Tokon alkeet, osa2

Tokokurssin toinen kerta ja tänään harjoiteltiin katsekontaktia, perusasentoa, luoksetuloa sekä seuruun alkeita. Katsekontaktin Viva ottaa nopeasti ja peruasentoonkin kiepsahtaa tosi kivasti. Käyttää myös takapäätään siihen hyvin siirtyessään perusasentoon. Harjoiteltiin peruasentoa + katsekontaktia myös häiriköitynä niin, että kouluttaja kulki oman koiransa kanssa kurssilaisten ohi ja meidän koirien oli tarkoitus pysyä perusasennossa ja pitää ohjaajaan katsekontaktia yllä. Viva keskittyi tässä erittäin hyvin ja pysyi perusasennossa. Pari kertaa aluksi vilkaisi, että mikäs siihen lähelle ilmestyi, mutta muuten piti katsekontaktin muhun hyvin.

Vivan kursseilun jälkeen jäin kentälle treenaamaan vielä Frinin kanssa vähän tokoa. Mammapuikkis teki hommia innolla. Pienet seuruupätkät meni ihan mukavasti, samoin kauko-ohjaus. Luoksetulo oli kivan vauhdikas ja liikkeestä maahanmenokin ok. Tosin annoin taas aluksi käsiavun, mutta toisella kerralla meni ilman käsiapua.
Kivat treenit kokonaisuudessaan :)

Pentukurssin alku

Meillä tosiaan alkoi tänään Frinin kanssa Koirakoulu Fiiliksen kuuden kerran pentukurssi. Kurssi alkoi seitsemältä ja me oltiin paikalla joskus varttia vaille; siinä ajassa Frini ehti hyvin tehdä tarpeensa ja vähän totutella paikkaan. Meidän lisäksemme kurssilla on viisi muuta koirakkoa; kultainennoutaja, saksanpaimenkoira, cottoni, mäyräkoira ja cockerspanieli. Frini taitaa olla nuorimmasta päästä, samoin cockerikin näyttää kyllä aika vauvalta vielä. Muut taitaakin sitten olla jotain 5-7kk:n ikäluokkaa ellen nyt ihan hemmetin väärin arvioi :D

Matkalla pentukurssille :)

Aloitettiin kurssi katsekontaktin harjoittelulla, jonka Frini tajusi nopeasti; ollaan sitä jo kotonakin harjoiteltu melko paljon ja käskysanaa "katso" käytän nykyään myös ja kyllähän tuo neiti taitaa sen jo tietää, mitä se tarkoittaa, koska ottaa kontaktin aina sen sanan kuultuaan. Tosin Frini ottaa kontaktia muutenkin melko paljon ihan pyytämättäkin :) Lenkeilläkin se tarjoaa kontaktia tuon tuosta ja ottaa sen myös kun sitä pyydän.

Tästä jatkettiin luoksetulotreeniin, joka eteni siten, että kun koira otti kontaktin, otettiin itse muutama askel taaksepäin ja samalla kutsuttiin koiraa luo "tänne" -käskyllä ja palkattiin. Friniä on helppo motivoida, se innostuu niin leluista kuin herkuistakin. Näin alkuun mennään herkkupalkalla, ehkä jossain kohtaa sitten myöhemmin kokeillaan palkkausta myös lelulla.

Istumistakin harjoiteltiin ja sitä, että se pylly pysyisi maassa vähän pidempään kuin, että se vain kävisi maassa. Suhtkoht hyvin alkoi onnistumaan muutaman toiston jälkeen.

14vko ~ n. 43,5cm / 10,1kg

On tuo nassikka kyllä niin mahtava! Upeasti keskittyi muhun ja siihen mitä oltiin tekemässä vaikka ympärillä muita pentuja ja ihmisiä olikin. Ja vaikka välillä joku koira taustalla haukahtikin, flikka vain vilkaisi ja samantien kiinnitti huomionsa takaisin muhun ja siihen mitä oltiin tekemässä. Nopeasti Frini myös tajusi kaiken mitä kurssilla tehtiin. Ainoastaan jalkojen pujottelu oli uusi juttu, mutta senkin idean pentu hoksasi aikasta nopsaan! Superhieno lassityttö ♥

