Stressipeikko

25.3.2013

Otsikolla viittaan Awaan. Se oli mulla tänään mukana koulussa hierontatunneilla, ja voi jestas miten se stressas..! Läähätti, sydän hakkas tuhatta ja sataa, pudotti karvojaan, hilseili.. Ensiksi tietenkin nostettiin se pöydälle, koska helpompihan se olisi siinä ollut hieroa, mutta eipä se siinä rentoutunut sitten yhtään, joten kokeiltiin miten se käyttäytyisi lattialla. Stressasi tilannetta, mutta vähemmän mitä pöydällä, joten hierottiin sitä siinä sen mitä voitiin. Aina kun se oli vähän enemmän rentoutumassa, huoneeseen saapui joku tai sitten kuului jotain kolahduksia, puhetta, huudahduksia tms., jotka sai Awan taas valpastumaan ja rentoutuminen piti aloittaa alusta. Itse oltiin siinä tilanteessa rauhallisia ja päättäväisiä. Ehkä Awa olisi pidemmän ajan kanssa lopulta rentoutunutkin, mutta aika vain loppui tällä kertaa kesken, kun pitikin alata siivoamaan pöytiä ja lattioita, että päästiin lähtemään kotiin.
Ennen kotiinlähtöä kävin kuitenkin itse vielä koululla syömässä ja jätin Awan siksi aikaa pihalle odottamaan ovien viereen. Hienosti se siinä odotti, ei haukkunut ollenkaan ja katseli vain maailmanmenoa. Se oli ihan normaali heti, kun se pääsi pois rakennuksesta missä sitä hierottiin. Palautui siis tosi nopeasti.

17.3.2013

Illemmalla sitten käväistiin lenkillä; Awa sai juoksennella irti ja Heta liinassa. Mahtava huomata, kun Awalla ei ole minkäänlaisia aikeita ottaa hatkoja ja se seuraa missä menen. Se voi käydä metsässä vähän kauempana pyörähtämässä, mutta ilmestyy melko pian näkyviin tai tulee käymään luonani. Parina kertana oon tässä rivarin parkkipaikalla päästänyt remmin kädestäni ja Awa on saanut jolkotella ovelle itsekseen omaa tahtia ja hyvinhän se on toiminut. Jos on jäänyt jälkeen, niin pieni nimeltäkutsuminen on riittänyt ja se on sitten tullut odottelemaan, että saan oven auki :] Vielä kun päästäisiin Hetankin kanssa edes tähän samaan tilanteeseen, niin olisi erittäin hyvä. Mutta, jos Awa on kerta oppinut olemaan irti, niin pakkohan Hetankin on oppia ennemmin tai myöhemmin ^^'

17.3. (sunnuntai) käväistiin myöskin lenkkeilemässä ja seuranamme oli sillä kertaa Wilma koirineen. Silloinkin meni irtiolot loistavasti - Heta oli liinassa ☺ Takaisinpäin kävellessämme meitä vastaan tuli vanhempi pariskunta ja otin Awan sitten hihnaan. Vaihdettiin muutama sana hienosta lenkkeilysäästä ja pariskunta lähti sitten jatkamaan matkaansa, joten päästin Awan taas irti. Ihmiset olivat päässeet jo jonkin matkan päähän, kun Awa päätti, että lähteekin niiden perään, mutta kääntyi heti takaisin, kun sitä kutsuin! Hihii, huippua ^^'
Kuviakin tästä reissusta on ja niitä tässä postauksessa onkin taas mukava määrä :D

"MUN KEPPI!"

Hetukin tahtoi leikkiä kepillä

Miten niin kaksi pystykorvaa ei jaksanu keskittyä? :D

Tätä mieltä Runo oli poseeraamisesta :D

BFF♥

Kuka arvaa missä päin herkut oli?

♥

Kaverukset

Huomenna Seinäjoelle koulusta kuuntelemaan jotain hevosluentoa ja keskiviikkona normipäivä kaheksasta neljään ja sen jälkeen olis vuorossa viiden päivän pääsiäisloma :)