Ilona
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luento. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luento. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Lena Dankerin luento, osa 2

Frini pönöttää ja moni kävi käpälöimässä :D
Tiina Yliselle kiitos kuvasta.
Olin tänään Jalasjärvellä Lena Dankerin luennolla, aiheena tyyppioppi, rakenne ja liikkeet, osa 2. Luennon ensimmäisen osan kävin kuuntelemassa huhtikuussa Nurmossa. SCY Pohjanmaan ao järjesti tämänkin luennon.

Ennen luennon alkua otin Frinin kanssa paikkamakuun. Porukkaa lappasi sisään ja ulos, koiria kulki myös ohi melko läheltä. Frinin vieressä noin 3-4 metrin päässä toinenkin koira paikkamakuussa. Siirryin muutaman metrin päähän ja aloin jutella Jennin ja Annin kanssa niitä näitä, sivusilmällä näin kuitenkin Frinin koko ajan. Aika läheltä kulki koira ja Frini pysyi hienosti paikoillaan, joten kävin palkkaamassa ja siirryin takaisin juttelemaan. Kokeilin myös käydä nurkan takana ja kun tulin takaisin Frini makoili siinä mihin sen jätinkin. Hyvin siis pysyi monesta erilaisesta häiriöstä huolimatta! :)

Luennon alkuun muisteltiin vähän sitä, mitä ykkösluennolla käytiinkään läpi. Sen jälkeen Lena jakoi meidät kolmeen ryhmään, joissa sitten tehtiin ryhmätyöt. Aiheina oli mm. millainen on hyvä kasvattaja. Meidän ryhmä sai käsiinsä kuvan pitkäkarvaisesta colliesta, jolla turkkia oli ihan mielettömästi ja se ei muutenkaan suurimmaksi osin osunut yksiin pk collien rotumääritelmän kanssa. Meidän täytyikin siis kertoa, miksi emme halua tällaista collieta jalostettavan; mitä mikäkin aiheuttaa. Esim. liian kapea alaleuka -> hammaspuutoksia, liian paljon turkkia ja vääränlainen karvanlaatu -> ei ole vettähylkivä ja säänkestävä..

Sitten siirryttiinkin tutkimaan koiria ja opiskelemaan sitä, mistä ne kaikki luut ja kulmaukset löytyy ja vähän sitä, miten niitä nyt sitten tulkitaan; onko lapa pysty vai viisto, lantio jyrkkä ja lyhyt yms.. Koiria käytiin läpi pari kerrallaan ja luennolle osallistuneet saivat käydä käpälöimässä koiria ja etsiä turkin alta kulmaukset jne.
Frinillä on hyvä takaosa; lantio on sopivan pituinen, kulmaukset ovat takana hyvät ja täten takaliikkeetkin ovat hyvät. Täytyy tähän kohtaan sanoa, että itse kuvittelin, että Frinin lantio olisi hivenen jyrkkä, mutta ei sitten :] Etuosa voisi olla kulmautunut paremmin - collieilla tämä "etuosattomuus" onkin melko yleistä ja siihen voisikin lähes kaikille toivoa hivenen enemmän kulmauksia. Joukosta löytyi myös etuosastaan hyvin kulmautuneita. Frinillä lapa on melko pysty ja olkavarsi inan lyhyempi, mikä aiheuttaa etuliikkeeseen sen, että se on vähän lyhyt ja askel 'tipahtaa' - tämän olen itsekin huomannut. Häntä Frinillä saisi olla ihan hitusen pidempi. Alaleuassa hyvä vahvuus. Pää on kiilamainen, kuten kuuluukin, oikeat mittasuhteet. Kuono-osa tosin kaareutuu ihan aavistuksen alaspäin. Korvat hieman leveäasentoiset ja.... yllätyyyys! Kevyet, lennokkaat propellikorvat! :'D

Luennolla oppi paljon, etenkin siinä, kun itse pääsi käpälöimään koiria ja etsimään niitä luita sieltä ja mittailemaan sekä miettimään onko tämä nyt sitten viisto vai hivenen pysty. Seuraavan kerran näyttelykehän reunalla taidankin kiinnittää taas ihan erilailla huomiota koiriin ja niiden liikkeisiin - tulee varmasti mietittyä itsekseen, että miksi koira liikkuu kuten liikkuu.. :] Lenalle kiitokset luennosta, oli mielenkiintoista! :)

tiistai 20. lokakuuta 2015

Liikettä Niveliin! -luento

Tämän illan vietin Seinäjoella Animagin ja Hill'sin järjestämällä Liikettä Niveliin! -luennolla. Luento pidettiin Hotelli-Ravintola Almassa. Luento kesti noin kaksi tuntia ja luennoitsijoina toimivat Animagin eläinlääkäri Maria Hautala sekä Hill'sin ravintoasiantuntija Katariina Vahvelainen.

