Pentujen agilitykurssilla (1. korvauskerta)

Käytiin pitkästä aikaa ohjatuissa agilitytreeneissä Ilmajoella ja kyllä olikin mukavaa, kun sai neuvoja, että miten voi lähteä jatkamaan eteenpäin. Alkuun treenattiin nenäkosketusta alustaan, jota ei olla Frinin kanssa taas pitkiin, pitkiin aikoihin harjoiteltu. Hyvin tuo kuitenkin muisti mitä siltä halusin ja melko nopsaan tahtiin naputti kantta nenällään ja palkkaa sai lapata suuhun aika vauhdilla.
Sitten siirryttiin tekemään putkeen irtoamisia, jonne Frini kyllä hakee hyvin. Kolme (vai neljä?) toistoa otettiin, joista ensimmäisellä neiti meinasi juosta putken ohi suoraan palkalle, mutta sain estettyä ja ohjattua putkeen. Loput toistot menikin sitten tosi hyvin.

Seuraavana vuorossa keppien treenausta. Kujakepit, ja niiden välistä tarkoitus laittaa koira etenemään targetille. Kivasti onnistui nyt tämäkin ja kummaltakin ohjauspuolelta.
Siitä siirryttiin kontaktitreenille; takatassut jäi laudalle ja siitä palkka ja vapautus. Kummaltakin ohjauspuolelta tämä sujui tällä kertaa hienosti!

Seuraavaksi harjoiteltiin kiertoja. Laitettiin targetti esteen taakse ja lähetettiin koira "kierrä" -käskyllä matkaan. Koira suuntasi targetille ja sieltä kiertäen esteen takaisin ohjaajan luo. Frini oli tässä tosi kätevä! Ja nopea! Palkkasin narupallolla välillä, mutta tällä kertaa en päästänyt irti, ettei neiti lähde rallittamaan pitkin kenttää ja sabotoimaan toisten suorituksia :'D Revittiin lelua ja voi, että sekin oli Frinin mielestä niin mukavaa!
Seuraavaksi taidettiin mennä omatoimisesta harjoittelemaan rengasta. Kaksi kertaa kummaltakin ohjauspuolelta ja mukavasti meni tämäkin. Ei moittimista.

Renkaan jälkeen saatiin ohjeet miten harjoitella niistoja. Eipä tuo sanonut mulle alkuun mitään, mutta sitten kouluttaja selvitti asian ja se olikin ihan "piece of cake". Frini meni niin mahtavasti! Yritin piirrellä taas taitavasti Paintilla (kuva alla) ja havainnollistaa vähän mitä tässä nyt yritän selittää :D Laitoin Frinin istumaan hyppyesteen eteen ja itse siirryin siivekkeen taakse (kuvassa siniset 'kolmiot' kuvastaa siivekkeitä :D), annoin käskyn "hyppää" ja Frini 'hyppäsi', jonka jälkeen ohjasin sen kädellä esteen ja itseni välistä. Muutamat toistot kummaltakin ohjauspuolelta ja Fritsu oli niiiin pätevä! ♥
Loppuun vielä paikkaistumista (meillä käskynä "odota") ja kierreltiin ja kaarreltiin koirien ympärillä koiran tason mukaan. Frini pysyy jo ihan kivasti paikoillaan odottamassa, välillä tosin keskittyminen herpaantuu ja persus nousee maasta, mutta uutta yritystä kehiin ja sitten kun on hetken malttanut istua paikoillaan, tulee vapautus.

Nyt pitäisi syödä jotain ja sitten pakata taas kamat kasaan, koirat autoon ja lähteä kohti Kauhajokea. Siellä pitäisi vielä käydä hoitamassa koulun pieneläimet.

Turinointia menneeltä viikolta

Pientä kertausta kuluneen viikon tapahtumista:

Tiistaina (22.10.) käväistiin kaverini kanssa peltoilemassa koirinemme. Mulla oli mukana kaikki kolme hurttimustani, kuten myös kaverillani kaikki kolme omaansa. Kävellessämme pellolle päin tajusin, että kyllä sitä pitäisi olla silmät selässäkin, kun koirien kanssa on liikenteessä.. Kävelin rauhassa pellon suuntaan, kunnes yhtäkkiä multa vedettiin jalat alta. Kiitos beauceronit Patron ja Irkku ♥ :D Tuo ilmalento olisi kyllä pitänyt saada videolle, olisi varmasti ollut hyvää "Hauskat kotivideot" -kamaa! Voi luoja.. Aluksi en edes tajunnut mitä oikein tapahtui, nauratti vain. Vähän tärähti, mutta kipeää en siinä vaiheessa edes oikeastaan saanut. Muutama päivä tuon jälkeen tosin meni vähän paikkoja kolottaessa, mutta se mikä ei tapa, vahvistaa. Oikeassa kyynärpäässä on mustelma, koska otin sillä kohdalla vastaan kaatuessani. Tärähdyksen voimasta vähän on muitakin paikkoja kolottanut, mutta kyllä siitä selvittiin. Tänään ei enää ole ollut olo niin kuin jyrän alle jääneellä :') Täytyy vielä selventää, että eihän nuo koirat nyt tuota tarkoituksella tehneet "hah, nyt juostaan tuota päin ja kaadetaan se!", vaan innoissaan leikkivät eivätkä huomanneet väistää. Vahinkoja sattuu, sille ei voi mitään :)