Kurssikerran päätyttyä ajelin keskustaan ja kierrettiin vielä pieni lenkki kaupungissa, kun virtaa Frinillä kerran riitti. Reippaasti tyttönen käveli vierellä, remmi löysällä. Juna-asemallakin käväistiin, tosin siellä ei nyt kovinkaan paljoa ollut ihmisiä näin ilta-aikaan, mutta ihan hyvä niin. Tuollainen "kevyt aloitus" kaupunkeiluun. Matkakeskuksessa käveltiin liukuovista, joista toinen kolahti melko lujaa auetessaan; vähän Frini hätkähti ääntä, mutta jatkoi kuitenkin reippaan rennosti ohi ovien. Käytiin myös "tunnelissa", siis semmoisessa tunnelissa, joka menee junanraiteitten alta, että pääsee seuraavalle laiturille. Vähän siellä kaikui ja oli hämärähköä, mutta Frini oli niiiiiin reipas sielläkin! Ei se jännittänyt yhtään.
Ainut asia mikä mua ärsyttää, kun liikun koiran kanssa kaupungissa... Ne hemmetin lasinsirut! Onko niitä pulloja ihan pakko rikkoa....?? Jos sen pullon tahtoo pois käsistään, niin eikö sitä voi vain nätisti laskea maahan? Huh, rasittavaa. Juu, on niitä lasinsiruja muuallakin, mutta kaupungissa erityisesti on tullut niihin törmäiltyä.. Onnekseni koskaan kukaan koiristani ei ole tassujaan niihin loukannut ainakaan vielä.. Ja toivottavasti ei loukkaa tulevaisuudessakaan! *koputan puuta* .. Ugh, olen puhunut.

PS. Frini tänään 14viikkoa ja korkeutta n. 43,5cm ja painoa 10,1kg. Kymmenen kilon "rajapyykki" on siis rikottu! Viimeinkin :p Muut sisarukset ovat tuon painon tainneet ohittaa jo viikko-kaksi sitten. Meidän pikku rimpula, joka voisi varmaan syödä vaikka kokonaisen elefantin, jos sellainen olisi tarjolla ^^'

PPS. Varailin hotellinkin Raumalta elokuun 10.päivälle, kun mennään 11.päivä Uuteenkaupunkiin viettämään SW -Kesäpäiviä. Ei tarvitse ihan aamuyöstä lähteä ajelemaan kohti Ukia, kun jo lauantaina mennään Raumalle, josta on sitten enää vajaa tunnin ajomatka paikanpäälle :) Odotan niin innolla. Sannakin on luvannut lähteä mukaan matkaseuraksi sekä tietenkin kuvailemaan koiruuksia. Kivaa! ^_^

Lassitytön kosto ja muita kuulumisia

Hupsista!
On vähän jäänyt tämä kirjoittelu, ku on ollu nyt niin kivan lämpimiä säitä, jotta aikaa on tullu vietettyä ulkona enemmän. Nyt on hyvä sauma kirjoittaa, kun kaikki kolme koiraa vetää sikeitä :P WARNING! Tästä tekstistä on tulossa pitkä....

No jospa sitä aloittais äitienpäivästä (12.5.), kun otettiin suunnaksi Maalahti. Menimme mumman luo, ja Frini pääsi mukaan, ja näki paljon uusia ihmisiä sekä n. 1v 5kk:n ikäisen labradorinnoutajauroksen, Rodin. Tehdessämme lähtöä kotiinpäin, Frini oli mulla sylissä ja mun silmät sattui osumaan sen selässä mönkineeseen öttiäiseen.. PUNKKI! Yök! Ei ollut vielä ehtinyt kiinnittyä onneksi, joten nappasin sen pois käsin, hyyyi mikä ällötys! Ikinä en oo koiristani punkkeja löytänyt, tämä oli ensimmäinen kerta kun semmoisen edes näin.. Valkosipulia on nyt laitettu ruuan sekaan, toivottavasti se auttaisi edes vähäsen. Aiempina vuosina siitä on saattanutkin olla tehoa, koska tosiaan niitä punkkeja ei koirista ole löytynyt..
Menomatkan matkusti takapenkillä minun ja siskoni kanssa ja virtaa olisi ollut, kun juuri heräsi unilta ennenkuin lähdettiin matkaan.. Pitihän sitä haukahdellakin hetkittäin. Kotiinpäin ajellessa minä istuin etupenkillä ja Frinin otin jalkatilaan, ja sinnehän se sitten nukahti lopulta. Alkumatkan pyrki koko ajan syliin, mutta eeeei. Sen paikka oli nyt jalkatilassa ;p Minä kurja en ottanu pientä lassityttöä syliin vaikka toinen ois kuinka päin tahansa siihen yrittänyt tunkea! Kurja minä, nih! >:)