Luento oli mukava ja antoi monille varmasti uutta tietoa, niin myös itselleni vaikka aika suuri osa oli jo oman koulutukseni puolesta tuttua. Asioiden kertaus ei koskaan kuitenkaan ole turha juttu. Niin ja mainittakoon siis vielä, että koulutukseltanihan olen siis eläintenhoitaja :)

Seuraavaksi voisin vähän luetella mitä luennolla käytiin läpi. Luento oli maksuton ja samainen luento on tulossa ainakin vielä Turussa (21.10.), Kouvolassa (22.10.), Helsingissä (27.10.), Järvenpäässä (28.10.) ja Hämeenlinnassa (29.10.). Luennoille pääset ilmoittautumaan TÄÄLLÄ.


Kivuliaan koiran oireet
- Ontuminen
- Virheellinen liike, esim. peitsaus
- Haluton liikkumaan
- Jäykkyys
- Ei syö ja/tai juo
- Jännittyneisyys
- Läähättäminen
- Selän köyristäminen
- Halvausoireet
- Vapina
- Huutaa kivusta
- Apaattisuus
- Aggressiivisuus
- Moni koira osaa myös peittää kivun äärimmäisen hyvin (eivät halua näyttää kipuaan, sillä luonnossa se tarkoittaisi laumasta karkottamista), joten oireita voi olla vaikea huomata.

Kasvuhäiriöt
- Mm. ikä, perinnöllisyys, koiran yleiskunto (lihavuus) vaikuttaa
- Isokokoisilla roduilla/nopeasti kasvavilla suurempi taipumus kasvuhäiriöihin
- Aikainen tutkimus & diagnoosi mahdollistaa toimenpiteitä kasvuhäiriön ennaltaehkäisyyn
- Eläinlääkärin ontumatutkimus; liikkeiden seuraaminen, tunnustelu, röntgen, CT (tietokonetomografia), ultraääni, nivelnestenäyte, verinäytteet

Kasvavan koiran tavallisimmat tuki- & liikuntaelinsairaudet
- Lonkkaniveldysplasia
- Kyynärnivelen kasvuhäiriöt
- Osteokondroosi = nivelruston kasvuhäiriö
- Polvilumpion sijoiltameno

Aikuisen koiran tavallisimmat tuki- & liikuntaelinsairaudet
- Polven ristisiderepeämä = rappeutumissairaus, johon altistavia tekijöitä ovat mm. suora polvikulma ja jyrkkä sääriluun ylätasanteen kulma
- Nivelrikko = etenevä sairaus
- Selkäsairaudet
- Jänne- ja lihasvammat

- Ristisidevamman seurauksena on aina polvinivelrikko
- Esim. spondyloosin hoitoon käytetään mm. hierontaa, fysioterapiaa, lääkehoito (mm. gabapentiini)..

lauantai 12. syyskuuta 2015

Jari Parkkisenniemi: Hajuerottelu harrastuksissa ja työssä

Koiran loistava hajuaisit on hyödynnettävissä monessa tehtävässä sienien etsimisestä syövän havaitsemiseen. Tehtävän onnistumisen ja kulloiseenkin tavoitteeseen pääsemisen ratkaisee hajuerottelun kouluttaminen.
Jari Parkkisenniemi perustaa koulutusajatuksensa teorian ja käytännön kouluttamisen tehokkaaseen vuorovaikutukseen parhaan lopputuloksen saamiseksi eläimen hyvinvointi huomioiden. Hän on kerännyt tietotaitonsa kouluttamalla eri eläinlajeja ja kouluttautumalla käyttäytymisanalyysin saralla sekä opiskelemalla eläinten kouluttamista mm. Yhdysvalloissa. Nykyään hän luennoi ja kouluttaa tulevia eläinten kouluttajia mm. käytösongelmien ratkaisussa (Lähde).
Seuraavaksi taas muistiinpanoja luennon varrelta. Käykäähän tekin Jarin luennolla! ;)

