Frontside Collie

Joo ei mulla muuta.. :p

Menkkapylly liitää

Käytiin tänään kentällä omatoimisesti treenaamassa agilityä kera Sannan ja Jäynän. Olin ajatellut ottaa Frinin kanssa mm. puomia, keinua sekä muutamia helppoja ratapätkiä. Lisäksi halusin harjoitella valsseja, joten niitäkin otettiin muutama toisto.

Ensin otettiin ratapätkää (hyppy-mutkaputki-hyppy-hyppy-putki ja sama rata toisinpäin + hyppy), joka meni ekan toiston yhden hyppyesteen ohijuoksun jälkeen hyvin. Videon alussa tästä ratapätkästä videokuvaa - suora putki jää kuvan ulkopuolelle. Alkuun piti vähän keskustella tuosta lähtöluvan odottamisesta.. :p Palkaksi nakkasin tällä kertaa lelun, targettia ei käytetty.
Seuraavana mentiin puomille - muuten meni hyvin, mutta alastulokontaktien kanssa takuttiin. Joo, se kyllä osui niille, mutta kun sen pitäisi pysähtyä 2on2off -asentoon! :P

Sitten keinulle (ei kuvia, ei videokuvaa), jossa Sanna auttoi; varmisti toiselta puolelta, ettei koira hyppää alas ja minä olin toisella puolella. Samalla Sanna hidasti keinun liikettä. Kolme toistoa otettiin ja jokainen niistä meni tosi hyvin; Frini meni reippaasti keinulle, sen liikkeestä välittämättä.

Lopuksi ratapätkää, jossa esteet O-kirjaimen muodossa; hyppy-hyppy-mutkaputki-hyppy-hyppy-mutkaputki.. Kahdella hyppyesteellä rimat 45cm:n korkeudella ja kahdella 50cm:n korkeudella. Tästäkään ei ole videota, mikä harmittaa - meni se sen verran hienosti! Kivasti haki esteille, kaikki toimi - jee! :)
Jossain vaiheessa tosiaan treenasin myös niitä valsseja muutaman toiston verran. Se on hankalaa - tai ehkä vain ajattelen liikaa askelia.. Valssin ajoitus tökki, mutta tuli niitä jotenkuten onnistuneita toistojakin muutama.

Treenien päätyttyä kannettiin putket takaisin varastoon ja otettiin vielä koirista seisotus- & pärstäkuvat. Ajattelin aluksi, että ei Frinistä nyt tarvitse ottaa, mut onneksi otettiin; tuli aikasta hyvät kuvat! Frini jopa seisoi ryhdikkäästi! :) Lisäksi otettiin Frinistä ja Jäynästä kaverikuva, mikä oli tosi helppoa, koska Jäynä ei ollut kiinnostunut Frinistä yhtään ("siinä" mielessä x)). Se ei vielä oikein käsittänyt, että mitä tuo tuollainen tuoksu (haju..) tarkoittaa, mutta hyvä vaan :')

Niin ja olen aivan unohtanut mainita, että Seiska-lehden Hurtein Hauva 2014 -kisassa Frini sijoittui kymmenenneksi, mikä on jo melkoisen hieno saavutus. Kiitoksia kaikille äänestäneille! ♥

Bloody bitch..

Nimenomaan, hemmetin narttu.. Voiko koira "parempaan" ajankohtaan toisia juoksujaan aloittaakaan? Niin monta kivaa juttua peruuntuu/hankaloituu nyt niiden takia, jotta ihan kupolihin ottaa! Olisi neiti nyt voinut antaa juoksujen odottaa vielä kolmisen viikkoa :D ... Nartut ... ♥

Ensinnäkin; ensi viikon tiistaina (2.9.) olisi ollut SUKK ry:n epävirallisen Agility Cupin viimeinen osakilpailu, jota olen itse odottanut kuin kuuta nousevaa, mutta se jää nyt meiltä sitten välistä... :/ Täytyy kai lohduttautua ajatuksella, että tuleehan näitä epiksiä - ei nämä olleet viimeiset laatuaan... :P
Toiseksi; keskiviikkona (3.9.) olin suunnitellut meneväni Nurmoon mätsäriin Frinin ja Hetan kanssa, mutta nyt en Friniä sinne vie muita koiria kiusaamaan. Taidetaan siis lähteä Hetan kanssa kahdestaan ellei tule muutoksia suunnitelmiin.

Kolmanneksi; sunnuntaina (7.9.) olisi Frinillä ollut aika hierontaan, mutta sinne ei juoksuista narttua saa viedä, koska paikalla on muitakin koiria samaan aikaan.. Joten Frinin tilalle tulee sitten Heta - sekään ei ole koskaan kunnon hieronnassa tainnut olla, ikää kuitenkin on jo reilu neljä vuotta. Heta ei mitään erikoisen rasittavaa liikuntaakaan harrasta; lenkkeilee, tekee temppuja ja riehuu Awan & Frinin kanssa, niin oikeastaan on varsin mielenkiintoista kuulla millaisessa kunnossa on sellaisen koiran lihaksisto, joka "ei tee juuri mitään" (lue: ei treenaa esim. agilityä).
Neljänneksi; Tulevalla viikolla olisi myös parit ohjatut agilitytreenit.. Toisiin nyt ainakin saadaan sentään mennä, kunhan juoksupöksyt on jalassa. Toisesta paikasta odotan vielä vastausta, kun kyselin, että mikä on kurssilla (ja kentällä) ollut käytäntö.
Ja viidenneksi; noin kolmen viikon päästä olisi se paimennustaippari Kuopion Vehmersalmella, jonne meidän piti Wilman (ja Patronin) kanssa mennä samalla autolla.. No, nyt se ei sitten onnistukaan neidin juoksujen takia. Joudutaan mennä kahdella autolla.. Tosi fiksua. Mutta ei siitä viiden tunnin automatkasta mitään tulisi, jos takapenkillä on juoksuinen narttu ja viriili nuorimies :D Säästyy omat hermot, kun mennään eri autoilla. Ja koiratkin pystyvät olla rennommin. Onneksi sentään saadaan taippariin osallistua juoksuista huolimatta!

Voivoi, tämmösinä hetkinä sitä käy mielessä, että miksi narttu..? Miksei urosta? Njääh, kyllä tää kestetään. Niinku naiset - ei lannistuta! :P
Juoksuväli ekojen ja näiden tokien juoksujen välillä on aika tarkalleen seitsemän kuukautta.

Lopuksi täytyy vielä kiittää kaikkia, jotka antoivat äänensä Frinille Seiska-lehden Hurtein Hauva kisassa! Kymmenenneksi taidettiin päästä, jos oikein annettujen äänien prosenttiosuudet katsoin - sekin on jo hieno saavutus, koska kieltämättä vähän extempore (ja läpällä) neidin kisaan mukaan ilmoitin :') Kiitos! ☺

Voi valssin ajoitus..

Taas uhkaili sade meitä kurssilaisia - aluksi piskotteli, mutta sitten onneksi loppui ja pysyttiin kuivina. Ensimmäisenä otettiin jokainen vuorollaan rengasta, puomia, keinua ja A-estettä.

Frinin kanssa aloitettiin renkaasta, joka nostettiin maksikorkeudelle - vaan eipä Frini suostunut siitä hyppäämään, tahtoi vain mennä ali.. Helpotettiin ja laskettiin n. medikorkeudelle ja siitä sitten suostui loikkimaan hyvin.