Torstaina (24.10) saatiin Frinin kanssa lenkkiseuraksemme Jessica koiriensa Ilon ja Murun kanssa. Kierrettiin lenkki kaupungissa ja Friniin saan olla taas tosi tyytyväinen. Koiraohituksia lenkillä tuli yksi, mutta sekin meni paremmin kuin hyvin! Aiemmin olen mahdollisuuksien mukaan ottanut hieman etäisyyttä vastaantuleviin koirakoihin, eikä ollakaan kävelty ihan suoraan vastaan toista koiraa. Nytkin olisi toki ollut etäisyydenottoon mahdollisuus, mutta ajattelin, että "hitto, nyt kokeillaan onnistuuko ohitus ihan 'normaalilla' välimatkalla". Kaivoin taskusta muutaman herkun ja sanoin Frinille "ohi" -käskyn. Toistin käskyä, jos Frinin mielenkiinto meinasi herätä vastaantulevaa kohtaan. Muutaman kerran Frini koiraa vilkaisi, mutta sen luokse ei lähtenyt pyrkimään vaan ohitti tosi nätisti! Wihii. Elämän pieniä iloja ^_^

Perjantaina (25.10.) otin kouluun mukaan Hetan ja Frinin. Ensimmäiset kaksi tuntia viettivät ulkotarhassa ja viimeiset kaksi tuntia saivat olla luokassa mukana hevosenhoidon teoriatunneilla. Tunneilla oli mukana myös Sannan yhdeksänviikkoinen Jäynä-bokseri, jonka kanssa tytöt leikkivät nätisti. Vähän jännitin miten Frini suhtautuu; tajuaako se kokoaan, että on jo hieman isompi kuin Jäynä. Jännitys osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä Frini osasi telmiä pikkubokserin kanssa niin kamalan nätisti, eikä sitä yhtään haitannut vaikka Jäynä välillä roikkui niin kauluksessa kuin korvissakin. Myöhemmin Jäynä myös keksi, että Frinin päällä on tosi pehmoinen maata! Ja tähänkään Frini ei tuumannut mitään, vaan sen ilme oli "siinäs nyt makoilet sitten" :')

Koulun jälkeen käytiin pienellä kävelyllä ja vähän lämmiteltiin, koska oltiin menossa vähän agilityilemään koulun kentälle. Frini jäi odottamaan, kun ohjeistin Sannaa ja Jäynää. Aloitettiin hyppyesteestä; siivekkeiden välistä juoksemista tottakai vain. Ei hyppyjä vielä noin pienen kanssa voi edes tehdä. Hienosti Jäynä kulki Sannan mukana ja kuunteli. Mahtava pentu! Muutaman toiston jälkeen päästettiin Jäynä tauolle ja Frini astui kehään.
Tällä kertaa otettiin ensin parit hypyt ja niiden jatkoksi mutkaputki. Hyppyihin laitoin rimat matalimmalle korkeudelle. Muutama toisto tehtiin ja kivasti Frini loikki puomien ylitse. Mahtipalkkakin löytyi; narupallo! Voi sitä riemun määrää! Neiti sai hepulit ja rallatteli menemään lelu suussaan kenttää ympäriinsä :D Olin mukana sen onnessa ja annoin sen riehua, kun kerran nyt löydettiin se huippupalkka. Hetken rallitettuaan toi lelun mulle ja tehtiin vaihtokaupat; minä sain lelun ja Frini nakin. Sitten jatkettiin.

Hienosti Frini haki putkeen kaukaakin, kun "ihan huvikseni" kehotin sitä sinne menemään. Osoitin kädellä putken suuntaan ja annoin käskyn "putkeen!". Frini pysähtyi ja selvästi katsoi "Missä putki? Tuolla!", ja juoksi täysillä putken läpi. Sen jälkeen sai mitä isoimmat kehut, tottakai. Taukojakin pidettiin, ilman muuta.
F:n ollessa tauolla, Jäynä tutustui putkeen. Sanna houkutteli toisessa päässä ja minä pidin Jäynästä kiinni, ettei lähde putken ohitse Sannan luo (putki asetettiin suoraksi ja niin lyhyeksi kuin mahdollista). Jäynällä meni pieni hetki todeta, että kyllä sinne putkeen voi mennä. Reipas poika se on, seuraavalla kerralla tohtii mennä putkesta ihan varmasti reippaammin.

Frini takaisin kentälle ja nyt kokeiltiin mennä toisinpäin; ensin putki ja sitten hypyt. Tämä oli haastavampaa. Ehkä viidennellä kerralla onnistuttiin ja siihen sitten lopetettiin tuo harjoitus. Vähän pientä leikkimistä ja rallattelua väliin, jonka jälkeen kokeiltiin vielä kujakeppejä, joita ei olla tehty ikuisuuksiin. Ne oli Frinille nyt hieman oudot, olis vain tahtonut kiertää ne eikä mennä niiden välistä. Aloitettiin alusta niiden suhteen; menin itsekin kujasta Frinin kanssa pari kertaa. Pari kertaa siirryin jo sivulle, keppikujan "ulkopuolelle" ja kyllä se Frini siinä taisi taas tajuta, ettei se kuja nyt niin hirveä ollutkaan :P Loppuun vielä narupallon kanssa riehumista ja sitten jäähdyttelyt pienen kävelylenkin muodossa.

