Treenailua leikin lomassa

Käväistiin eilen Wilman ja Patronin kanssa koulumme agilitykentällä vähän treenailemassa pentusia. Patronin ensin treenaillessa Frini odotti kentän ulkopuolella. Aluksi osoitti mieltään haukahtelemalla "MITÄ!? Jätitte mut tänne YKSIN!? EI KÄY PÄINSÄ!"... Emme kiinnittäneet siihen huomiota sen haukkuessa, mutta heti kun hiljeni kävin palkkailemassa. Kun lähdin pois sen luota, se jatkoi haukahteluaan. Muutaman kerran tätä toistettiin ja sitten se oikeastaan osasi ollakin jo aika kelvosti siellä sivussa odottelemassa vuoroaan. Oli tosi hienosti jopa silloin kun eräs koulumme henkilökunnasta käveli ohitse kissansa kanssa (kissa käveli siis valjaisiin kiinnitettynä Frinin ohitse). Odotin kyllä vähäsen, että nyt tulee muutama haukahdus, mutta ei! Tyttö vain katsoi kissaa ja antoi heidän mennä ohitse kaikessa rauhassa. Wau ^_^

Patronin treenailtua oli tietenkin Frinin vuoro. Leikittiin alkuun vähän lelulla, jonka jälkeen muutamat perusasennot sekä pienet pätkät seuruuta. Alkaa mun palkkauskäsikin olla ihan hyvällä paikalla pikkuhiljaa, vähäsen vielä pitäisi saada sitä lähemmäksi itseä; siis enempi reiden etuosaan. Eiköhän se siitä pian oikeaan kohtaan siirry, toivottavasti ^^'
Sormiaan saa kyllä varoa, kun harjoitellaan ja herkulla palkkaa. Tuo on sen verran ahne, että vie melkein sormet mukanaan. Ainakin vielä (toistaiseksi) ne on kuitenkin tallella >:)

Kokeiltiin me myös agilityputkea, joka oli alkuun Frinin mielestä tosi jännittävä. Eihän semmosen läpi nyt noin vain syöksytä! Hetken pentunen siihen totutteli ja mietti, että mitä se tästä hyötyy, jos nyt tuosta läpi rynnistää. Lopulta se rohkaistui ja meni läpi! Jeejee, bileeeet! :) Ja tämän jälkeen ei ollut mitään ongelmaa enää putken suhteen, sujahti siitä läpi innoissaan; mentiin putkea kohti, Frini meni putkeen ja mä juoksin toiseen päähän palkkaamaan; heittämään lelun (ja putkihan tosiaan laitettiin suoraksi ja niin lyhyeksi kuin vain suinkin saatiin se pysymään). Tällä tavoin meidän putkeen totuttelu eteni:

Ja lopuksi siitä mentiin läpi rennosti. Ei se ollutkaan niin jänskä juttu sittenkään ja mikä parasta, sen jälkeen kun oli läpi sujahtanut, sai riepotella lelua! ☺
Harjoiteltiin me hyppyjäkin. Tai no "hyppyjä". Pentuhan juoksi siis vain läpi, kun rima oli maassa. Ei näin pientä vielä hypytetä ettei luusto/nivelet kärsi.

Ja tähän loppuun kysymys, jos joku agilityharrastaja tätä lukee: Mitäs kaikkea me voitaisiin kotosalla harjoitella, mistä sitten olisi agilityssä(kin) mahdollisesti hyötyä? Voiko esimerkiksi kontaktiesteiden juttuja harjoitella jotenkin kotona, ja jos, niin miten? (eikös ne kuitenkin ole puomi, keinu ja A-este? Vai onko muitakin?) :P

"Varmaan kannattais keskittyä siihen hengittämiseenki treenien ohella.. Meinaan oot vähäsen liilahtava naamasta :0" ~ Nita