Seuraavana puomille, jonka ylösmenokontaktille laitoin yhden herkun ja alastulokontaktin loppuun kosketusalustan. Pari toistoa kosketusalustan kanssa ja yksi ilman sitä, niistä jokainen sujui hienosti! Katse pysyi kohdistettuna eteenpäin ja Frini pysähtyi alastulokontaktille ilman kosketusalustaakin loistavasti! Vauhtikin oli aika ripeä puomilla :)

Sitten keinulle, johon asetin namit n. 10-15cm välein, otin koiran pannasta tukevan otteen ja ohjasin koiran keinulle. Reippaasti meni, ei välittänyt keinun liikkeestä (keskittyi enempi nameihin). Tehtiin vain pari toistoa, jotta homma pysyy mielekkäänä.

Tämän jälkeen A-esteelle. Meni aikasta hyvin ja vauhdilla. Alastulossa tosin rynnisti eikä huomannut itse hidastaa vauhtia, joten jouduin sitten itse remmin kanssa vähän muistutella. Parilla seuraavalla toistolla hidastin remmin kanssa alastuloa, mutta neljännellä sitten jo itsekin muisti asian. Alastulokontaktille pysähtyi ihan hyvin - joskin vähän vinoon, mutta pysähtyi kuitenkin.

No sitten seuraavaksi otettiinkin yhdentoista esteen mittainen ratapätkä (kuva yllä). Renkaan ohitse neiti viiletti, mutta otettiin uudestaan ja kyllä se siitä sitten hyppäsi reippaasti läpi. Rengas oli n. medikorkeudella. Renkaalta putkeen ja hypyille, ja hypyiltä hieno irtoaminen putkeen. Kahdeksannelle esteelle ohjatessani käänsin rintamasuuntani liian ennen kohti putkea (este nro 10) ja Frini juoksi hypyn ohitse kohti yhdeksättä hyppyä. Oli aika hienoa itsekin huomata mitä tein väärin, eikä vaan hölmistyneenä miettiä, että miksi koira meni noin :p Putkelta kepeille, joista Frini meinasi juosta ohi, mutta äkkiä korjasi, kun ohjasin tarkemmin. Unohdin ajoissa käskyttää kepeille ja hidastaa omaa vauhtia. Tämän ensimmäisen toiston jälkeen otin renkaan kerran erikseen ja palkkasin, kun hyppäsi siitä. Sitten otettiin uusiksi koko rata ja tämä meni jo paljon paremmin; rengas sujui, ohjaukset hypyille onnistui ja kepitkin mentiin aika pätevästi. Ainakin omasta mielestäni :p

Otettiin vielä kolmas toisto ja tämä meni myös hyvin. Kepit pujotteli hienon näköisellä rytmillä ja melko nopeastikin. Eihän se mikään raketti kepeillä ole, mutta omasta mielestäni tuo vauhti on jo varsin mukava! :)

Lopuksi vielä ratapätkä (kuva yllä), jossa ohjauskuviona harjoiteltiin valssia. Voi valssin ajoitus, mä sanon..! On hirmu vaikeaa ajoittaa se oikein, mutta ehkä mä sen vielä joskus kuitenkin opin. Vielä en sitä itseltäni vaatimalla vaadi.. Oli se itselle sen verran hankalaa, jotta koirakin meni useammalla kerralla mun takaa. Koko ratapätkää ei siis saatu menemään onnistuneesti, mutta pari kertaa kuitenkin onnistui edes jotenkin ja onnistuneeseen pätkään sitten lopetettiinkin.

Say Wuf -Kesäpäivät 2014

Huomenta Vainionlahdesta! :)

Takana aivan mahtava viikonloppu Say Wuf -kesäpäivillä Toijalan Vainionlahdella (22.-24.8.)! Lähdettiin perjantai-iltana puoli seitsemän aikoihin Sannan kanssa ajelemaan kohti Toijalaa, takapenkillä matkusti Frinin lisäksi bokserit Jäynä & Keira. Matka meni hyvin - mitä nyt viimeisillä kilometreillä puhelimesta, jonka navigaattoria käytimme, loppui akku ja ajettiin ratkaisevan liittymän ohi, joten matkaan tuli noin kymmenen lisäkilometriä, kunnes vihdoin ja viimein saimme toisen puhelimen navigaattorin ajantasalle ja löydettiin perille noin puoli kymmenen paikkeilla. Purettiin tavarat ja asetuttiin taloksi. Perjantaina ei vielä sen kummempaa ohjelmaa ollut, paikalle vain oli jo sinä päivänä pitkänmatkalaisten mahdollisuus saapua. Siinä sitten grillailtiin vain parit makkarat ja jutusteltiin.

Lauantaiaamuna ohjelma alkoi kymmeneltä, joten herätyskello soi yhdeksältä. Reippaina noustiin uuteen päivään ja lähdettiin koirien kanssa tsekkaamaan viereinen ranta. Maisemat oli tosi nätit, mutta vesi oli hirmuisen kylmää! Onneksi ilmat on muutenkin nyt olleet vähän viileämpiä, joten uimaan ei edes tehnyt mieli mennä :D

Kymmeneltä kasvattaja-Kirsi piti pienen tervetulopuheen ja samalla jaettiin porukka kahteen ryhmään; A:han ja B:hen. Me Frinin kanssa päädyttiin A-ryhmään, samoin Sanna boksereidensa kera. Lisäksi ryhmässä oli Frinin Walle-veli, Miro-iskä ja Soundi-mummi sekä Milli-sisko + samaan perheeseen kuuluva Penni (Salenan Moneypenny). Puoli yhdeltätoista A-ryhmä aloitti näyttelykoulutuksella ja B-ryhmä meni trimmailemaan collieidensa tassu- ja korvakarvoja.

Näyttelykoulutusta meille tuli pitämään Noora, jolla on paljon kokemusta näyttelyistä. Hän omistaa Rillan (Say Wuf Athene), josta tuli vähän aikaa sitten Viron Veteraanimuotovalio, suuret onnittelut siitä vielä tätäkin kautta! :) Ensin mentiin riviin ja laitettiin koirat seisomaan, sitten juostiin pari kierrosta, että Noora näki miten kukin koiransa esittää. Samalla hän kertoili näyttelyn kulusta; mitä tapahtuu milloinkin, mitä mikäkin lyhenne tarkoittaa (ERI, SA jne..) jne. Sitten jokainen meni vuorollaan harjoittelemaan ja kuulemaan vinkkejä. Meidän vuoron tullessa laitoin Frinin seisomaan - se asettelee itse itsensä suhtkoht hyvin, joten harvemmin edes yritän parannella sen jalkojen asentoja. Lisäksi seisotan sen niin, että pidän namikättä melko alhaalla, että Frinin katse on hieman alaspäin, koska sen korvat ovat sen verran kevyet, että jos vähäkin katsoo ylemmäs, ne nousevat herkästi pystyyn. Ravatessa on itse otettava pitkiä askelia, ei saa sipsuttaa menemään. Kun omat askeleet on pitkät, tulee myös collien liikkeet paremmin esille. Liikkeelle lähtiessä täytyy muistaa näyttää oma namikäsi, että se on tyhjä - näin koiran katse ei ole siinä namikädessä vaan katse pysyy paremmin eteenpäin. Hyviä vinkkejä saatiin, kiitos Nooralle!