Tästä sitten lähdettiin Sannan kanssa Wilman luo kaffittelemaan, peltoilemaan ja kuvailemaan koiria :') Otettiin kaikista koirista seisotuskuvat sekä naamakuvat. Ja tietenkin kamera lauloi myös silloin, kun koirat leikkivät ja juoksentelivat keskenään. Ihanaa, kun koirat tulee toimeen ♥
Jäynäkin sai monta hyvää koirakokemusta tuon päivän aikana. Ja pakko vielä kerran sanoa, että Frinistä oon tosi ylpeä, kun osasi kohdella Jäynää hyvin; eikä leikkiessäkään rynnännyt täysiä päälle vaan tajusi kokoeron. Noinkin nuoreksi koiraksi käyttäytyi siis pikkupikkupennun seurassa mahottoman hyvin ♥
Sannalle muuten jälleen suuret kiitokset kuvasista! :)

Viiden aikaan lähdin ajelemaan kotikotiin. Ensin kävin äiteen tykönä Kurikassa ja siitä jatkoin matkaa isseen luo. Isseen tykönä sitten pian havaitsin, että Heta nyt ei ole oikein normaali. Se oli kamalan vaisu ja piti sellaista pientä vikinää, ruokakaan ei maistunut.. Kävelikin ihan kuin sen mahaan olisi sattunut. Seurailin sitä ja aloin miettiä, että mitä kaikkea koira oli syönyt sinäpäivänä. Froliceja, nakkeja, broilerpyörykän ja pari Jäynän herkkua.. Ei mitään sen kummempaa. Ja tuon vatsa ei herkästi sekaisin mene, joten ei se voinut noista syödyistäkään johtua. Mieleen ehti jo hiipiä, että onko se nyt hemmetti jossain vaiheessa löytänyt jostain maasta jotain myrkkyä.. Nytkin kun Kauhajoelta on tämän viikon aikana parista paikasta jo jotain myrkkymakkaroita löytynyt, niin väistämättä se tuli mieleen :(
Heta hakeutui ensin sängyn alle ja sitten yhden lipaston alle makaamaan ja vinkui pienesti.. Kannoin sen sitten sänkyyni, että pystyn seurailla sen vointia samalla, kun etsin netistä tietoa, mikä sitä voisi vaivata. En kuitenkaan löytänyt mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa.
Menin sen viereen rapsuttelemaan sitä ja torkahdin. Kun havahduin hereille, Heta nukkui vieressäni edelleen. Nousin ja Heta ei hievahtanutkaan.. Säikähdin ihan hemmetisti, kun se ei heti reagoinut nimeensä millään tavalla. Korotin vähän ääntäni, rapsutin ja vähän 'ravistelin' Hetaa, kunnes se sitten avasi silmänsä. Se vain nukkui niin sikeään, ettei heti tajunnut maailmanmenosta mitään. Siinä sitten jatkoin vähän sen rapsuttelua ja kehotin pihalle pissalle. Hitaasti Heta nousi ja käveli ulko-ovelle. Pihalla reipastui.
Tänään sitten olikin jo normaali omaitsensä ja ruokakin taas maistui. Jäi nyt ihan mysteeriksi, mikä flikkaa vaivasi.. Mutta onneksi taasen selvittiin vain säikähdyksellä ja murehtimisella..

Ensi viikon torstaina ja perjantaina (31.10. & 1.11.) on koulullamme Avoimet Ovet, ja torstaina Frini sekä Awa ovat mukana koiranäytöksissä (F agilityssä & A tokossa) ja Heta pääsee trimmaustiloihin harjaukseen, pesuun, korvienpuhdistukseen sekä muuten vain paijailtavaksi.
Frinin kanssa suoritamme ns. näytöksen ihan kuten yleensäkin treenailemme. Eipä me oikein muulla tavalla sitä voida suorittaakaan, koska ei me vielä "osata" mitään sen kummempia juttuja. Ja eihän meidän tarvikaan! Frinikin on vasta 7kk! ;) Onneksi näytöksissä on mukana myös koirakoita, jotka ovat jo lajissa pidemmällä, joten välillä nähdään myös sellaisia suorituksia, joissa jo koirakin (ja ohjaaja) tietää enemmän mitä tehdään ja miten tehdään :)
Awan kanssa sitten tokoillaan ja treenin kannalta tämäkin suoritetaan; paikkamakuuta, pieniä pätkiä seuraamista, luoksetuloa, perusasentoa ja liikkeestä maahan.. Tuossa meidän tokoilusuunnitelma torstaille ^^'
Näytöksiähän on siis kolme kertaa yhdentoistatunnin aikana, joten Awankaan kanssa noita kaikkia en tee yhdessä näytöksessä. Pahin painajaiseni on, että Awa on juuri tuolloin sitä mieltä että "haista pa*ka, tee keskenäs. Mua ei nyt huvita".. Sillä kun niitä päiviä on toisinaan :'D Noh, jos se on tuolla asenteella matkassa silloin, niin ei voi mitään. Sitten ei vaan tehdä mitään vaikeampia harjoituksia vaan ihan perusjuttuja (tai "perusjuttuja"); istumista ja maahanmenoa, tassunantamista ja ylävitosen heittämistä. Niitä se ainakin tekee innolla vaikka mitkään paikkamakuut tms. ei kiinnostaisi.. Toivotaan kuitenkin, että Awalla olisi hyvä päivä :')