Klassinen ehdollistuminen
- aina läsnä koulutuksessa
- esim. käden taskuun meneminentarkoittaa palkan saamista
- tapahtuu aina koulutuksen yhteydessä

Operantti ehdollistuminen
- käyttäytymisen lisäänstyminen (vahvistaminen)
- käyttäytyminen lisääntyy, jos eläin saa toiminnallaan jotain miellyttävää tai jokin epämiellyttävä loppuu (välttäminen)
- käyttäytymisen vähentäminen (rankaisu)
- käyttäytyminen vähenee, jos eläin menettää toiminnallaan jotain miellyttävää tai toiminta tuottaa jonkin epämiellyttävän seurauksen
- Rankaisu ei koskaan kerro miten pitäisi toimia
-Tarkastellessa lisääntyykö tai väheneekö käyttäytyminen, tulee tarkastella sen esiintymistä pidemmällä aikavälillä
- Jos käyttäytymisestä palkitaan, mutta käyttäytyminen ei lisäänny, olemmeko todellisuudessa palkanneet?
- Josk äytöksestä rankaistaan, mutta käyttäytyminen vain jatkuu, tilanteessa on läsnä muuta, joka ylläpitää käyttäytymistä tai meidän "rankaisu" onkin toiminnan vahviste!
-Kun jokin käyttäytyminen lisääntyy (muuttuu kannattavammaksi) suhteessa muihin, jäävät muut käyttäytymiset pois
- Mukana kulkee aina myös klassista ehdollistumista


Erottelu
- ..on organismin kyky tehdä ero kahden erilaisen vaikutteen välillä
- vaikute voi olla mikä tahansa yksittäinen tai yhdistelmä havaittavia asioita - ääni, visuaalinen, haju, kosketus..
- ..on tilannesidonnaista
- esim. hihnan kilahdukseen reagoidaan sisällä, mutta sillä ei ole merkitystä ulkona
- Erottelu on yksi tärkeimmistä yksilön ominaisuuksista!

Haju - mistä se muodostuu?
- Yleensä monen eri kemiallisen yhdisteen yhteisvaikutus, jota ei yleensä voi nähdä
- Jotain mikä ärsyttää hajuelimiä - voidaan haistaa
- Onko eroa kuka haistelee? Ihminen? Koira?
- Mistä voi tietää, että koira haistaa jonkin hajun?

Ihmisen hajuaisti on hyvä!
- Hajuaisti harjaantuu ja "paranee" harjoittelun myötä

Koiran hajuaisti
Toiminta
- kemiallinen aisti
- nenän kosteus kerää ja hajottaa molekyylejä ja siirtää niitä nenän sisään
- hajuepiteeli
- aistinsolut (muuntaa kemiallisen ärsykkeen hermoimpulsseiksi)
- tieto prosessoidaan aivoissa

Koiran sieraimet
- Tutkimuksen mukaan sierainten käytössä on eroja -> oikeaa käytetään enemmän uusien ja epämiellyttävien tuoksujen haistamisessa ja vasenta tuttujen/miellyttävien hajujen

Haistaminen
- Kun koira haistaa & tunnistaa hajun, se nuuskuttaa
- Normaali hengitystiheys n. 15krt/min, nuuskuttaessa jopa 140-200krt/min
- Nuuskuttaminen nopeaa hengitystä sisään ja ulos
- Nenän rakenne estää hajujen virtauksen ulos
- Nopean hengityksen seurauksena koira kerää molekyylejä runsaasti nenäonteloon, jotta voi tehdä hajun tunnistamisen


Koiran kyky haistaa molekyylit
Yleistäminen
- Koira voi yleistää tunnistusta eri hajuihin, jos suurin osa uuden hajun komponenteista on samat kuin jo opitussa hajussa
- Mitä enemmän kohdehajun variantteja koiralle kouluttaa, sitä helpommin koira ilmaisee samantyyppisiä hajuja
- Koulutuksen avulla voidaan hajuja yleistää