Vasemmalla Hoax (SW Hidden Hoax), alareunassa australianpaimenkoira Gitta ja oikealla bernhardinkoira Brando

Tästä siirryttiin A-ryhmän kanssa Kirsin trimmausoppiin. Minulla oli Fiskarsit jääneet kotiin, joten sain lainata Kirsin saksia (täytyy kyllä nyt kans hommata kunnon sakset, kun koulukin loppuu eikä voi enää siellä käydä yhtäkkiä napsimassa turkkia ojennukseen ;D). Aluksi lyhennettiin karvat tassunpohjista ja varvasväleistä. Viikko sitten niitä Fiskarseilla vähän lyhentelin, mutta nuo sakset oli tuhat kertaa paremmat siihen hommaan ja nyt tuli tassuista siistimmät. Tämän jälkeen taidettiin siirtyä kinnerkarvoihin. Frinin kinnerkarvoissa ei juurikaan ollut lyhentämistä, nekin viikko sitten lyhensin. Vähän napsin ylimääräisiä haituvia pois ja sain opastusta, miten kinnerkarvoihin tehdään jakaus ja mistä vielä kannattaa leikellä siistimmän vaikutelman tuomiseksi. Seuraavana leikeltiin etujalkojen koristekarvat; harjailtiin karvat suoriksi ja vedettiin karvat "alas" - kaikki karva, mikä meni tassunpohjan yli, on ylimääräistä. Paljoa ei Frinillä ollut tässäkään leikattavaa (vaikka näihin karvoihin en olekaan koskenut aiemmin saksien kanssa :P), mutta vähän kuitenkin sain napsia. Sitten vielä siistittiin tassut leikaten ylimääräisiä haituvia pois niin, että tassusta tulisi vähän soikean muotoinen. Ja kannuskynsien vierestä nappasin parit pitemmät karvat pois. Lopuksi vielä korvakarvat ohennussaksilla siistimmiksi; harjattiin korvan takana olevat haituvat suoriksi ja kaikki se mikä menee korvan taitekohdan yli, on ylimääräistä - niitäkään ei Frinillä tosin kovin paljoa ollut, mutta pikkuisen sain näitäkin saksia. Sitten itse vielä harjasin Frinin housukarvat ja hännän sekä leikkasin kynnet. Kyllä tuli siisti tyttö :)

Sitten pidettiinkin tunnin mittainen ruokatauko ja koirat saivat lepäillä sen ajan. Frinin vein omaan kevythäkkiinsä, niin sai olla siellä ihan rauhassa ja levätä. Ruokailun jälkeenkin Frini sai jatkaa lepoaan, kun me ihmiset siirryttiin katsomaan ja kuuntelemaan, kun Ulla kertoili etsijäkoiraharrastuksesta. Kirsin kasvatti Neo (SW Hacker Hope) treenaa Ullan kanssa etsijäkoiraksi. Samalla, kun Ulla kertoili treenaamisesta, hänen miehensä oli lähtenyt piiloon Chillan (SW Star Neptune) kanssa. Chillasta oli harjattu karvaa muovipussiin, josta Neolle annettiin haju ja Neo lähti etsimään. Me muut seurattiin perässä. Ensimmäisessä kulmassa Neo kääntyi väärään suuntaan, mutta Chillan omistaja kertoi, että olivat Chillan kanssa käyneet aiemmin päivällä siellä suunnalla kävelemässä, joten oikean hajun perässä Neo siis meni. Kuitenkin, Neon pitäisi osata ottaa se tuoreempi jälki ja tässä kohtaa Ulla antoi koiran kulkea eteenpäin, mutta hetken kuluttua sitten vähän avusti koiraa (ihan siitä syystä, koska me oltiin katsomassa ja odoteltiin. Muussa tapauksessa hän olisi kaiketi antanut koiran vielä jatkaa kauemmin ja katsonut, huomaako koira menevänsä väärään suuntaan). Sitten lähdettiin aika ripeällä tahdilla oikeaan suuntaan, kunnes tuli peltoaukea ja tuuli puski juuri siitä suunnasta missä kadonnut koira oli. Tämä selkeästi vaikeutti, koska tuuli levitti hajua ympäriinsä. Välillä vaikutti, jotta Neo meinasi olla sitä mieltä, että kadonnut löytyi, mutta muutama minuutti kun odoteltiin, niin Neo lähti jatkamaan etsintää. Seuraavana oli kulma (käännös oikealle), josta Neo kääntyi ensin oikeaan suuntaan, mutta pyörsi takaisin ja jatkoikin vasemmalle. Tässäkin taisi tuuli puskea hajua vähän sinne sun tänne. Hetken Neo pyöri ja sitten lähdettiin taas oikeaan suuntaan vauhdilla. Pian kadonnut Chilla jo löytyikin ja Neon olemuksesta huomasi, kun se jähmettyi paikoilleen, haisteli ja riensi pökkäämään Ullaa käteen, mikä on merkki siitä, että kadonnut on löytynyt. Hienosta työstä Neo sai palkan kehujen saattelemana. Ei kyllä mitkään helpoimmat olosuhteet kadonneen jäljestämiseen, joten todella hienosti Neo suoriutui ainakin omissa silmissäni :)

Etsintöjen jälkeen hain Frinin häkistään ja mentiin A-ryhmän kanssa suorittamaan temppurataa. Joskin temppurata on hieman vääristävä nimitys, kyseessä oli ennemminkin tietovisa/suunnistus ;) Koiraa tässä ei periaatteessa tarvittu, mutta Frini kulki silti mukana suunnistamassa. Kirsi näytti meille mistä ensimmäisen vinkki löytyy ja siirtyi katsomaan toisen ryhmän viettitestausta. Ensimmäisessä vinkissä luki "Seuraava vinkki löytyy mustan koiran omistajalta". Hmm, mustan.. Kenellä on mustia koiria? Colliethan on trikkejä, ei kokomustia.. Tässä ei saanut ajatella noin tarkasti, sillä vinkissä tarkoitettiin lähestulkoon mustaa koiraa :D Seuraava vinkki ja ensimmäinen kysymys löytyikin Kirsiltä itseltään ;)
Seuraavaksi kysymykset ja omat vastaukseni:

1. Luettele neljä rotua, joissa collie-sana.
- Pk collie, lk collie, bordercollie ja partacollie
2. Montako kynttä on koiralla?
- 18 (jos takakannukset, niin 20)
3. Collien kotimaa?
- Skotlanti
4. Montako kertaa Suomi on pelannut MM-jalkapallon loppuottelussa?
- 0 kertaa ("no eihän se nyt siellä pelannut ole.." :D)
5. Montako etuhammasta koiralla on?
- 12 (tämä piti vielä tarkistaa Frinin suusta, onneksi neiti oli mukana suunnistamassa ;D)
6. Kuka suomalainen mäkihyppääjä voitti kultaa vuoden 1984 Sarajevon talviolympialaisissa?
- Matti Nykänen (ensimmäisenä mieleen tullut..! :D)
7. Montako huonetta on Vainionlahden yläkerrassa?
- 4
8. Minkä rotuinen on Tanjan ja Antin Papu-koira?
- Cairnterrieri
9. Kuka esitti James Bondia elokuvassa 007 ja kultasormi?
- Sean Connery (tämä tuli mieleen ensimmäisenä, lisäksi mietin Roger Moorea, jonka nimeä en siinä vaiheessa muistanut, joten kirjoitin Conneryn xD Ja siihen varmaan olisin kyllä muutenkin päätynyt..)
10. Mikä on koiralla P2?
- Hammas

Tästä meikäläiselle (ja Frinille) siis täydet pisteet eli 10/10 pistettä ja voitto kotiin! Jee, me voitettiin edes yksi laji! ;) Saatiin palkinnoksi upea ruusuke ja punainen fleecepanta (puolikurkkari), jotka Kirsi oli itse tehnyt! Niin hienoja! ☺