Maanantaina (13.5.) lähdin työssäoppimaan ja Frini jäi tällä kertaa kotiin. Isseen tykönähän me koiruuksien kanssa siis majaillaan ja kotosalla oli myös siskoni sekä Awa ja Heta tietty, joten ihan yksistään pikkuneiti ei joutunut koko aikaa olemaan. Ainoastaan aamusta vietti yksikseen huoneessani n.1-2h, siihen asti siis kunnes siskoni heräsi ja päästi puikkiksen valloittamaan koko talon. Tässä siis tulee mukavasti harjoiteltua sitä yksinoloa, ettei opi siihen, että siinä on aina Awa ja/tai Hetakin "tukena ja turvana". Ja ihan hienostihan Frini jo osaakin olla yksin. Alkuun saattaa hieman haukahdella/vinkua, mutta melko nopeasti lopettaa. Ja porukoita täällä olen valistanutkin, että huoneeseen EI mennä, jos pentu vinkuu/haukkuu, vaan odotetaan, että se on pienenkin hetken hiljaa ja sitten vasta saa avata oven. Ihan mukavasti nuokin on asian oppineet. Koulutan siis ihmisiäkin samalla, hehhe ;p
Viime viikolla postilaatikkoon oli muuten kolahtanut tilaamani poskisoluharjat geenitestejä varten. Semmoista pientä nippelitietoa saa testillä mm. MDR1:stä, DM:sta sekä CEA:sta. Koska pentueen isä, Say Wuf Con Fuoco "Miro", on geneettisesti silmäterve, niin Frinilläkin on 50%:n mahdollisuus olla myöskin geneettisesti silmäterve. Yksi Frinin sisaruksista (SW I Can Win "Fami") onkin jo testattu geneettisesti silmäterveeksi. Suomessa tämmöisiä collieita on nyt siis 13 kappaletta, ja hienoahan on, että tässä suvussa niitä on ainakin kaksi ♥
Saa nähdä mikä Frinin tulokseksi tulee sitten, kun testin otan ja lähetän tutkittavaksi :)

n. 34cm / 6,3kg (9vko 1pv; 15.5.2013)

Tiistaina (14.5) Frini olikin mulla sitten taas mukana Puuhiksessa ( = työharjoittelupaikka) ja Heta myös. Yleistä riehumista ja pieniä koulutustuokioita leikin varjolla tänäkin päivänä, kuten muinakin päivinä tietty. Istua neiti osaa jo tosi kivasti, katsekontaktiakin ottaa mukavasti! Maahanmenon opettelu on vielä hieman alkutekijöissä, mutta kyllä sekin siitä. Paikoillaan seisomistakin treenataan ja ikäisekseenhän tuo pönöttää jo aikasta hyvin pieniä hetkiä. Lähetään pikkuhiljaa sitten pidentämään aikoja kaikissa asioissa. Liikaa en tietenkään tuolta vaadi, kaikki aikanaan ;)
Tänään käväistiin myös Kauhajoella ja Frini sai leikkiä 'poikaystävänsä' Patronin kanssa :)

Keskiviikkona (15.5.) treenailtiin katsekontaktia pennun kanssa ja rakennekuvaakin 9-ikäviikon kunniaksi otettiin. Samalla siis pönötysharjoituksia. Punnituskin tehtiin ja painoa oli 6,3kg sekä säkäkorkeutta n. 34cm nopealla mittauksella. Vertailin Frinin ja Awan kasvua keskenään ja Frini on nyt lähestulkoon sen kokoinen, mitä Awa oli 14-viikkoisena.
Torstaina (16.5.) saapui Frinillekin nimilaatta ja värinähän oli siis violetti. Laatta on luunmuotoinen. Ja nyt lyökin kirjoittelijalla ihan tyhjää.. Mitä muuta on tapahtunut? Aaaapuuva :D
Eeeei kai mitään sen kummempia näinä päivänä. Perjantaina (17.5.) Frini oli mulla Puuhiksessa mukana. Siellä se vain yleensä nukkuapussuttaa menemään, rankkaa tuo töissä oleminen ;p

Lauantaina (18.5.) kymmenen aikaan aamulla menin Puuhikseen hoitamaan kissalassa hoidossa olleet kissat + lääkitsemään niistä toisen (diabetes). Otin Awan ja Hetan mukaan, autoon en niitä voinut jättää, koska oli sen verran lämmin jo silloin aamusta, joten otin ne sitten sisälle asti mukaan. Hienosti ne odotti alakerrassa sillä aikaa, kun itse siivoilin yläkerran kissalassa. Tämän jälkeen käväistiin koirapuistossa, vartin verran ehkä oltiin. Koirat tekivät asiansa ja minä keräilin niitä sitä mukaan pussiin. Äiteenkin luona käväisin samalla reissulla. Isseen luo ajellessa päätin vielä käyttää koiria vähän kahlaamassa Pukarankoskella ja kotona maistui siansorkka jokaiselle koiruudelle.
Illallakin kävin kissalaa siistimässä ja kissan lääkitsemässä, tällä kertaa oli Frini mukana. Ilma oli jo sen verran jäähtynyt, joten Frini sai jäädä odottamaan autoon. Haukkuihan se siellä "Hitto sä jätit mut YKSIN!?" :D Kun palasin autolle, oli koiruus hiljaa ja makoili paikallaan rauhassa :)