Haasteloinen

Toiveesta todeksi -blogi haastoi lukijoitaan vastaamaan 11 kysymykseen ja nyt ajattelin niihin vastailla:

1. Oletko löytänyt Elämäsi Rodun?
- Hmm, pk collie on ensimmäinen rotukoirani ja tällä hetkellä se ainakin tuntuu siltä Thö Rodulta. Vaikea kuitenkin sanoa, että voisiko joku muukin rotu tuntua siltä, kun tosiaan en muunrotuisia ole omistanut. Enkä tule omistamaankaan moneen, moneen vuoteen. Joten tällä hetkellä ainakin pk collie on Elämäni Rotu. Jos näin voi sanoa ☺

2. Entä Elämäsi Koiran? Mikä tekee juuri siitä Elämäsi Koiran?
- Apua, en osaa vastata tähän. Jokainen noista on omalla tavallaan Elämäni Koira. Myös Piiku oli yksi Elämäni Koirista. Se oli erityisen spesiaali ehkä sen takia, koska se oli ensimmäinen ♥ Awan kanssa on ollut ja on edelleen omat haasteensa, mutta silti sekin on erityisen rakas. Hetaa ei voi olla rakastamatta. Eikä Friniä. Frini on mahtava karvalapsi. Mun pienisuuri Reino ♥ (Lempinimi Reino sai alkunsa kasvattajan onnitellessa näyttelykehien korkkauksesta tekstiviestillä ja puhelimensa hieman ennakoi tekstinsyötössä. Tarkoituksenahan oli siis, että tekstissä lukisi "Frini♥", mutta siitä tulikin "Reino♥" :')) Kaikilla noista on omat tapansa ja tarkoituksensa. Kaikki nuo ovat Elämäni Koiria ♥

3. Onko jotain harrastusta, mitä tekisi mieli lähteä kokeilemaan?
- No onhan niitä, esim. paimennus, valjakkoajo, rallytoko, jälki, haku, koirafrisbee, doboilu, koiratanssi, vepe jne! Saa nähdä mitä kaikkea sitä tuleekaan kokeiltua tässä vuosien mittaan. Ainakin nyt paimennus ja valjakkoilu ovat siinä listan kärkipäässä, rallytoko tulee heti seuraavana.

4. Millainen eläinhistoriasi on?
- Pitkä. Meillä on ollut pari kania (Viivi & Väiski), kun olin pieni (alle kouluikäinen). Myös akvaariokaloja on ollut (miljoonakaloja, neontetroja, kardinaalitetroja, tiikeribarbeja, miekkapyrstöjä, taistelukala.. Ei tosin kaikki samaan aikaan..). Ensimmäinen koira (Piiku) saapui ollessani noin 11-vuotias. Piikun aikana ei muita lemmikkejä ollut. Kun Piikusta aika jätti, elin puoli vuotta koiratonta elämää, mikä tuntui erittäin tyhjältä! Awa saapui taloon 14-viikkoisena vuoden 2011 maaliskuussa ja Heta 2-vuotiaana kodinvaihtajana vuoden 2012 kesäkuussa. Toukokuussa 2013 elämääni saapui vuodenpäivät haaveilemani blue merle pitkäkarvainen narttucollie, jolla oli saapuessaan ikää 7½viikkoa. Jossain välissä haaveilin myös kanista (hermeliinistä tai kääpiölupasta), mutta luovuin sitten ajatuksesta. Saattaisi moinen pitkäkorva herättää koirissa liian paljon mielenkiintoa, joten.. Eiei. Ehkä joskus, mutta ei nyt (onneksi asun tällä hetkellä sen verran pienessä kämpässäkin, että kanihäkki ei sinne edes mahtuisi ;p).
Kavereilla on aina ollut kissoja ja sitä kautta on niihin tutustunut. Ala-asteikäisenä kävin kaverin kanssa silloin tällöin hoitamassa (ts. harjailemassa) hevosta ja paria shetlanninponia. Matelijat yms. eivät ole koskaan oikein olleet lähellä sydäntä, eivätkä ole vieläkään..