Sitten taidettiin tässä välissä taas syödä :D Eipähän ehtinyt ainakaan nälkä tulemaan oikeastaan missään välissä. Pöytäkin notkui nyyttäritarjoiluja. Melkein olisi ilman omiakin eväitä selvinnyt, niin paljon oli pöydässä kaikkea hyvää!
Ruokailun jälkeen oli A-ryhmän vuoro siirtyä viettitestaukseen. Testaajana toimi Antti Ristolainen. Frinin viettitestauksen löydät TÄÄLTÄ. Frinin ikäisten koirien kanssa lähinnä vain leikittiin patukalla ja katsottiin, löytyykö sieltä saalisviettiä miten paljon - vai löytyykö ollenkaan. Frinillä sitä kyllä on. Sitä vain ujostutti kamalasti leikkiä vieraan miehen kanssa. Eipä se kyllä ole kauheasti vieraiden ihmisten kanssa leikkinytkään. Pitääkin yrittää muistaa käskeä kaikkien vähän vieraampien ihmisten leikkiä Frinin kanssa, että se tottuisi. Sillä on se moottori siihen leikkimiseen, mutta nyt tällä kertaa ei nähty sitä parasta leikkiä Friniltä edes minun kanssa leikkiessä. Saattoihan se olla tuo iso patukkakin - se ei ole tottunut tuollaista lelua puremaan. Suurinosa meidän leluista on pehmoisia rättejä, naruleluja yms. Joskin keppejä se kyllä kantelee ja niiden kanssa pystytään 'vetoleikkejäkin' ottamaan. Tämä viettitestaus oli kyllä varsin mielenkiintoinen!

Viettitestauksen jälkeen aloitettiin tokoklinikka, jossa halukkaat saivat tokoilla. Kirsi katsoi ja neuvoi, jos jotain ongelmakohtia ilmeni. Me ei Frinin kanssa nyt olla kamalasti tokoa treenailtukaan, silloin tällöin otettu pikkupätkät seuraamista, luoksetuloa ja ihan vaan perusasentoa. Tällä kerralla pureuduttiin seuraamiseen; Frinillä on seuratessaan hyvä paikka ja nyt vain täytyisi alkaa harventamaan palkkausta ja häivyttämään käsiä. Täytyy muistaa palkata välillä myös oikeasta kädestä ja pitää katse enempi eteenpäin! Jatkoon saatiin paljon hyviä vinkkejä ja neuvoja! Kiitos! :)

Sitten olikin vuorossa toto-juoksu, jossa koiran juoksumatkan pituus oli noin 100 metriä. Omistaja juoksi edeltä koiraa houkutellen ja innostaen, ja omistajan ollessa noin 20 metrin päässä maalista, päästettiin koira irti ja ajanotto alkoi. Kaikki houkuttelukeinot olivat sallittuja; itse käytin teurastettua (vanut revitty ulos..) Late-lammasta, josta Frini tykkää hirmuisesti. Frini oli oikea pikakiituri, niin hirveän kovalla vauhdilla se sieltä lähdöstä luokseni pinkoi! Viime vuonnahan toto-juoksussa oli mm. pennuille ja aikuisille omat sarjat, mutta tänä vuonna saatiin kaikki juosta samassa sarjassa.

Toto-juoksun tulokset näyttivät tältä:
1. Frini (SW Can I Fly) 8,70s
2. Gitta (australianpaimenkoira) 8,98s
3. Hazy (SW Hazy Hope) 8,99s
4. Neo (SW Hacker Hope) 9,17s
5. Ninja (Candymoon Vanilla Ninja) 9,46s
6. Fami (SW I Can Win) 9,59s
7. Milli (SW Yes I Can) 10,15s
8. Miro (SW Con Fuoco) 10,25s
9. Wimma (SW Winning Ways) 10,57s
10. Wendy (SW Cosmic Venus) 10,94s
11. Chilla (SW Star Neptune) 11,28s
12. Penni (Salenan Moneypenny) 11,82s
13. Peppi (Salenan Pepper Pop) 12,29s
14. Allu (SW Snuf Nuff) 13,12s
15. Jäynä (bokseri, Bluesfreund Huisi Hani) 13,84s
16. Soundi (SW Sunray Symphony) 16,38s

Joooo, kyllä! Luit oikein, me voitettiin - taas..! :D Palkinnoksi meille jälleen ruusuke ja pinkki fleecepanta (puolikurkkari). Kirsin itsetekemiä myös nämä ja edelleen hienoja! Lujaa juoksivat jokainen, lähestulkoon yhtä nopeita kuin Usain Bolt (ellei jopa nopeampiakin)! ;)

Sisarukset Fami (SW I Can Win) & Frini

Toto-juoksun jälkeen rally-tokoa! Mitään rataa ei menty vaan keskityttiin opettelemaan yksittäisiä kylttejä. Rally-toko vaikuttaa niin kivalta lajilta, jotta meidän on kyllä pakko joskus mennä edes epiksiin. Kunhan nyt ensin opetellaan vähän noita kylttejä ja liikkeitä niihin - mitä mikäkin kyltti tarkoittaa ja miten se suoritetaan. Mutta joskus tulevaisuudessa sitten mennään kokeilemaan. Itselläni alokasluokan kyltit on jo tulostettuina, niihin pitäisi vaan saada muovit päälle, etteivät mene ihan heti pilalle. Ralleilu oli mukavaa! :)
Sen jälkeen kello olikin jo niin paljon, että sitten vain oltiin ja jutusteltiin. Suurin osa porukasta lähti kotiin tai hotelliin yöpymään rally-tokoilun jälkeen. Alettiin vielä grillata Kirsin, Sannan, Ullan ja Tonin kanssa - joskin vähän pimeää kyllä oli grillailla, mutta kaikki selvisivät polttamatta näppejään :P Grillailujen jälkeen Ulla & Toni lähtivät myös hotelliin yöksi ja me Sannan ja Kirsin kanssa siirryttiin sisätiloihin. Siinä vielä varmaan tunnin verran ainakin höpöteltiin, kunnes painuttiin nukkumaan. Aika äkkiä se uni tulikin pitkän ja vauhdikkaan päivän jälkeen! Myös koirille uni maistui ☺

Kymmenottelun lajit sekä meidän ajat & pisteet ☺

Sunnuntaiaamu valkeni ja siirryttiin alakertaan syömään aamupalaa. Väki saapui kymmeneksi paikalle - joskin porukkaa oli puolet vähemmän kuin lauantaina, mutta kivaa meillä oli siitä huolimatta. Päivän ohjelmassa oli ensimmäisenä kymmenottelu, joka piti sisällään kymmenen eri lajia, joissa kilpailtiin. Meitä oli kahdeksan osanottajaa. Taulukosta (yllä) näkee meidän suoritusajat sekä pisteet. Nopeimman ajan saanut sai kahdeksan pistettä, toinen seitsemän pistettä ja kahdeksanneksi tullut yhden pisteen. Jos jossain lajissa joutui luovuttamaan, mutta edes yritti lajia, sai siitäkin yhden pisteen. Lisäksi käytössä oli yleisöpiste; jos jokin suoritus sai vähintään kolme yleisöääntä, sai se koirakko yhden pisteen.
Ensimmäisenä lajina oli puun-/pensaankierto. Radalla tosiaan kierrettiin kolme pensasta/puuta ja nopein voitti. Me kilpailijathan ei tietenkään tiedetty aikoja tms. kesken kilpailun. Me oltiin jokaisessa lajissa suoritusvuorossa ensimmäisinä. Puun-/pensaankierrossa halusin kokeilla agilityohjausta; osaisiko Frini kiertää pensaan - no osashan se! Toiselle pensaalle lähetyksellä Frini kyllä kiersi pensaan, mutta samassa olisi pitänyt kiertää vielä puu (pensaan ja puun välissä oli pieni aukko, josta koiruus pääsi :P), joten mentiin sitten yhdessä kiertämään ja juostiin takaisin maaliin.