Ai muuten, tällä kertaa EN jättänyt avaimia virtalukkoon ja koiraa autoon yksistään. Opin kantapään kautta, että niin ei kannata tehdä ;) .. Kävi tosiaan keskiviikkona hassusti, koska tein noin ja Hetan kanssa menin hetkeksi koirapuistoon. Heta pääsi vähän leikkimään kaverini bouvier-pennun kanssa sekä puistoon myös saapuneen russeli-nartun kanssa. Mutta tosiaan, palataanpas tuohon autoepisodiin. Frini tosiaan jäi auton takapenkille VALJAISIIN ja oletin sen alkavan NUKKUMAAN. Vaan mitäpä pian huomaankaan,; Frini pomppii etupenkeillä. Se pentele oli jotenkin ihmeellisesti saanut ittensä venkuroitua irti valjaista ja siirtynyt sitten penkkien välistä etupenkille tiirailemaan ulos. Noh, tässä vaiheessahan en vielä osannut edes odottaa mitään seuraavaa.. Palasin autolle ja tajuan, että ovet on lukossa.. Ja avaimet virtalukossa. HURRAA! Pienen lassitytön kosto on siis todella suloinen, kun jätät sen autoon YKSIN.. Siis miettikää nyt, YKSIN! Hirveetä pienen lassitytön mielestä! Tilanne oli aika huvittava, sillä Frini tapitti mua kuskin paikalta nappisilmillään iloisen näköisenä "jee sä tulit takas, mut hähää, etpäs pääsekään tänne! Mitäs jätit mut yksin!".. Onneksi ilmakin oli viileä; tuuli nimittäin tosi kylmää, joten kuumuutta ei onneksi tarvinnut pelätä. Silloin tilanne ei olis kyllä naurattanut yhtään.. Eikä koira tietenkään olisi silloin autoon edes jäänyt, jos olisi ollut lämmin sää..! Autoon sisälle pääsin vara-avaimen avulla, jonka sisko mulle sitten toi. Onneksi muistin mihin olin avaimen säilönyt ja se löytyi. Kiitokset siis siskolle :D

Eilenaamulla (su 19.5.) kävin taas kissat hoitamassa Kurikassa ja päivä menikin ulkona aurinkoa palvoessa. Vähän sitä tuli hipiäänsä poltettuakin, kun ei kaapeista löytynyt aurinkorasvaa.. Ja meikäläinen ku palaa niin hemmetin helposti.. En sentäs keitetyltä ravulta näytä onneksi ^^'
Illalla yheksän aikoihin käväisin heittämässä vielä pienet lenkit koirien kanssa yksitellen. Ensin vuorossa oli Awa, jonka meno alkumatkasta oli jotain ihan järkyttävää! Kiskoi, ei kuunnellut, jumitti... -.-' Onneksi mun kärsivällisyys voitti ja hermot piti! En sietäny tuon kettuiluja yhtään ja vähitellen se alkas palaamaan ruotuun. Sitten se meno olikin ihan toisenlaista, saatoin olla jopa vähän ylpeä tytöstä, kun mentiin niin hianosti! Kesken kävelyn sanoin käskyn "maahan", hetken koira katsoi, että "mitä, sanoitko maahan?" ja sitten se teki työtä käskettyä. Pysyi hienosti ja tuli luokse heti käskystä, wau ♥
Toisinaan muuten päästän Awan jo pihaovestakin ilman remmiä pihalle täällä isseen tykönä; se juoksee aina suoraan takapihan aitaukseen mikäli siellä portti on auki. Jos portti on kiinni, se jää odottamaan siihen eteen, että portti tullaan avaamaan. Aitauksessa on selkeesti sen mielestä aina kivaa, kun se sinne niin innoissaan menee ^_^
Hetan kulkua lenkeillä moitin sen verran, että se pitäisi saada pysymään vasemmalla puolellani, monesti meinaa siksakata mun edessä puolelta toiselle ja mä en tästä tavasta tykkää yhtään sen takia, koska välillä noita isompiakin teitä pitkin joudutaan menemään, niin olisi turvallisempaa kun koira pysyisi koko ajan vasemmalla (ojan) puolella.
Frinin kanssa kierrettiin ihan vain semmoinen 100-200 metrin 'lenkki'. Totuteltiin vähän kulkemaan tiellä remmissä ja siihen, miten ollaan, jos vastaan tulee autoja tms. Kuollut kyykäärmekin tiellä muuten oli, yök! Onneksi oli kuollut.. Sydän pomppas jo siitäkin kurkkuhun, jotta en tierä kuinka lujaa olisin peljästyny jos se olis ollu elävä..! Hrr. Kovasti Frini ois tahtonu kattomaan mikä liiskaantunut lelu se siinä tiellä makoilee, mutta ehheeei päässyt. Kylmät väreet menee, kun vaan ajattelenkin sitä matelijaa, hyi..... Tallustellessamme rennosti eteenpäin, jyrähti ukkonenkin melkoisen lujaa! Itse pysyin tyynenä; kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Frini vähän säikähti ja ihmetteli, että "mikä ihme se oli!?". Korvat luimussa ja häntä pikkuisen koipien välissä se hieman puikkelehti ympärilleen katsellen, mutta aikasta nopeastihan tyttö palautui järkytyksestään ja jatkoi tepasteluaan muina tyttöinä. Hetken päästä se ei edes muistanut koko asiaa. Onneksi Awa eikä Hetakaan pelkää ukkosta/raketteja, niin eivät ainakaan lietso pelkoa ja "opeta" Friniäkin pelkäämään.