5. Mikä on parasta koiraharrastuksessa? Mikä ikävintä?
- Parasta on ehdottomasti onnistumisen tunne! Se voittajafiilis mikä tulee, kun jokin asia onnistuu! Kyllä te tiedätte sen tunteen! Parasta on myös harrastusten kautta saadut uudet tuttavat, jotka eivät kyllästy höpöttämään koirista :D On myös mukavaa huomata kehittyminen, niin oma kuin koirankin.
Ikävintä on varmaankin se, kun tuntuu ettei mikään onnistu. Jos on huono päivä itsellä tai koiralla, silloin ei treenauskaan onnistu (joten tällöin jätetään suosiolla treenit tekemättä..). Koiramaailma osaa olla myös julmaa, ihmiset puhuvat toisistaan, eivätkä aina positiivisessa mielessä. Jotkut vetävät omia johtopäätöksiä, mutta todellisuudessa asioista kannattaisi ensin ottaa selvää..

6. Mikä on teidän laji?
- Eiköhän se Awan kanssa ole toko. Frinin kanssa toivottavasti agility ja toko. Hetan kanssa keskitytään vain hömpöttämään ;p

7. Mikä on lapsuutesi haaverotu? Onko edelleen?
- En tarkalleen muista, että oliko joku rotu ihan ykkönen.. Mutta kyllä sitä tuli ihasteltua mm. sakemannia (kiitos Poliisikoira Rexin :D) ja pk collieita (no kiitos Lassien :p). Myös siperianhusky ja alaskanmalamuutti tais olla ihailujen kohteena (kiitos Balto & Hopeanuoli (josta silloin luulin, että se on husky) :P). No olihan tuo pk collie haaverotuna ja nythän semmoisen omistan ♥
Sakemanni ei enää kuulu niihin rotuihin, eikä myöskään muutti. Huskyt on kivoja, mutta itse tuskin koskaan tulen sellaista omistamaan :)

8. Miten päädyit juuri siihen rotuun, mikä sinulla nyt on?
- Halusin koiran, jolla on miellyttämishalua (hieman enemmän kuin noilla pystissekoituksilla ;p). Koiran, joka rakastaa tehdä töitä ihmisen kanssa. Koiran, joka sopii monenlaiseen menoon. Ja sitähän tuo collie on. Frini rakastaa tehdä töitä, sillä on miellyttämishalua, se on oppivainen. Siitä on monenlaisiin harrastuksiin; agility, toko, mätsärit/näyttelyt, jälki, valjakkoilu, haku jne.. Ja onhan se kauniskin.

9. Miten päädyit juuri siihen kasvattajaan, jolta koirasi on?
- Selailin netissä kasvattajien sivuja ja etsin "Sitä Oikeaa", kunnes tuttava taisi Say Wuf:sta vinkata. Olinkin sivuilla aikaisemmin jo vieraillut ja se itseasiassa löytyikin "Suosikki-listaltani" parin muun joukosta. Tutkailin sivuja tarkemmin ja tutustuin kasvattajan kasvatteihin sivujen perusteella. Otin kasvattajaan yhteyttä sähköpostilla ja postittelu jatkui tasaisin väliajoin. Kesällä 2012 sitten kävin paikanpäällä Uudessakaupungissa esittäytymässä ja tutustumassa Kirsiin ja koiriinsa (NouNou (Frinin mummi), Weea (Frinin emä) & Hoax (Frinin velipuoli)). Näin koirat treenikentällä TOKOilun parissa, josta sitten siirryttiin kaffittelemaan Kirsin luo, jossa oli myös juuri sillä hetkellä neljä oikein somaa pikkuista collielapsosta (ihanat Kurko, Mello, Allu ja Winski)! Ikää pennuilla taisi olla silloin n. 6viikkoa. Oli mukava nähdä pentuarkea (ts. pissakakkarumbaa! ;p). Kirsi kertoili avoimesti koiristaan ja rodusta kattavasti, jutustelua riitti puolin ja toisin. Vierailusta jäi erittäin hyvä fiilis ja yhteydenpito jatkui. Lopulta tuli se aika kun Weea oli tarkoitus astuttaa ja siitähän se jännitys sitten alkoi, tuleeko mulle pentu. No tulihan sieltä, "tilaamani" merletyttö ♥ Kiitokset siis Kirsille! ^_^

10. Koirasi paras ja huonoin puoli?
- Frinin paras puoli on kyllä miellyttämishalu, tekemisen into ja sosiaalisuus! Se on oppivainenkin ja kaikkea. Melko rohkeakin; jos säikähtää jotain, palautuu nopeasti. Huonoin puoli taitaa olla haukahtelu "kun mitään ei tapahdu ja mulla on tylsää ja ääää, haukun sitten huvikseni" ^^' Ehkä se joskus oppii hieman hillitsemään itseään. Ehkä. Toivoa ainakin sopiin ;p
Hetan paras puoli on ehdottomasti sen sosiaalisuus! Rakastaa ihmisiä ja toisia (vieraitakin) koiria. Ei tahdo kenellekään mitään pahaa. Helppo käsiteltävä (paitsi kynsienleikkauksesta neiti on vähän eri mieltä, mutta kyllä sekin onnistuu, kun hetken vääntää ;p). Huonoin puoli..? Hmm. Kyllä se taitaa olla lenkeillä vastaantuleville koirakoille haukkuminen. Joskus kuulostaa tosi hurjalta vaikka ei todellisuudessa edes ole. Jep, käytös on koulutettavissa pois. Pikkuhiljaa edetään asiassa..
Awan paras puoli on sen ihmisrakkaus. Awa on myös aika rohkea, menee helposti tutustumaan uusiin juttuihin eikä jää miettimään asioita turhaan. Palautuu säikähdyksestä nopeasti. Huonoinpana puolena pidän myös tuota lenkillä vastaantuleville koirakoille haukkumista. Joskus jopa ihan räyhäämistä. Ollaan edetty tässä asiassa jo parempaan päin. 