Toisena lajina oli vesikiposta makkaran onkiminen. Tai oikeastaan niitä makkaroita piti onkia kolme. Kippoon laitettiin vähän vettä ja koiran ohjaaja pudotti kippoon kolme makkaranpalaa. Ajanotto alkoi kun makkarat tippui veteen. Frini meinasi kerran-pari laittaa kuonon veden alle ja ottaa makkaran, mutta sitten tuli Neiti Hienohelma esiin ja yhyy, mun nenä kastuu :D Varmaan parin minuutin ajan yritettiin, mutta sitten luovutettiin. Ei niin ei :D Saatiin yrittämisestä kuitenkin yksi piste.
Kolmantena lajina koiran kantaminen. Koiraa kannettiin noin parinkymmenen metrin matka. Huh, onneksi Frini painaa vain parikymmentä kiloa ja se on tottunut olemaan sylissä ihan hyvin, joten tämä laji sujui meiltä kivasti. Puolessavälissä piti vain vähän hidastaa tahtia ja parantaa otetta koirasta, mutta muuten oltiin aikasta nopeita ;p

Neljäntenä lajina koiran houkuttelu esteiden yli ja ali. Esteinä tuoleja ja penkkejä. Ekan puutarhatuolin ali piti vähän varoen mennä Frinin mielestä, mutta kun siitä "kammotuksesta" päästiin, loppu menikin vaivatta. Takaisin tullessa puutarhatuolikaan ei ollut enää yhtään epäilyttävä.
Viidentenä lajina koiran haukuttaminen ja liikkuminen. Tarkoituksena siis saada koira haukkumaan ja eteenpäin sai itse liikkua vain silloin, kun koira haukkui. Tuumasin jo ennen suoritustamme, että tässä menee kauan :P Frini kun haukkuu yleensä vain silloin, kun itse seison paikoillani eikä Frinin mielestä tapahdu yhtään mitään ja se pitkästyy ja alkaa haukahdella. No kokeilin ensin tätä taktiikkaa ja pari metriä päästiinkin näin, mutta se kesti.. Sitten kokeilin innostaa ja kehotin haukkumaan "hauku, hauku, hauku" -jankutuksella. Kyllähän se haukahteli ja päästiin aina muutama askel eteenpäin. Se myös innoissaan loikkasi pari kertaa ja Sanna oli tästä saanut kuvankin napsaistua. Omistankin vissiin koiran sijaan kengurun.. :P Jokatapauksessa, päästiin kuin päästiinkin maaliin saakka. On se kun Frinin koko pienen elämän ajan on opeteltu olemaan hiljaa ja nyt sitten pitäisikin yhtäkkiä haukkua - ja vielä oikein käskystä! ;P

Kuudentena lajina koiran juoksu. Tässä ajatuksena siis vähän sama kuin toto-juoksussa, eli koira jätettiin apuohjaajalle lähtöön ja itse lähdettiin juosten talon taakse piiloon. Vasta sitten, kun oli koiran näkymättömissä, sai alkaa kutsua koiraa ja ajanotto lähti käyntiin. Frini oli hirmu nopea tässä - joskin Neo (SW Hacker Hope) oli vielä nopeampi.. Dääm juu! ;D
Seitsemäntenä lajina makupalojen kopittelu eli koiran täytyi saada viisi makupalaa kiinni ilmasta - jos herkku putosi maahan ja koira söi sen sieltä, sitä ei laskettu. Pari ensimmäistä koppailua kimposi Frinin kuonosta maahan, mutta sitten alkoi sujumaan aika vikkelästi.
Kahdeksantena lajina houkutusleikki. Siirryttiin sisätiloihin ja yhden huoneen lattialle ripoteltiin paljon herkkuja, pari korppua, yksi tyhjä pastasalaattikippo ja pörröinen lelu. Tarkoituksena oli, että koira kulkee huoneen läpi koskematta maassa oleviin houkutuksiin. Jos koira söi tai haistoikin lattialla olevaa houkutusta, siitä sai viisi lisäsekuntia suoritusajalleen. Lisävaikeutta hommaan toi se, että koiraa piti itse houkutella vain äänellä - herkkuja tai leluja ei saanut käyttää. Frini söi heti alussa yhden herkun ja nuuhkaisi korppua - tästä siis yhteensä 10 lisäsekuntia meidän suoritusaikaan. Lisäksi meni hetki ennenkuin Frini rohkeni tulla pimeän vessan puolelle, joka siis toimi maalina :D

Kaverikuva; Frini, Jäynä & Keira

Yhdeksäntenä lajina makkaransyöntikisa. Edellisessä lajissa kiellettiin syömästä herkkuja ja nyt niitä sitten piti syödä :D Laitettiin kymmenen herkkua portaalle ja kun ajanotto käynnistyi sai koiralle antaa luvan ottaa herkut. Itse laitoin herkut riviin portaalle - kukaan ei tosin kieltänyt laittamasta niitä kaikkia kymmentä herkkua yhteen kasaan. Tämän keksi Maria & Soundi ja suoritusaikansa olikin huima (4,41 sekuntia)! :D Frinikin oli aikamoinen imuri, nopeasti sekin makkarat portaalta hotki :P
Kymmenentenä eli viimeisenä lajina sokea ohjaaja ja koiran hihnaan laitto. Siirryttiin ulos, koira jätettiin apuohjaajalle ja ohjaaja siirtyi noin 10metrin päähän. Ohjaajan silmät peitettiin ja häntä pyöritettiin muutama kierros ympäri. Sitten kun kuului "hep!", koira päästettiin irti ja koiraa sai alata kutsumaan. Frini tuli luokse äkkiä ja remminkin sain melko nopeasti kiinnitettyä sen pantaan ☺
Sitten ruokatauko ja samalla palkittiin kymmenottelun voittaja.. Tiddididiididiii.. "Frini ja Mira!" O_o Ei voi olla totta.. Itse olin ihan satavarma, että voiton vie Frinin iskä Miro, ohjaajansa Villen kanssa. Pisteitä Frinille ja mulle tuli yhteensä 58 (80p. oli siis maksimi) eli aika hyvin :p Palkinnoksi saatiin ISO ja hieno ruusuke, jonka Kirsi oli tehnyt itse. Kiiitoooos :) Ja kiitokset myös LOISTAVILLE kilpakumppaneille! ☺

Kymmenottelun tulokset näyttivät tältä:
1. Mira & Frini (SW Can I Fly) 58/80p.
2. Ville & Miro (SW Con Fuoco) 49/80p.
3. Raija & Allu (SW Snuf Nuff) 47/80p.
4. Maria & Soundi (SW Sunray Symphony) / Sanna & Jäynä (bokseri, Bluesfreund Huisi Hani) 45/80p.
5. Sanna & Keira (bokseri, Solevita's Bittersweet) 44/80p.
6. Ulla & Neo (SW Hacker Hope) 41/80p.
7. Ulla & Bambo (bernhardinkoira) 24/80p.

