta onneksi pentukehässä sitten odottelivat. Nauhakehässä asetuttiin Awan kanssa paikallemme ja en tiedä mikä siinä kehän vieressä seisovassa koirassa niin kovasti ärsytti Awaa, että se vain haukkui ja haukkui sille ihan mielettömästi. Lähdin pois kehästä rauhoittelemaan Awan ja palattiin sitten takaisin, eri paikalle kuin mistä lähdettiin ja johan alkoi sujua. Awa seisoi ihan kivasti ja ravaaminenkin meni paljon paremmin kuin ekan kerran kehässä ollessa! Tuomarikin kävi koiran lähellä ja siitä ei nyt piitattu tuon taivaallista, rennosti vain vilkaisi tuomaria. Sitten juostiin pari kierrosta ympäri ja sen jälkeen tuomari alkoi valitsemaan jatkoon pääseviä. Olin sillä mielellä matkassa, että "noniin, sano meille kiitos ja hei, että pääsen Frinin kanssa pentujen nauhakehään, kun siellä jo oottelevat..", mutta ei.. Tuomari otti meidät jatkoon, mitä ihmettä..? Ilmeeni oli jotakuinkin tällainen: O___o ... Sitten vielä juostiin yksitellen edestakaisin, jonka jälkeen tuomari otti jatkoon vielä neljä ja nyt me onneksi päästiin pois. En olisi edes halunnut sijoittua, ihan vain Awan alun käytöksen takia. Vaikka juu, syy sen käytökseen tais suurimmaksi osin olla tosiaan mun omassa käytöksessä; stressasin = jännitin jne.. Mutta sitä suuremmalla syyllä. Parempi näin, Awakin sai taas mennä häkkiin rauhoittumaan ja Frini puolestaan kehäilemään. Awa siis tänään isojen koirien luokassa SIN ei sij.
Pentujen sinisten kehässä ravattiin ja sitten pönötettiin. Kyllä Frini oli taas niin hieno! Se ei yhtään yrittänyt napsia mun housunpulttuja missään vaiheessa ja seisoikin niin maltillisesti! Jatkoon ei nauhakehässä päästy, mutta erittäin tyytyväinen oon Frinin käytökseen. Aivan mahtavaa Frini, mamma on tosi ylpee susta! ♥ Frinikin tänään siis SIN ei sij.
.JPG)