11. Linkitä sinun mielestäsi kaunis oman rodun edustaja (omaa ei lasketa)!
- Jos nyt jätän laskuista pois kaikki SW:läiset, niin ensimmäisenä mieleen tuli Corydon Catch Me Driftin "Percy" sekä Yeva-Blue Of Kingly Shine "Sissi"! Omaa silmää miellyttäviä. Monia, monia muitakin on, mutta nuo tosiaan tulivat ensimmäisenä mieleen.

Seinäjoki KV

Herätys seitsemän jälkeen ja puoli yhdeksän aikoihin lähdin Frini kyydissä ajelemaan kohti Seinäjoki Areenaa. Yhdeksän paikkeilla oltiin perillä ja asetuttiin kehän numero 11 laidalle odottelemaan. Kokosin kevythäkin ja lähdettiin kiertelemään myyntikojuilla. Findogsin kojulta lähti mukaan snake-ketjupanta, joka pääsi heti käyttöön kehään mennessä. Showlinkin pisteeltä ostin vielä ihanan violetin näyttelykansion Frinin rekisteripapereita yms. varten. Ensimmäistä kertaa käyttöön pääsi myös uusi blingbling -näyttelyremmi, jonka tilasin Show Leads For Dogs:ilta (ShowStopper Leads). Remmi on musta ja helmet violettisävyisiä, ai että miten tykkäänkään tuosta hihnasta! ^_^

Kehän alkua odotellessa hieman jännitti, ei kuitenkaan mitenkään ylitsepääsemättömän paljon. Kehässä sitten hieman tärisi kädet, mutta onneksi ei mitenkään häiritsevästi :D
Tuomari oli oikein mukava ja käsitteli koiria kivasti. Urospentujen jälkeen kehään menivät kaikki narttupennut, ja siinä sitä pönötettiin hetki ja sitten juostiin pari kierrosta ympäri. Tämän jälkeen oli yksilöarvostelun aika.
Viimeinkin tuli meidän vuoro mennä kehään ja ensin tuomari käpälöi koiran, jonka jälkeen juostiin kierros ympäri ja sen jälkeen vielä edestakaisin. Lopuksi vielä seistiin hetken arvioitavana. Pakko mainita, että vähän jäi harmittamaan, kun en tohtinut juosta niin lujaa mitä yleensä juoksen Frinin kanssa.. Kehässä oli vain noin 50cm leveä matto, jossa koira kulki ja itse sai (joutui) juosta lattialla. Kenkävalinta ei oikein tähän tilanteeseen sopinut, koska ovat hieman liukkaat tuollaisella lattialla, joten sen takia ei juoksuvauhtiakaan saanut kohdilleen. Tuollaisessa hitaassa vauhdissa Frinikin yrittää saada muhun vauhtia napsimalla jaloista ja niinhän se teki nytkin sitten ihan loppusuoralla ravatessa "HAHAA! Vähän voisin yrittää napsia..!" :') Noh, ei voi mitään valivali :D

Kun kaikki narttupennut oli yksilöarvosteltu, mentiin vielä kerran kehään, jossa tuomari sitten sijoitti neljä. Meidät kuitenkin käteltiin tässä vaiheessa ulos :D
Arvosteluun olen taas tyytyväinen, siitä tunnistaa Frinin:

"7kk blue merle narttu. Feminiininen pää, jossa hieno pituus. Hyvän muotoiset silmät. Hieman kevyet korvat. Normaali kaula. Melko hyvin kulmautunut etuosa. Hyvin muodostunut rintakehä. Hieman lyhyt lanneosa. Liikkuu ok, mutta voisi olla enemmän voimaa askelissa. Lupaava turkki. Voisi olla vähän puhtaampi väri. Kivasti esitetty."
PEK-
Tuomarina Johan Andersson (SWE)

Kuvista isot kiitokset Katariinalle sekä Tiialle! :)

"Ai tätä voi syödä!"

Ensilumi satoi tänään, joten pitihän se tietenkin ikuistaa kuviin! Frinin ensikosketus lumeen, ja sehän ihmetytti: "Mitä ihmettä tämä valkoinen on? Ai tätä voi syödä!" :D

Illalla käytiin vielä koko konkkaronkan kanssa koirapuistoilemassa Kurikassa. Koirakavereista messissä oli Ärri (bouvier), Tessa (cottoni), Muru & Ilo (x-rotuiset) ☺
Huomisen ohjelmassa olisi Frinin puunausta; harjaus ja pesu, kynsienleikkaus sekä korvien puhdistus. Täytyy myös katsoa omat vaatteet valmiiksi ja laittaa reppu kuntoon lauantain näytelmiä varten.