Tänään (ma 20.5.) jälleen työharjoittelussa Frini mukana. Ennen kuin menin kotiin, kävin pennun kanssa Halpa-Hallin edustalla vähän totuttelemassa ihmisvilinään; oli lapsia, vanhuksia, aikuisia naisia ja miehiä, polkupyöräilijöitä.. Aluksi ihmetteli, että mihin me oltiin oikein tultu, mutta nopeesti reipastui. Seisoskeltiin paikoillamme varmaan 10min, ja neiti laittoi jo maatekin rennosti. Monen ihmisen suusta kuuli kehuja pennusta "voi kuinka suloinen, ihana pentu, katto ku pieni!" jne.. :D Muutama jopa pysähtyi oikein juttelemaankin ja kyselemään pennun ikää ja rotua. Yhdellä ihmisellä oli aikoinaan ollut myös collie. Muun muassa tällainen hauska pieni keskustelukin käytiin;
Kysyjä: "Mikä rotu tämä on?"
Minä: "Pitkäkarvainen collie"
Kysyjä: "Onko se sama kuin lassie?"
Minä: "Joo kyllä, tää on lassie :)"
Kysyjä: "Aa okei, en tienny että niitä on tuonkin värisenä"
:D Hienosti meni ensimmäinen tutustuminen isompaan ihmisvilinään. Mitäköhän sitä keksisi huomiseksi ^_^
Tuossa illalla rapsuttelin Hetaa ja sattumalta osui sormet sen päässä johonkin pienehköön "pattiin". Ensimmäisenä mieleen tuli punkki, mutta ei ollut punkki. Saksin karvoja pois pikkuisen, että näin kunnolla, mikä ihme se oli... Rupi, joka oli puoliksi jo irronnut.. Nyppäsin sen irti ja desinfioin alueen. Nyt on Hetalla sitten pieni pälvikalju! ^^'
Awan kanssa tokoiltiin takapihalla, palkkana pallo ja sehän toimi! Oli ihan liekeissä koko koira! Mikä sitä vaivaa? :D Seurasi kivasti, toki vähän lähempänä olis saanu olla, mutta mulle tuo seuruu kelpasi tällä erää! Katsekontakti oli hiano! Maahankin meni sukkelaan, kun käskyn heitin ilmoille ja paikalla pysyi niin kauan, että vapautin. Upeeta! ♥

Päädyinpäs muuten selailemaan Kennelliiton sivuja ja sieltä kohtaa "pentunäyttelyt 2013". Kokkolassa olisi pentunäyttely lokakuun 6. päivä ja mietiskelin, että pitäisiköhän ilmoittautua sinne. Kokkolaan ajaisi tästä noin 2h, eli ei mikään kovin pitkäkään matka olisi. Kaverinkin tahdon sitten mukaan, jos sinne lähden, joten *VinkVink!* ;)
Mentäisiin vielä niukin naukin 5-alle 7kk:n ikäisten luokkaan silloin. Viimeinen ilmopäivä 11.9.2013, joten onhan tässä vielä aikaa miettiä, mennäänkö vaiko ei ;p Hyvähän tuollaisessa olisi harjoitella, mätsärien lisäksi :)
Ja vielä täytyy mainita, että päästiin muuten sinne Fiiliksen pentukurssille, joka siis alkaa 18.6.2013 :) Innolla odotan! Pentuagilityäkin olen mietiskellyt. Itsehän oon ihan aloittelijan saappaissa tässä(kin) lajissa, joten tuollainen kurssi/luento voisi olla ihan hyvä näin alkuun. Katsellaan sitä kuitenkin vähän myöhemmin :)