Hajut & kouluttaminen
- Harjoittelulla on aina fyysisiä vaikutuksia
- Muistavat koulutetut hajut hyvin
- Koulutettavat hajut tulisi pitää mahdollisimman yksiselitteisinä, jotta haluttu haju opittaisiin

Hajutyöskentelyn koulutuksen perusteet
- Kohdehajun kouluttaminen
- Kohdehajuun liittyvän toiminnan kouluttaminen
- Erottelu
- Apuvälineiden häivyttäminen ja vihje(käsky)sanan liittäminen
- Yleistäminen eri ympäristöihin ja häiriöihin
- Ylläpitävä harjoittelu ja epäsäännöllinen vahvistaminen

perjantai 11. syyskuuta 2015

Tommy Wirén: Koulutuksen suunnittelu ja seuranta

Tommy Wirén toimii kokopäiväisesti eläinkoulutuksen parissa luennoiden ja kouluttaen oppilaitoksissa sekä antaen koulutusapua niin yksityis- kuin yritysasiakkaillekin. Tommy on tuttu mm. televisio-ohjelmista Hienosti hihnassa ja Koiralle koti. Tommy on myös kirjoittanut kirjat Hienosti hihnassa sekä Onnistu koirasi koulutuksessa, yhdessä Päivi Romppaisen kanssa.
Luento käsitteli koulutussuunnitelman rakentamista ja onnistumisten seuraamista. Kuinka edistystä tarkkaillaan? Miten koulutuksen etenemisestä pidetään kirjaa ja kerätään dataa? Kuinka voi saada selville onnistumisprosentin ja mitä tehdään kun se tiedetään (Lähde)?
Näihin asioihin saatiin luennolla vastaukset.

Seuraavaksi omia muistiinpanoja luennolta. En taaskaan availe niitä enempää vaan jälleen kehotan menemään itse kuuntelemaan Tommyn luentoa, se kannattaa! :)

Koulutussuunnitelma
- Lähellä pysyminen
- Luopuminen
- Rauhoittuminen
- Kohteiden käyttö

Vahvistatko reaktioita vai käytöksiä?
Kuinka monta:
- toistoa peräkkäin tehty
- harjoitusta on tehty
- eri harjoitusympäristöä on ollut
- erilaista häiriötekijää harjoituksissa on ollut
- kertaa koira on onnistunut

Koulutussuunnitelma ja kirjanpito
Usein kouluttajat eivät
- tee suunnitelmaa
- pidä kontrolloiduista harjoituksista
- pidä kirjaa koulutuksestaan
- pidä datan keräämistä tärkeänä
- ymmärrä niiden hyötyjä
- etene harjoituksissaan
- saa aikaiseksi sujuvia käytöksiä

Tee aina koulutussuunnitelma
- yksinkertainen
- selkeä
- yksiselitteinen
- vaiheittain etenevä

Koulutuksen eteneminen


Koulutuksen rakenne
- Tavoite pilkotaan osatavoitteiksi
- Toiminnan aikaansaaminen
- Alkuyleistys -> kokeile 2-4 eri paikassa; osaako koira esim. istua muuallakin kuin kotona olkkarissa
- Vihjeen (käskyn) liittäminen -> tarkkaile osaako koira käskyn vai esim. käsimerkin
- Latenssi (alempana tekstissä selitys mitä tarkoittaa)
- Ärsykekontrolli -> esim. luoksetulo; tuleeko oikealla käskyllä, väärällä käskyllä, käsimerkillä, vartaloavulla, ilman käskyä..
- Yleistäminen
- Siedättäminen -> totuttaminen eri ympäristöihin
- Määrä, kesto ja etäisyys

Huom! Harjoittele esim. katsekontaktia niin, että itse seisot, olet kyykyssä, maassa makaamassa tms! Näin koira ei opi, että katsekontakti otetaan vain silloin, kun itse seisot, jos olet aina pyytänyt ottamaan katsekontaktin seisoessasi.

- Mitä eläimen tulisi tehdä, että vahvistaisit?
- Se on KRITEERI!
- Kun eläin on antanut mitä halusit, siirry seuraavaan kriteeriin
- Mistä tiedät mikä on seuraava?