Kesähaaste; Mission26

Jospa olisi tämänkin haasteen vuoro välillä. Kertailtiin tänään vanhoja "temppuja" eli ihan perus istumisia, maahanmenoja ja luoksetuloja. Myös perusasentoa ja seuraamista muisteltiin.

Frini istuu jo hyvin käskystä, mutta maahanmenon harjoittelu on totta puhuen vähän jäänyt, joten se pitääkin ottaa syyniin tässä seuraavaksi. Käsiavulla kyllä osaa mennä, mutta jos sen avun pikkuhiljaa saisi häivytettyä, niin olisi oikein bueno. Luoksetuloja otettiin tyylillä; koira istumaan ja odottamaan -> kävelin poispäin ja kutsuin luokse. Hyvällä vauhdilla se sieltä juoksi innoissaan luo! :)
Perusasentoonkin hakeutuu hyvin käsiavulla. Tuota apua olen jo vähän yrittänyt häivyttää -> kyllä huomaa, että flikan aivoissa raksuttaa, että "tähän johonkin mun pitää tällä käskyllä mennä". Eli toisinsanoen apua vielä tarvitaan hitusen, että se oikea paikka siinä sivulla löytyy. Kyllä se siitä!
Seuraaminen on vähän unohtunut. Yhdessä vaiheessa mentiin ainakin viisi metriä jo ihan kivan tiiviisti, mutta nyt haahuiltiin vähän missä sattuu. Joten palataanpa opetuksessa vähän takaisin päin ja vahvistellaan sitä oikeaa paikkaa siinä seuruussa ja mennään ihan pieniä pätkiä vain. Hiljaa hyvä tulee. Onneksi meillä ei ole minnekään kiire ;)

Awan ja Hetankin kanssa istumista, maahanmenoa ja odottamista muisteltiin. Awa teki kaiken nopeasti ja innolla olikin tekemisessä mukana. Hetasta huomaa, että se vielä vähän miettii, että mitäs mikäkin tarkoittaa, mutta osaa kyllä jo kohtuullisen hyvin. Istumaan menee jo nopeasti (jos herkkuja on tarjolla), maahanmeno vähän hitaampaa, mutta onnistuu kuitenkin. Odottaminen vähän niin ja näin, ei oikein malttaisi. Kuudesta toistosta neljä onnistui, eli voiton puolella! ;P

Tehtävät:
1. Raaputushetki
2. Uuden tempun opetteleminen
3. Harjaustuokio
4. Normaalia pidempi lenkki
5. Jos meillä on jokin yhteinen ajanviettotapa, tänään toteutamme sitä
6. Kokkaan koiralleni tänään jotakin
7. Hierontatuokio
8. Hampaidenpesupäivä
9. Herkkupäivä
10. Nostan koirani syliin, painoi se sitten miten paljon tahansa
11. Koirapuistoilua
12. Otan koirastani tänään jonkun lavastetun kuvan ja julkaisen sen tämän postauksen lopussa.
13. Kunnon leikkihetki
14. Vapaana juoksuttelua
15. Esineen heittelyä
16. Esiintymisen (nlyt, mätsärit) harjoittelemista
17. Vanhojen temppujen kertaaminen
18. Leikataan kynsiä tänään, jos niissä on jotakin leikattavaa.
19. Tänään lenkitän koiran eri puolella tai muuten eri tavalla kuin yleensä - vaihtelun vuoksi
20. Otan kuvan koirastani mahdollisimman kauniissa paikassa ja julkaisen sen tässä postauksessa
21. Malttiharjoitus, vaadin koiraani olemaan 2min ajan aloillaan joko istuen, maaten tai seisten
22. Tänään testaan koirani reaktioita eri sanoille. Sanon niin monta koiraani innostavaa sanaa kuin mahdollista, ja lasken kuinka monen kohdalla sen korvat nousevat pystyyn (tai koira muuten osoittaa selkeästi erityistä kiinnostusta ja huomiota). Koirani reagoi [] sanaan.
23. Heitän koiralleni tänään niin monta namia ilmaan, että se saa ainakin yhden kopin.
24. Keksin anagrammin koirani nimestä. Jos en muuten keksi, käytän apuna Lintukotoa.
25. Takkuja? Ei hätää, tänään selvitellään mahdolliset takut
26. Nakkaan koiralleni jonkin aktivointilelun
27. Piirrän koirani tassun ääriviivat paperille ja julkaisen kuvan tässä postauksessa
28. Treenaamme tänään tosissamme jotakin lajia
29. Asetamme harrastus- tai muut tavoitteet loppukesälle
30. Halaan tänään koiraani :--)

Frinin syysposeeraukset

Awan syysposeeraukset

Hetan syysposeeraukset

Jurvan mätsäri

Suupohjan Koirakerho Ry järjesti tänään koirien match show'n Jurvassa, jonne lähdin Frinin kanssa harjoittelemaan ensi viikonlopun Seinäjoki KV:tä varten. Tuomarina pennuilla Leea Närvä (Kennel Ruttunaaman). Samalla kyydillä mätsäriin matkusti myös Linda koiriensa Kurkon ja Sumun kanssa ☺