Frinin sosiaalistamista

Tarkoitus on ollut kyllä kirjoitella jo aikaisemmin, mutta ei vaan kerta kaikkiaan oo missään välissä ehtinyt. Tai kun olis ehtiny, niin sitten on muuten vaan laiskottanu, eikä oo sitten tullu kirjoitettua. Mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan, eikös ;) Kertaillaanpas sitten kuluneen viikon tapahtumia, pääasiassa nyt Frinin kantilta katsottuna. On Awa ja Hetakin touhuissa mukana olleet ja päässeet juoksentelemaan ja Awan kanssa on muutaman kerran pieniä tokoilupätkiäkin otettu ja ne on menneet suhtkoht hyvin :) Mutta nyt asiaan:

La 4.5.2013
Lauantaiaamusta jo edellisessä postauksessa kirjoittelinkin, mutta päivä ja ilta tulee teidän tietoonne seuraavaksi:
Frinille lauantai(kin) oli jännä päivä; autoiltiin melko paljon. Lähdettiin joskus kahden jälkeen ajelemaan Kurikkaan (n. 20km) ja esittäytymään äiteelle. No arvatkaas mitä pentu teki samantien, sulatti syrämmet tottakai! ;) Takapihalla oleskeltiin hetken aikaa ja saatiin naapurin tenavatkin ihastelemaan pentua. Reippaasti Frini meni lapsia katsomaan. Muutama tunti vietettiin Kurikassa ja sitten lähdettiin Korvalle esittäytymään isseelle. Ja sielläkin pentuun tykästyttiin, kukapa nyt ei pennuista tykkäis ;p Täälläkin vietettiin hetki aikaa ja sitten lähdettiin takaisin Kauhajoelle. Käytiin kotoa hakemassa Awa ja Heta kyytiin, ja käväistiin vielä kaverini Wilman luona kyläilemässä ja Frini tapasi Patronin, Irkun ja Runon ensimmäistä kertaa :)
Kuvat © Wilma, kiitos ;p

 













Su 5.5.2013
Suunnattiin Karijoelle med Wilma, Patron & Irkku ja tavattiin siellä Sanna & Caapo. Caapo on tosiaan tanskandoggi, joka osaa hienosti varoa pienempiään ja uskoo tosi hyvin, jos sitä joutuu kieltämään. Tanskandoggi rotuna ei omiin suosikkeihin kuulu, mutta Caapo on; ♥. Mentiin läheiselle hiekkamontulle ja koirat juoksivat vapaina korvat hulmuten. Irkku & Caapo leikkivät pääasiassa keskenään, ja Frini & Patron painivat ja juoksivat toistensa perässä. Sannalle taas iso kiitos kuvista :)

Ma 6.5.2013

Itselläni alkoi tänään viiden viikon pituinen työssäoppimisjakso, jonka suoritan Kurikassa eläintarvikeliike Puuhiksessa, jossa eläintarvikkeidenmyynnin lisäksi tehdään koirille myös trimmauksia ja pesuja. Ennen harjoitteluun lähtöä käväistiin Frinin kanssa koulun navetassa tutustumassa lehmiin ja sai Frini pienen märän pusunkin yhdeltä. Sen jälkeen joutuikin olemaan piiitkän päivän yksistään kotosalla; tai no olihan sillä Heta seuranaan pesuhuoneessa/vessassa. Hyvin niillä oli siellä mennyt; luita oli syöty/järsitty ja leluillakin taidettu leikkiä (ainakin ne olivat paikkaa vaihtaneet siitä mihin aamulla ne jätin ;p). Illalla sitten tavattiin Minna ja pk collie Kurko. Kurko (Say Wuf Räyh Väyh) on Frinin velipuolen poika, eli toisinsanoen Frini on Kurkon täti :P Tuossa meidän takapihalla (isseen tykönä) me sitten hetken aikaa rupateltiin ja annettiin koirien vähän tutustua toisiinsa. Vielä hetken pitää odottaa, että Frini kasvaa hieman, jotta voidaan päästää sukulaiset juoksemaan yhdessä vapaina. Kurko kun oli vähän turhan innokas vielä, eikä oikein tajunnut, että on vähän kookkaampi kuin Frini :P Mutta Kurko oli kyllä niin komia! ♥
Rokotusajankin jo muuten kävin varaamassa pennulle. Neljä viikkoahan siihen vielä on, mutta onpahan nyt ainakin sitten jo aika varattuna ;)

Ti 7.5.2013

Tänään otin Frinin mukaan "töihin". Frini tapasi töissä n. 12-13vko:n ikäisen siperianhuskynartun, Sitkan, jonka omistaa eläintarvikeliike Puuhiksen omistaja Maarit. Välillä pennut painivat pikkuisen ja sitten taas nukuttiin. Hienosti kumpikin osas rauhoittua. Frini tutustui myös vähän pariin seeprapeippoon sekä kanarianlintuun ja chinchillaan :) Asiakkaitakin hurmattiin ;p
Frini on hurjan fiksu pentu. Se osaa jo istua käskystä :p

Ke 8.5.2013

Tänään M:lla oli töissä mukanaan 5kk:n ikäinen siperianhuskynsa Meika ja tämänkin kanssa tultiin hienosti juttuun. Alkuun pikkuista vähän jännitti, kun Meika oli paljon isompi, mutta nopeasti jännitys meni ohi. Aamulla muuten kaikki kolme tyttöstäni järsivät luita vierekkäin sulassa sovussa, jeij! :p

Illalla mentiin kyläilemään W:n luo ja pennut; Frini & Patron, saivat taas juoksennella kahdestaan.