Toiminnan aikaansaaminen
- Houkuttelu
- Toiminnan poimiminen
- "Shaping" (vilkaisu -> palkka, lähestyminen -> palkka, koskeminen -> palkka jne.)
- Kohteet

Erotteleva vahvistaminen
Shaping
- Perustuu erottelevan vahvistamisen periaatteeseen
- Positiivisen vahvisteen ja negatiivisen rankaisun hyödyntämiseen toiminnan aikaansaamiseksi

Vihjeen liittäminen (käsky, käsimerkki..)
- Vihje lisätään, kun käytös on 80-90% tavoitteen mukainen
- Käytöksen tulee olla riittävän hyvä -> kouluttaja määrittelee itse riittävän hyvän käytöksen
- Riittävän hyvän käytöksen tasoja voi olla useita
Käytöksen ei tarvitse olla sujuva

Latenssi
- Aika mikä kuluu vihjeen antamisesta reaktion aikaansaamiseksi
- Osa kaikkea koulutusta
- Liittyy kaikkiin käytöksiin

Erottelu
- Prosessi, jossa eläin oppii erottamaan samankaltaiset ärsykkeet/vihjeet toisistaan

Ärsykekontrolli (stimulus control)
Toiminta on ärsykekontrollissa, kun
1) toiminta tapahtuu esittäessä vihje
2) toimintaa ei tapahdu, kun vihjettä ei esitetä
3) toimintaa ei tapahdu, kun esitetään aiemmin opittu vihje
4) toimintaa ei tapahdu, kun esitetään tuntematon vihje

Yleistäminen
- Toista harjoitusta ympäristöissä, joissa aiot käskyä käyttää

Siedättäminen
- Toista harjoitusta kaikkien niiden häiriötekijöiden läsnäollessa, joita koiran tulisi sietää; ihmiset, koirat, liikkeet, äänet jne.

Määrän lisääminen
- Toimintaan lisätään etäisyyttä, kestoa, toistomäärää, odotusaikaa yms.


Jos koira ei tee mitä pyydät
- koira ei tunne vihjettä niin hyvin kuin luulet
- ympäristössä jokin häiriötekijä, jonka aikana ei ole harjoiteltu
- koirasi teki virheen "guess what - mistakes happen!"
- käytöksen koulutus

Kysy itseltäsi
- Montako kertaa koira on saavuttanut tavoitteen?
- Montako tuntia olet todellisuudessa kouluttanut?

Miksi kaikki eivät käytä operanttia ehdollistamista
- perustuu tieteellisiin periaatteisiin
- periaatteet pitää opetella ja harjoitella
- periaatteet sekoittuvat huonosti perinteisiin menetelmiin

Operantin ehdollistamisen periaatteet
- Erottelu
- Shaping
- Suhdeaikataulu
- Intervalliaikataulu
- Ketjuttaminen

Käyttäytymisketjut
- Ketjuttamisessa erilliset tai erikseen koulutetut käytökset liitetään toisiinsa halutussa järjestyksessä
- Takaperin ketjutus; viimeinen ensin
- Etuperin ketjutus; ensimmäisestä alkaen
- Kaikki vahvistetaan erikseen
- Kaikki kerralla ennen vahvistetta

Eläimet eivät ole koskaan väärässä!

Jaana-Kaisa Timonen: Koiran rangan rakennetyypit ja kuormittuminen eri lajeissa

Jaana-Kaisa Timonen on osteopaattinen koirahieroja Kauhavalta. Hän kiertää luennoimassa ja pitää klinikkapäiviä ympäri Suomea. (Lähde).
Jaana-Kaisa luennoi OnniDogissa ja luennon aiheena jo otsikossakin mainittu; Koiran rangan rakennetyypit ja kuormittuminen eri lajeissa. Odotetin tätä luentoa paljon ja varsin mielenkiintoiseksi ja silmiä avaavaksi se osoittautuikin! Toki tiesin, että harrastukset (agility, toko, rally-toko, koiratanssi, suojelu, vinttikoiralajit jne.) kuormittavat koiran rankaa eri tavoin - toiset enemmän, toiset vähemmän - mutta tämä luento kyllä laittoi ajattelemaan ja toteamaan, miten tärkeää se koiran lämmittely ja jäähdyttely ennen suorituksia oikeasti onkaan! Voin suositella tätä luentoa jokaiselle!
Seuraavaksi pätkiä luentomateriaalista sekä omia muistiinpanoja luennon varrelta. En kuitenkaan availe näitä sen enempää, menkää ihmeessä luennolle ;)