Tauon jälkeen otettiin vielä vähän tokoa, jossa Kirsi oli neuvomassa. Yksi koirakko "syyniin" ja toiset tekivät sillä välin mitä halusivat; leikkivät, treenasivat tai vain odottelivat vuoroaan. Me Frinin kanssa treenailtiin sivummalla vähän seuruuta ja luoksetuloa. Lisäksi otettiin yhteiskuvat Frinistä, Jäynästä ja Keirasta. Sitten tulikin meidän vuoro mennä tokoilemaan Kirsin oppiin. Tällä kertaa treenattiin seuraamista, samalla tavalla kuin edellisenäkin päivänä. Otettiin myös luoksetuloa niin, että jätin koiran Kirsille ja menin kauemmas (jaa'a, olisko ollu 10-20metriä?) ja kutsuin koiran luo. Tarkoituksena saada luoksetuloon vauhtia. Jatkossa otetaan luoksaria silloin, kun treenataan jonkun kaverin kanssa, että on se pitelijä koiralle ja aletaan yhdistää sivulletuloa luoksetulon yhteyteen vasta vähän myöhemmin. Kiitos taas Kirsille hyvistä vinkeistä! :)

Luoksetuloa

Sitten olikin siivouksien ja tavaroiden autoonpakkaamisen aika. Jouduttiin taas pelata Tetristä, että saatiin kaikki tavarat mahtumaan mun pikku-Yarikseen :D Hyvin mahtui! Äkkiä saatiin talo ja ympäristö siivoon, kun oli monta ahkeraa tekijää. Kotimatkalla oli takapenkillä kolme väsynyttä koiraa - vain pieni tuhina kuului, kun kaikki vetelivät sikeitä koko kotimatkan ajan. Ja Frini jatkoi uniaan vielä kotonakin seuraavaan aamuun saakka tyytyväisenä, kaikkensa antaneena :D

SUUREN SUURET KIITOKSET Kirsille ja kumppaneille, kun jaksavat tällaisia kivoja Kesäpäiviä järjestää! Kiitokset lähtee myös Nooralle näyttelyopeista, Sannalle kuvista ja matkaseurasta! Meillä oli huippukivaa ja tullaan varmasti ensi vuonnakin! ;)

Palkintoporsaani kaikkensa antaneena.. :D

Angstinen agimaanantai

Kyllä oli niin angstinen agikerta, jotta huhhuh.. Meinas huumorintaju loppua kesken, kun paikallaan istuen odottaminen oli mukamas ihan uusi juttu puikkonokalle. Hemmetin teiniperse. Nyt tehotreeniin tuo asia; se perse pysyy maassa vaikka pommi räjähtäis vieressä! >:]

Aluksi harjoiteltiin takaakiertoa ja valssia. Ongelmia paikallaan pysymisessä jo tässä.. Sitten kun koira pysyi, nii itse ohjasin ihan jotenkin väärin.. Saatiin me nyt edes kerran onnistunut suoritus kuitenkin.

Seuraavana hyppy-puomi-hyppy -sarja. Ja taas takuttiin odottamisen kanssa. Sitten kouluttajamme kertoikin, miten kannattaa koira viedä takaisin paikalleen istumaan. Enpäs ollut huomannut sitä, että jos koira nousee, mun käsi menee heti taskuun herkkua ottamaan.. Siitähän koira saa helpostikin sen kuvan, että nyt teki oikein.. Vaikka ei herkkua siis heti siinä seistessään saakaan, mutta kun saa sen sitten istuuduttuaan, niin.. Täysin selkeä homma, mutta tuokin vain piti jonkun mulle sanoa, että sen hoksasin. Sitä jotenkin aina sokaistuu omille tekemisilleen, eikä tuommoisia asioita tule huomattua, jos kukaan ei niistä sano! Täytyy siis pitää tämä mielessä; KÄDET POIS TASKUISTA!

Takaisin hyppy-puomi-hyppy -sarjaan; ensimmäisellä toistolla juoksi puomin ohi. Toisella toistolla loikkasi alastulolta alas liian aikaisin. Kolmannella ja neljännellä toistolla meni ihan hyvin - pysähtyi alastulokontaktille hienosti, mutta ylösmenokontaktille osui niukin naukin ja taisi vähän vinostikin sille juosta.

Sitten heti perään sai itsenäisesti harjoitella hyppy-kepit -sarjaa. Laitoin targetin ensin neljännen kepin kohdille ja lähetin koiran hypyltä kepeille. Meinasi juosta ohi, mutta otettiin uudestaan ja sitten taisi sujua ihan hyvin. Tosin paikallaan pysymisessä oli tässäkin taas ongelmaa.. Alkoi jo vähän naurattaakin, että voiko tää olla edes totta, nytkö se sitten aloittaa tämän perseilyn - onhan se jo pitkän aikaa ollutkin "turhan" kuuliainen koiruus, joten kai sen on jo korkea aikakin testailla rajojaan, että onko nyt ihan pakko tehdä niinkuin sanon.. On se. Ihan pakko, senkin patonkikuono.

Lopuksi kahdeksan esteen ratapätkä (kuva yllä). Kun kuulin, että pitäisi ratapätkä suorittaa, niin kieltämättä oli vähän sellainen fiilis, että "eeeei, ei nyt..". Mutta sitten yritin tsempata itseäni vähän pirteämmäksi ja ehkä siinä hieman onnistuinkin. Ainakin kehuin vähän innokkaammin koiraa ja yritin muutenkin olla reippaampi. Nyt Frini ei meinannut ensimmäisellä eikä vielä toisellakaan käskyllä istua, joten siitä jouduttiin hieman keskustelemaan, että pitikös niitä käskyjä totella. Lopulta se istui ja malttoi odottaa.

Keppien ohitse juostiin heti kättelyssä, pyysin takaisin ja ohjasin kepeille - pujotteli ne kivalla rytmillä. Seuraavana rengas ja mutkaputki, johon tehtiin joko valssi tai sokkari. Ensimmäisellä toistolla taisin tehdä tuohon kohtaan sokkarin ja toisella toistolla valssin. Vielä nyt en oikein tiedä kumpiko tuntui luontevammalta, mutta kumpikin toimi ihan hyvin. Mutkaputken jälkeen tuli hyppy ja sen jälkeen taas mutkaputki ja hyppy. Tuolla toisella putkella käskytin "rengas", mutta onneksi Frini ei tästä hämmentynyt.. Jestas, koskahan sitä oppis käskyttämään oikeilla sanoilla liikkuessaankin? Seuraavalla toistolla taisin käskyttää kepeillekin "rengas" -käskyllä.. -.-' Otettiin viimeisenä vielä hyppy-kepit -pätkää, että Frini oppisi hakeutumaan kepeille vauhdistakin. Pitää itse huomata hidastaa omaa vauhtia keppien kohdalla ja käskyttää kepeille ajoissa.

Vielä olisi pari kertaa tätä kurssia jäljellä, äkkiä viikot vierii. Tarjolla olisi kuitenkin jatkoa kurssille kuuden kerran verran sekä kertaluontoiset keppitreenit. Kumpikin kiinnostaisi, mutta täytyy kai jotain karsia.. Toisaalta taukokin voisi tehdä hyvää, onhan tässä jo toukokuusta saakka liidelty viikottain. Toisaalta taas muutama viikko lisää agilityä ei ehkä olisi pahaksi, pitkä talvi on kuitenkin tulossa ja en usko, että halliin pääsemme treenaamaan - ainakaan kovin usein. Josko talvikauden pyhittäisi sitten sille tokolle, mitä olen tässä kesän aikana nyt vain lykännyt ja lykännyt "me keskitytään nyt agilityyn" -tekosyyllä ;) Vaikka ei se nyt sinänsä tekosyy ole ollut, ollaanhan me siihen liitelyyn tosiaan keskitytty. Toko vain tukisi hyvin agilityharrastusta. Jospa talvikaudella löytyisi joku meille sopiva tokon alkeiskurssi, jonne pyrkiä valvovan silmän alle harjoittelemaan? Saa nähdä.