To 9.5.2013

Vapaapäivä työharjoittelusta, koska helatorstai. Tämä päivä pyhitettiin siis erityisesti koulutukselle. Frinin kanssa alettiin opettelemaan katsekontaktia sekä sivulletuloa. Odottamista tulee harjoiteltua päivittäin mm. ruokailun yhteydessä, kun käsken pennun ensin istumaan ennenkuin saa ruokansa ja tuo sujuu kyllä jo hienosti!
Awan kanssa tokoiltiin; sivua sekä paikkamakuuta. Paikkamakuusta on pakko mainita sen verran, että ihan mahtavaa! Laitoin Awan paikkamakuuseen ja juoksin sen ympäri ja tämä pysyy paikoillaan. Potkaisin myös pallon ihan sen vierestä ja paikoillaan pysyi. Katseellaan kuitenkin palloa seurasi, mutta noin muuten ei hievahtanutkaan paikoiltaan. Jeejee, ylpeä tytöstä! ^_^

Hetan kanssa katsekontaktia ja odottamista, hyvin sujui. Heta on niin hauskan näköinen kun sen kanssa treenaa tuota katsekontaktia.. Se sen ilme, kun se oikein tosissaan ja tomerana tuijottaa sua silmiin ja on silleen "no, kato kato, mä katon sua silmiin, saanko jo sen herkun, hei mä katon jo sua silmiin!"... Voi elämä :'D

Illalla tavattiin kaverini Suvi ja koiransa Ruu (seropi) ja toimeen tultiin kivasti. Paikkaan, jossa nähtiin, meni silta. Sillan osa, mitä pitkin kävellään, oli semmoista ritilää, josta näkyi alas ja mun pikkulassie ylitti sillan siitä huolimatta niin hienosti! Erilaisilla pinnoilla ja alustoilla ollaan kävelty; mm. nurmikolla, asfaltilla, laminaatilla, muovimatolla, lankuilla, betonilla (tms.), hiekkatiellä ja sitten tuo ritilä. Frini on hurjan rohkea ♥

Punnitsin koirat tänään:
Awa 14,6 kg
Heta 7,2 kg
Frini 5,4 kg

Mikä kevät?

Ajattelin tulla vähän kertoilemaan kuulumisia.
Awan pissatulehdus alkaa olla voiton puolella, oikeastaan jo lauantaina alkoi pissailemaan normaalisti; ei siis enää niin tiheään kuin torstaina ja perjantaina. On jo pirteä, eikä merkkiäkään, että olisi mitenkään kipeä. Virtaa löytyy taas hurjasti, kuten aina ennenkin. Antibioottikuuri syödään loppuun; viimeinen pilleri menee naamaan perjantai-iltana.

Hetan kanssa ollaan edistytty katsekontaktissa huimasti. Se ottaa kontaktia jo paljon, paljon herkemmin kuin aikaisemmin.
Sen kanssa on ollut vähän ongelmaa tuon ulko-ovesta kulkemisen suhteen. Hienosti ja rauhallisestihan se kyllä odottaa, että saan itselleni vaatteet niskaan jne, mutta tuohon ulko-ovesta kulkemiseen olen nyt alkanut puuttumaan todenteolla.. Yleensä tuo yrittää syöksähtää pihalle samantien, kun ovi vähänkin aukeaa. Siihen ollaan nyt panostettu, että ulos ei mennä ilman lupaa. Sanon "odota", avaan oven ja menen itse ensimmäisenä ulos. Muutaman kerran sitä pitää uloslähtötilanteessa ojentaa ja ohjata takaisin ovenkarmien sisäpuolelle, mutta yleensä kolmannella-neljännellä kerralla se jää odottamaan lupaa. Kyllä se siis taitaa pikkuhiljaa alata ymmärtämään, että "saa tulla"-käskyn jälkeen sinne pihalle tosiaan vasta saa loikata.