© Hanna Laukkanen Jinsi
Koiran anatomiaa
- 7 kaulanikamaa (c)
- 13 rintanikamaa ja kylkiluuparia (th, costae)
- 7 lannenikamaa (l)
- 3 ristinikamaa (s)
- 20-23 häntänikamaa (riippuen koiran hännän pituudesta)

- Lanneranka kuormittuu eniten
- Ristiluu muodostuu kolmesta yhteenluutuneesta luusta
- Oikea määrä nikamia -> koira liikkuu luonnollisesti oikein
- Nikamia puuttuu yleisimmin lannerangan alueelta
- Ylimääräinen nikama ei aiheuta niin suuria ongelmia, kuin jos nikamia puuttuu -> muutos aiheuttaa aina jotain
- Fasettilukko voi aiheuttaa kirputtamista, karvojen nousemista -> oireita mekaniikassa -> jopa halvaantumistyyppisiä oireita

Mitä on biomekaniikka?
- Biologisten järjestelmien tutkimista mekaniikan avulla. Esim. mitä tapahtuu rangassa, hermotuksessa, lihaksissa jne. kun koira vaikkapa hyppää
- Selittää miten liike syntyy mekaanisesti
- Käytetään esim. vammamekanismien arvioimisessa
- Biomekaniikka on anatomisen rakenteen ja liikkeiden yhteisvaikutusta toisiinsa nähden
- Koiran asennon, liikkeen ja liikkumisen arvioinnilla pyritään selvittämään biomekaaniset poikkeavuudet/häiriöt, jotka antavat pohjan diagnoosin teolle
- Biomekaanisesti on tärkeää ymmärtää erilaisten rakennetyyppien erot ja lihasten toiminta

Rakennetyypit
Ravityyppi
- Tyypillisesti neliömäinen koira

Laukkatyyppi
- Suorakaiteen muotoinen, korkeuttaan pidempi
- Vinttikoirat, jotkut paimenkoirat
- Nikamarakenteeltaan joustavia
- Välilevyperäiset ongelmat tyypillisiä

Vahvatyyppi
- Monesti etupainotteisia
- Tiivis, pyöreä rakenne
- Solutyypiltään nopeita -> maksimivoima esiin
- Kaularanka & lannerangan-ristiluun alue luurin ongelma

Koiran perusliikkeet
- Käynti
- Ravi -> luonnollisin askellaji
- Laukka -> kuormittavin askellaji, jossa koira saavuttaa maksimaalisen nopeutensa
- Jos lannerangassa on ongelmaa -> pupulaukka

Koiran rangan kuormitustekijät
Vaikuttavat tekijät
- Rakennetyyppi
- Kuormitus (harrastuslajit jne.)
- Fyysinen kunto (ikä, lihaksisto, ylipaino)
- Perintötekijät
- Traumat, sairaudet

Hypomobiili vs. hypermobiili
- Hypomobiili = aliliikkuva ranka, joka on altis esim. sidekudosvenähdyksille/revähdyksille/mikrotraumoille ja fasettilukoille. Kireät sidekudokset, tiukempi nikamarakenne.
- Hypermobiili = yliliikkuva ranka, joka on altis esim. välilevyperäisille ongelmille (eriasteiset prolapsit) ja retkahdusvammoille (whiplash). "Löysät" sidekudokset.
- "Aliliikkuvalle liikettä (mobilisaatio), yliliikkuvalle voimaa (syvälihasharjoitteet)"


Koiraharrastuslajit
- Jokainen koiraharrastuslaji vaikuttaa koiran rankaan ja lihaksistoon - toiset kuormittavat enemmän, toiset vähemmän
- Yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat siihen miten kuormittavaa koiran harrastama laji on ko. koiran fysiikalle
- Harjoittelulla voidaan vaikuttaa koiran kuormittumiseen, mutta vain koiran rakenteen ja fysiikan sallimissa rajoissa