Frini seistäpönötti taas oikein mallikkaasti! Vähän piti jalkojen asentoa korjata; hyvin antaa jalkojaan siirrellä eikä ala täpistelemään, jos jalkoihin koskee. Välillä osaa myös itse siirtää jalkansa oikealle paikalle, kun vähän vain hipaisee sitä. Fiksu koira ;)
Frini myös ravasi kivasti ja antoi tuomarin kopeloida kaikin mokomin :D Hampaiden katsominenkaan ei tuottanut tänään ongelmia. Parikehästä saatiin kuitenkin sininen nauha, "vaikea valinta", sanoi tuomari.
Nauhakehässä taasen ravattiin sekä pönötettiin melko pitkään ja tuomari valitsi neljä jatkoon, me kuuluttiin niihin. Sitten tuomari sijoitti nelosen ja kolmosen, ja juoksutti vielä meitä ja toista koirakkoa kerran edestakaisin. Lopulta tuomari valitsi meidät ykkösiksi, mikä tarkoitti siis sitä, että Frini pääsi ensimmäistä kertaa BIS-kehään! :)

BIS-kehässä oli toinen toistaan hienompia koiria. Alkuun seisotettiin koiria ja sitten juostiin pari rinkiä, jonka jälkeen taas seistiin TOSI kauan. Lopussa ei Frini meinannut enää jaksaa seistä, mutta hyvin sain sen kuitenkin tsempattua loppuun asti. Meidät sijoitettiin seitsemänsiksi. Jee, Frinin kanssa ensimmäistä kertaa BIS-kehässä, kivaa! Hihi ^_^
Palkinnoksi saatiin pari pokaalia, pari vinkupehmolelua, matkajuomakuppi, herkkuja, puruluita, lahjakortti Faunattareen, karkkipussi ja 300g raksupussi Happy Dogilta :)

Tuloksena mätsäristä siis SIN1 BIS7 ♥

Kehäilyn jälkeen Frini ja Kurko pääsivät vielä juoksentelemaan hetkeksi n. 6kk:n ikäisen englanninsetterin, Rompun (Sänkipellon Romina), kanssa! Kivaa näytti kaikilla olevan ja kyllä siinä viimeisetkin energiat kulutettiin, kun pellolla juoksenneltiin. Oli hyvä lähteä kotiin lepäilemään ja keräilemään voimia (:

Koiramainen Syyspäivä; Match Show

Frinin kanssa lähdettiin käymään LAGU Ry:n järjestämässä Koiramaisessa Syyspäivässä, joka piti sisällään agilityn knock out -kisan, koiratarvikekirppiksen ja mätsärin. Alueen koiraharrastusseurat esittäytyivät tapahtumassa ja erilaiset koiraharrastuslajit olivat myös esittelyssä (mm. agility, koirafrisbee ja vetokoiraharrastus). Tapahtuma järjestettiin Seinäjoella, Hurtta-hallissa. Me osallistuttiin mätsäriin; hyvää harjoitusta ensiviikonlopun Seinäjoki KV;tä varten! Frini ei osoittanut minkäänlaista jännitystä tai epäröintiä hallia tai mitään muutakaan kohtaan. On se hiano ♥

Pentuja tuomaroi Tarja Huhtala (Kennel No-How). Olimme numerolla 4 ja meitä vastassa oli pikkuinen westie (valkoinen länsiylämaanterrieri), ihanan vilkas ja tomera tapaus :D
Seistiin hienosti ja tuomari tuli sitten käpälöimään koiran. Frini meinasi olla alkuun vähän eri mieltä hampaiden katsomisesta ja pikkuisen vetäisi päätään pois, mutta uusi yritys ja sitten sujui kivasti. Tuomarikin oli hyvä, eikä luovuttanut Frinin vetäistessä päätään pois "ai, se ei anna katsoa hampaita, no ei sitten" -tyyliin, vaan jatkoi sanoen "kyllä ne nyt katsotaan, kuitenkin sinua tullaan kopeloimaan myöhemminkin, joten nyt opetellaan" :D
Tämän jälkeen juostiin kolmio, joka meni oikein hyvin! Sitten odoteltiin, että tuomari käpälöi ja juoksutti westien, jonka jälkeen meille ojennettiin punainen nauha.

Sitten odoteltiinkin hyvä tovi punaisten nauhakehien alkua, mutta onneksi oli hyvää seuraa, jonka kanssa rupatella odotellessa :P
Viimein päästiin mekin kehään jälleen. Voi Frini, kun menit niin hienosti! Pönöteltiin hyvin ja ravattiin hyvin. Ei kuitenkaan sijoituttu, mutta mitäpä tuosta! ☺
Iinalle ISO KIITOS kuvista! :)

Huomenna on mätsäri Jurvassa ja tuossa aiemmin vielä pähkäilin, että mennäänkö vaiko ei, mutta eiköhän me nyt kuitenkin mennä. Tästä isseen tyköä (jossa nyt oleillaan) on vain parinkymmenen minuutin ajomatkakin. Huomenna siis taas nähdään, miten meidän käy ;P

PS. Käykäähän osallistumassa Hertan ja Kertun blogissa lahjakortin arvontaan! :)