Mainitsemisen arvoinen asia on myös se, että Frini on menossa syyskuun 7.päivä ilmaiseen hierontaan. Ilmainen siksi, koska hierojat ovat koirahierontakurssilaisia. Facebookin puolella satuin bongaamaan ilmoituksen, jossa etsittiin harjoituskoiria kurssilaisten hierottaviksi. Laitoin sähköpostia ilmoituksessa mainittuun osoitteeseen ja saimme paikan. Ihan mielenkiintoista nähdä ja kuulla millaisessa kuosissa Frinin lihaksisto on.
Awahan tuota hierontaa eniten olisi tarvinnut (jotenkin vaikuttaisi, että sen peräpää on kamalan jumissa :/), mutta tuo kurssi ei ole sen paikka mennä hierottavaksi, koska paikalla on muitakin koiria. Ei se pystyisi rentoutumaan siellä. Awalle pitäisi tulla hieroja kotiin, niin sitten saattaisi sen rentoutuminenkin onnistua. Heti vain kun mahdollista, niin Awakin kyllä pääsee ammattilaisen hierottavaksi - siihen asti yritän itse hieroa sitä mahdollisimman paljon.

SCY:n Pohjanmaan ao:n Match Show

Osallistuttiin tänään Frinin kanssa SCY:n Pohjanmaan ao:n järkkäämään mätsäriin, joka pidettiin Nurmon yläasteen piha-alueella. Aluperin ajattelin ilmoittaa Frinin vain collieluokkaan ja säästää toiset 8€ ensi viikonlopun SW-leiriä varten. Ilmoittautuessani kuitenkin minulle kerrottiin, että jos osallistun isoihin, niin collieluokkaan osallistuminen on ilmainen, joten mentiin sitten isoihinkin kehäilemään :) Jotenkin vain automaattisesti olin ajatellut, että jokaiseen luokkaan osallistuminen maksaisi sen 8euroa (poislukien Lapsi&koira -luokka). Tuomarina isojen luokassa toimi Pekka Sihto ja colliekehään hänen lisäkseen tuomaroimaan tulivat Minna Rinne sekä Mikko Savioja.

Isojen kehässä Frinin esiintyminen oli ihan ok. Seistäpönötti hyvin ja antoi tuomarin käpälöidäkin ihan rauhassa. Ravatessa sitten yrittikin pariin otteeseen maistella mun housunlahkeita.. Tästä huolimatta meille punainen nauha. Ehkä tuomari ei nähnyt tuota maisteluyritystä? :')
Nauhakehässä Frini esiintyi paremmin. Ensin meitä seisotettiin tovi ja sitten juoksutettiin PALJON. Kyllä siinä kunto meinasi loppua kesken. Kehäkin oli vielä sen verran iso, että varmaan ainakin kilometri tuli juostua tuon mätsärin aikana (no ehkei kuitenkaan..) ;D Lopultakin tuomari pyysi pysähtymään ja seisottamaan koiran. Tästä sitten valitsi jatkoon muutaman koirakon - meille kuitenkin tässä vaiheessa lämmintä kättä. Tulos isojen kehästä siis PUN-.

Colliekehän yhdeksän hienoa osanottajaa :)

Heti isojen kehän jälkeen saatiinkin mennä colliekehään, jossa oli näytillä yhdeksän hienoa collieta; kahdeksan pitkäkarvaista ja yksi lyhytkarvainen. Tuomarit kiinnittivät eniten huomiota rakenteeseen ja liikkeeseen. Jokainen tuomari kävi vuorollaan moikkaamassa ja vähän käpälöimässä jokaista collieta erikseen. Sen jälkeen seisotettiin koiria vielä vähän lisää ja sitten taas juostiin muutama kierros kehää ympäri, jonka jälkeen taas seistäpönötettiin. Tässä luokassa Frini esiintyi vielä paremmin kuin isojen nauhakehässä. Antoi jokaisen tuomarin lääppiä, ravasi tasaisesti ja jaksoi seistäkin tosi pitkän ajan hienosti! Meidät sijoitettiin kuudensiksi, palkinnoksi saatiin pokaali ja Trick&Treat -herkkupussi :)

Sijoitusjärjestys :)

Kotonakin jaksoi vielä palkintokuvan verran pönöttää ♥

Oli kyllä kiva käydä taas pitkästä aikaa mätsäröimässä! Tämän kuun viimeisenä viikonloppuna olisi mätsäri Seinäjoella, mutta saa nähdä ennätetäänkö sinne. Samana päivänä on kaverini koiran luonnetesti, jota mielenkiinnolla menen seuraamaan (ja kuvaamaan), joten saa nähdä ehditäänkö mätsäriin. Eipä se haittaa vaikkei ehdittäisikään, tuleehan noita mätsäreitä kuitenkin :)

Kasvanut ja aikuistunut?

Kasvanut? Kyllä. Aikuistunut? No en tiedä.. :P

Molempien kuvaparien välissä on lähestulkoon vuosi. Vasemmanpuoleiset kuvat on otettu vuonna 2013 ja oikeanpuoleiset vuonna 2014, kuten niihin kirjoitinkin.
Ylemmästä kuvasta eron nyt huomaa selkeästi, että kasvua ja aikuistumista on rakenteellisesti tapahtunut. Joskin rakenteellisesti neiti kehittyy tottakai vieläkin.

Alemmassa kuvassa ero ei niin selkeä ole, mutta kyllä siinä kuitenkin ehkä pientä "massavoitumista" on havaittavissa. Ilme on kuitenkin pysynyt samanlaisena iloisena vekkulina ;)

Möllikursseilua ja sänkipeltoilua!

Viime viikolla meillä ei agin möllikurssia ollutkaan, koska sillä viikolla oli seuran järjestämät agiepikset, mutta tänään taas jatkettiin harjoittelua.

Alkuun otettiin pieni ratapätkä, jossa hyppy-rengas-hyppy-mutkaputki-hyppy (kuva yllä). Mutkaputkessahan meillä ei ole ongelmaa, Frini hakeutuu putkelle mielellään. Renkaankin uskoin sen suorittavan hyvin, mutta olisi alkuun pitänyt kokeilla pari kertaa pelkästään sitä rengasta ennen kuin yhdisti siihen hypyn. Joka tapauksessa lähdettiin suorittamaan rataa ja renkaan Frini nyt jostain syystä kiersi. Videota ei ole, joten vaikea sanoa ohjasinko sen kiertämään vai oliko rengaseste Frinille vain sen verran erilainen kuin mitä ollaan tähän asti suoritettu. Parin yrityksen jälkeen saatiin kuitenkin onnistunut suoritus.

Seuraavaksi tehtiin keppejä. Kokeiltiin erilaista tapaa, kuin miten ollaan aikaisemmin treenailtu. Vaikea selittää miten tehtiin.. Mutta itse peruuttaen ja koira kädellä & herkun avulla pujottelemaan ohjaten. Keppejä oli kuusi ja niissä ei ollut ohjureita. Tämä opetustekniikka oli itselleni täysin uusi - meni hetki ennenkuin hoksasin asian ja pääsin oikeaan rytmiin. Frinikin oli aluksi vähän ihmeissään, mutta kiinnostuneena teki kuitenkin ja alkoi sekin ymmärtää idean heti kun itsekin ymmärsin. Kuitenkaan vielä ei ainakaan alkanut tuntua siltä, että tuo olisi se tekniikka mitä käytettäisiin. Kai olen jotenkin niin tottunut nyt tuohon tekniikkaan mitä käytetään Fiiliksen kurssilla. En nyt kuitenkaan kokonaan poissulje ajatusta tästä tekniikasta, katsellaan..