Agility
- Koiraharrastuslajiesta ehkä suosituin ja kuormittavin?
- Kuormittaa tasaisesti koko rankaa. Ongelmia kuitenkin eniten lannerangassa (toistuvat ponnistukset) ja rintarangan etuosissa (käännökset, alastulot)
- Traumaperäisenä useimmin erilaiset ponnistusvaiheen venähdys- ja revähdys-, putoamis-, kaatumis- ja retkahdusvammat sekä törmäys- ja iskuvammat

Toko ja pk-lajit
- Paljon toispuoleista rasitusta rankaan, etenkin kaularangan alueelle (seuraaminen) -> oikea yläniska, vasen takajalka kuormittuu eniten
- Kuormitusta lannerankaan ja rintarangan etuosaan (hypyt ja liikkeestä pysähtymiset) -> verrattaessa agilityyn on tämä kuitenkin suhteessa vähäistä, sillä toistojen määrä on pienempi
- Vähemmän loukkaantumisia suhteessa muihin lajeihin?

IPO / suojelulajit
- Vaativa ja rankka laji, varsinkin kaula- ja lannerangalle
- Tyypillisiä ongelmia yläniskan, kaula- ja rintarangan liitoskohdan (C-ylimeno) sekä Th-ylimenon ja etenkin lannerangan alueen whiplash-tyyppiset vammat ja vauriot (huom! prolapsit!)
- Niskan alueen ongelmatiikka huomattavan runsasta, usein myös oireita eturaajoihin

Vinttikoiralajit
- Vinttikoirilla yleisiä ovat lannerankaperäiset ongelmat
- Jonkin verran mm. törmäyksistä johtuvia välilevy- ja murtumavammoja sekä rangan kierto/whiplash-vammoja
- Varpaiden murtumia ja pieniä revähdyksiä
- Valitettavasti myös jonkin verran kuolemaan johtavia onnettomuuksia (ratagreyn huippunopeus jopa n. 80km/h!)

Powerdog -lajit
- Kuormittavat rankaa tasaisesti, mutta erityisesti kaula- ja lanneranka ovat lujilla
- Puru- ja vetolajit vaikuttavat etenkin yläniskan alueeseen
- Myös välilevytasolle painetta tuovat kovasta vauhdista tehtävät pysäytykset ja toistuvat vedot
- Myös Suomessa lajin suosio on kasvussa - etenkin vahvatyypin koirien parissa

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Two Souls, One Mind - Jenni Leinon luento

OneMind Dogs -kouluttaja Jenni Leino saapui tänään Seinäjoelle LAGU Ry:n hallille pitämään noin kolme tuntia kestäneen luennon agilityn perusasioiden opettamisesta. Teoriapainotteinen koulutus koostui luennosta, käytännön esimerkeistä sekä keskustelusta. Omia koiria ei luennolle osallistujilla ollut mukana ollenkaan. Luennosta sai paljon hyviä ideoita ja näkökulmia omaan treenaamiseen!

Suora lainaus luennon sisällöstä Lagun sivuilta:
"Sujuvan agilitysuorituksen perustana on huolellisesti tehty pohjatyö. Jos pohjatyön tekeminen jätetään väliin, joutuu ohjaaja paikkaamaan koiran puuttuvia taitoja ohjauksella koko koiran agilityuran ajan. Perustaitojen vahvistaminen parantaa koiran itseluottamusta, sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä.

Erityyppisistä radoista selviytymistä helpottaa myös koiran vahva esteosaaminen. Mitä itsenäisemmin koirasi osaa esteet suorittaa, sitä helpompaa sinun on päästä sijoittumaan radalla sinne minne haluat jatkorataa ajatellen.

Luentomuotoisessa koulutuksessa käydään läpi agilityssä tarvittavia perustaitoja ja niitä vahvistavia harjoituksia, sekä esteopetuksen perusteita. Mikäli aikaa riittää, mietitään myös ratkaisuja erilaisiin estesuorituksiin liittyviin ongelmiin."

Pähkäilin vielä pari tuntia ennen luennon alkua, että menenkö vaiko en - jaksanko lähteä ajamaan Seinäjoelle. Onneksi lähdin! Luennolta todellakin sai hyviä vinkkejä omaan treenaamiseen ja aion kokeilla niitä käytännössä.