Karmea keli ulkona.. Lunta sataa välillä ihan älyttömän isoja hiutaleita (voikohan niitä edes hiutaleiksi enää sanoa?), tuulee kylmää, on liukasta.. Niin mikä kevät?
Mutta ei auta valittaa, se on mentävä lenkittämään koiruudet! Adios amigos! :)

Ps. Itken verta. Reilun viikon (!?) päästä ois maailmassa ihania, pikkuisia collielapsosia mukavasta yhdistelmästä... Miksi, oi miksi..... >.<
Pps. Muunmuassa tämmöiset kuvat pitäisi kieltää lailla.. ♥

Tutustumista rallytokoon & tokoagiin

T:mi Koiramaista Koulutusta järjesti tänään Teuvalla tapahtuman, jossa sai tutustua ilmaiseksi rallytokoon sekä tokoagiin. Lähdettiin matkaan puoli kolmen paikkeilla ja napattiin Wilma & Runo mukaan.
Saavuttiin paikalle kolmen aikoihin, jolloin tapahtuma alkoikin. Mukavasti oli koiria paikalla; kaikennäköisiä ja kokoisia :)
Otin Awan ensin autosta, mutta koska ei osannut ollenkaan rauhoittua ja haukkui vain, niin vein sen takaisin autoon ja otin vaihdossa Hetan autosta. Heta oli rauhallinen, eikä haukkunut ja jaksoi heti keskittyäkin, kun mentiin vähän tutustumaan tokoagi -rataan. Kun oltiin rata menty pariin otteeseen läpi, kävin jälleen vaihtamassa koiran. Tällä kertaa Awa oli jo vähän rauhallisempi, mutta keskittyminen oli jossain ihan muualla kuin olisi pitänyt olla. Lähdettiin kuitenkin menemään rallytoko -rataa läpi, kun muutaman kerran olin saanut Awalta katsekontaktin ja saanut sen myös perusasentoon vierelle. Mutta radalla neiti päätti koetella mun kärsivällisyyttäni oikein todenteolla. Keskittyi ihan kaikkeen muuhun kuin olennaiseen eikä kuunnellut sitten yhtään.. Muutaman sekunnin jaksoi välillä keskittyä ja sitten taas "en kuule, en kuule, ihan sama mitä sanot, en kuuntele!" -.-' Noh, sain pidettyä hermoni kurissa, enkä hermostunut vaan suoritettiin rata "vähän sinnepäin" -tyylillä. Parempi sekin, kuin että olisin jo alussa luovuttanut.

Tässä sitä taas huomasi eroja Awassa & Hetassa. Awa on tuollainen, että jos se päättää, että häntä ei nyt jaksa kiinnostaa ja ettei nyt jaksa keskittyä, niin silloin sitä ei kans kiinnosta mikään eikä sitä saa innostettuakaan mukaan kovinkaan helposti.. Kun taas Heta on eri maata. Vaikka se touhaisi jotain omiaan, sen saa kiinnostumaan helposti kun vähän korottaa ääntään innostuneesti ja vaikka vähän pomppii itse paikoillaan. Se lähtee heti mukaan "jee joo mitä tehään?" -asenteella :) Tänään nyt ei vaan ollu Awan päivä, ehkä sen päivä on huomenna.

Sanotaan, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten antaa kuvien puhua (kuvatekstien saattelemana)! :D

Tokoagi: Pienen puomin ylitys

Tokoagi: Kaksi tassua yhtäaikaa renkaan sisässä

Tokoagi: Säkkituolin päällä olisi pitänyt mennä maahan,
mutta Hetan mielestä tuo asento oli tarpeeksi hyvä :D

Tokoagi: Ensin Heta meni esteen ali, mutta
uusintayrityksellä tajusi hypätä :D

Tokoagi: Lankun päällä piti istua :)

Tokoagi: Katsekontakti

Tokoagi: Koira piti käskeä taakse

Tokoagi: Naminyrkki (koiran piti mennä maahan ilman käskysanoja)

Tokoagi: Keilojen kaataminen

Tokoagi: Miten niin istuu reunalla..? :D

Välillä katsekontaktiakin (:

Rallytoko: Seuraaminen

Rallytoko: Perusasento

Rallytoko: Pujottelua juosten, koira seuruussa

Rallytoko: Koira seuruussa, käänny 270* oikealle

Rallytoko: Koira maahan, itse kiertäen koiran ympäri

Rallytoko: Maahan

Rallytoko: Koira seuruussa, käänny 360* oikealle

Tokoagi: Katsekontakti

Tokoagi: Keilat kumoon!

Tokoagi: Pienen puomin ylitys jäi tähän; takatassut ei tehny
yhteistyötä etutassujen kans ^^'

Tokoagi: Kaksi tassua yhtäaikaa renkaan sisässä. Awa
laittoi varooksi vielä päänsäkin.

Tokoagi: Awa ei ollu samaa mieltä laudan päällä istumisesta ^^'

Tokoagi: Säkkituolissa oli mukava mammia.

Tokoagi: Bojoing!

Heta rohkeni menemään putkestakin :)

Rohkeasti hyppäsi korokkeellekin.