Seuraavaksi pieniä muistiinpanoja itselle, joita en valitettavasti nyt lähde availemaan sen enempää. Menkääpä Jennin luennolle, mikäli kiinnostaa - suosittelen! :)


  • Sujuvampi estesuoritus -> nopeampi aika radalla
  • Harjoittele esteet varmoiksi. Tee koiralle erilaisia häiriöitä sen suorittaessa esteitä (esim. pujottelee); kävele vierellä/vastaan, juokse vierellä/vastaan, "kaadu", huido, huuda, heittele leluja tms. koiran lähelle jne.. Vaikeuta vähitellen!
  • Kontakti, lukitus, ennakointi
  • Pidä itse kontakti koiraan; se on ohjaajan tehtävä, ei koiran!
  • Mitä enempi koira joutuu hakea kontaktia ohjaajaan, sen heikompi suoritusvarmuus esteillä.
  • Omat negatiiviset reaktiot pois radalta!
  • Jos koira suorittaa esteen väärin, yleensä virheen on tehnyt ohjaaja - koira tekee sen, mitä sille on opetettu ja jos ei ole opetettu, koira 'soveltaa' ja tekee kuten olettaa ohjaajansa haluavan.
  • Koulutettavuuteen vaikuttaa mm. rotu, tempperamentti, ikä..
  • Ei muuteta ohjausta; otetaan "apuohjaaja" palkkaamaan koira esteellä. Ohjaaja ohjaa samalla tavalla koko ajan eikä jää varmistelemaan esim. hyppääkö koira varmasti..
  • Esim. kontakteilla vaadi aina samanlainen suoritus; esim. pysähdys 2on2off -asentoon! AINA = treeneissä ja kisoissa!
  • Harjoittele vapautusta kontakteilta, kun itse olet puomin puolessavälissä, sivulla lähellä/kaukana, vaihda puolta edessä/takana, kävele vastaan, peruuta, hypi, istu, makaa, "kaadu".. Muista kuitenkin vaatia se pysähtyminen 2on2off -asentoon ja vapauta vasta sitten!
  • Verkkojen häivytys kepeiltä; 12 keppiä verkoilla, poista
  • Ohjaa (koiran) linjoja, älä esteitä!
  • Rintakehä ja varpaat näyttää koiralle menosuunnan; mihin seuraavaksi. Vasta sitten kädet ja suulliset käskyt.
  • Jos koiralla tapana lähteä rallattelemaan palkkalelunsa kanssa, opetelkaa kahden lelun leikki; opeta koira luovuttamaan lelu tai käytä lelua, jossa on esim. pitkä naru, josta voit pitää kiinni.
  • Paikallaoloharjoituksia häiriössä! Palkkaus, kun koira on paikoillaan (istumassa); heitä lelu/vie herkku sinne missä koira istuu ja muista vapautus!
  • Estesuorituksen jälkeen huomioi ensin koira ja vasta sitten treenikaveri tai kouluttaja!
  • Virheet on informaatiota, ei negatiivinen asia.
  • Treenaa niin kuin kisaat ja kisaa niin kuin treenaat.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Lena Danker: Tyyppioppi, rakenne ja liikkeet -luento

Kotiuduin juuri Nurmosta, jossa järjestimme SCY Pohjanmaan ao:n kanssa Lena Dankerin Tyyppioppi, rakenne ja liikkeet -luennon, joka oli räätälöity keskittymään enempi collien tyyppiin, rakenteeseen ja liikkeeseen, mutta oli hyödyllinen muidenkin rotujen omistajille. Luennolla nostettiin koira ihan kirjaimellisesti pöydälle; esimerkkikoirina meillä oli yksi pitkäkarvainen ja yksi sileäkarvainen collie. Lena ei arvostellut koirien rakennetta vaan koirat tosiaankin olivat vain esimerkkeinä. Luento oli varsin mielenkiintoinen ja koiran rakennekin avautui ihan uudella tavalla! Lisäksi luento antoi jokaiselle koiranomistajalle ja/tai ylipäätään koirien kanssa tekemisissä olevalle ajattelemisen aihetta - mihin ollaan jalostuksessa menossa koirien rakenteita ajatellen. Lämpimästi voin todellakin suositella tätä luentoa jokaiselle!

Kiitoksia kaikille mukana olleille sekä tietenkin Lenalle! © Henri Pajander