Kun muut kävivät treenaamassa, me Frinin kanssa harjoiteltiin hiljaa olemista ja rauhassa odottelua. Välillä jätin koiran yksikseen ja poistuin noin 10 metrin päähän. Hienosti se odotteli hiljaa ja laittoi maatekin makaamaan. Katseli rauhassa vaikka toiset koirat kentällä juoksivatkin.

Sitten oli taas meidän vuoro ja lopuksi otettiin ratapätkä, jossa kolme hyppyestettä sekä suora putki (kuva yllä). Pari toistoa tehtiin ja kumpikin meni hienosti, kolmannelta hypyltä Frini irtosi putkeen erittäin hyvin. Sitten jäähdyttelemään ja vähän tokoiltiinkin häiriössä. Pienen käsiavun tuo koiruus vielä tarvitsee sivulletuloon, kontaktia ottaa hyvin. Pikkupätkät seuraamista täyskäännöksillä, ihan kivan tiiviisti se vierellä kulkee. Pari kertaa otettiin myös luoksetulo ja sekin meni hienosti!

Kun päästiin kotiin, huomasin, että viereinen pelto on puitu! Jeeee, sänkkärille heti! Niinpä otin Awan ja Hetankin messiin ja reippailtiin pellolle ja päästin koirat irti. Kyllä ne rallitteli menemään onnessaan ilta-auringon vielä vähän lämmittäessä ♥

Agijatko

Tämänkertaisella kurssikerralla harjoiteltiin puomia, pöytää, A-estettä, keppejä ja keinua.

Me aloitettiin Frinin kanssa puomista ja tehtiin kaksi toistoa kummaltakin ohjauspuolelta. Parit herkut laitoin taas ylätasanteelle ja kosketusalustan puomin loppupäähän. Kivasti meni, ei vilkuillut mua yhtään. Alastulokontaktilla oli tavoitteena, että koira jäisi kontaktiasentoon ja ohjaaja pystyisi liikkumaan noin 2-3 metrin päähän. Ensimmäisellä kerralla Frini ei pysynyt - takajalka tipahti maahan ja sitten lähti liikkeelle. Seuraavilla toistoilla sujui.

Sitten pöytätreeniä. Namialustan laitoin kauimmaiselle reunalle koiran lähetyssuunnasta katsottuna. Lähetin koiran pöydälle ja siellä se pysyi. Muutamat toistot otettiin ja meni hyvin.
Tämän jälkeen siirryttiin A-esteelle. Laitoin taas kosketusalustan alastulokontaktin loppuun ja sitten annoin koiralle "kiipee" -käskyn. Pari ekaa toistoa jouduin jarruttelemaan koiraa alastulossa, mutta lopuilla toistoilla se tajusi itse himmata vauhtia ja pysähtyi kontaktille hyvin.

Seuraavana kepeille, joissa ohjurit. Laitoin targetin ekalla toistolla johonkin keppien puoliväliin. Frini meni kepeille hyvin, joten siirsin targetin keppien loppupäähän. Lähettelin kepeille tällä kertaa aika läheltä ja kummaltakin ohjauspuolelta muistaakseni kolme kertaa. Jokainen toisto meni mukavasti kivalla vauhdilla.

Sitten olikin meidän vuoro mennä keinulle. Muut ovat tehneet keinua jo parina edellisenä kertana, mutta meille tämä keinuharjoitus oli ensimmäinen. Tai kokeiltiinhan sitä silloin kurssin alussa, mutta Frinillä ilmeni jokin väistämisongelma keinua kohtaan, joten ollaan nyt harjoieltu puomia keinun sijaan tähän saakka. Laitoin keinulle herkkuja noin 10cm:n välein ja otin remmin erittäin lyhyelle ja napakan otteen läheltä pantaa. Kouluttajamme varmisti toiselta puolelta, ettei Frini yritä hypätä alas siltä puolelta. Itse siis toisella puolella varmistin samaa asiaa. Oli myös tärkeää, ettei koira pääse peruuttamaan. Alun Frini meni hyvin herkut suuhunsa napsien. Keinun puolivälissä keinuhan tietenkin alkoi hiljalleen liikkumaan ja siinä kohdassa Frinille tuli pieni epäröinti, mutta reippaasti jatkoi kuitenkin loppuun saakka. Tämä meni niin hyvin, että jätettiin keinuharjoitus tällä kerralla siihen. Supertyytyväinen Frintsuun - kieltämättä odotin, että se epäröisi paljon enemmän, mutta hyvä näin :)

Lopuksi tehtiin 10 esteen ratapätkä, josta ratapiirros yllä ja videon näette klikkaamalla linkkiä. Ah, mitä ohjausmokia tuossa videolla näkyykään :D Eipä ole ihme, jos koira ei suorita takaakiertoa niinkuin pitäisi, koska eihän se voinut hypätä, sillä olin lähestulkoon joka kerralla sen edessä. Lisäksi ensimmäisen toiston valssi ei kyllä valssilta näyttänyt. Vaihdoin ohjaavaa kättäkin ihan liian aikaisin. Putkesta tullessa (4 este) minun olisi ehkä pitänyt hakea koiraa lähempää, että se olisi juossut enempi suoraan kohti rengasta - nyt se ei rengasta lukinnut vaan juoksi ohi. Toisella toistolla meikäläisen pakka meinasi hajota takaakierron jälkeen; esim. ohjasin putkeen, mutta käskytin "kep.. hy.. eiku putkeen!" :D Onneksi Frini oli fiksu ja meni putkeen :'P Kolmannella toistolla Frini meinasi ohittaa kepit.. Sitä en osaa sanoa, mistä johtui. Ei ehkä kestänyt, kun lähdin liikkeelle? Lisäksi tuossa kolmannella toistolla tuo takaakierto meni päin prinkkalaa. Tosin eipä tuo mun ohjauskaan kovin terävän näköistä ollut, vähän laiskanpuoleiselta näytti, hupsis. Lopulta onnistui, mutta siltikin näytti videolta katsottuna siltä, että melkein olin taas koiran edessä sen hypätessä.. Huoh :D
Jospa sitä joskus saisi toimimaan nuo kaikki yhdessä; käskyt, aivot, jalat, kädet ja koko muun kropan :P

Renkaan suoritukseen olen kuitenkin tosi tyytyväinen; Frini hyppää renkaan läpi eikä sen sivusta :) Treeni oli tänäänkin varsin mukava ja antoisa. Keskiviikkona lisää agilityä möllikurssin merkeissä! ☺

World Dog Show 2014

Tänään aamulla lähtö oli vielä aikaisemmin kuin eilen; lähdettiin kohti Helsinkiä aamuneljältä! Huh, onneksi ei tarvinnut itse ajaa, sai ottaa vähän rennommin. Menomatka sujui joutuisasti lähinnä Tiian kanssa höpötellen ja tulevaa päivää miettien. Minna otti pienet torkut takapenkillä :P Oikeastaan mua ei edes aamulla väsyttänyt sen kummemmin, vasta päivällä alkoi väsymys painaa, mutta ihan hyvin sitä kuitenkin tuli jaksettua koko pitkän päivän.

Perillä Helsingissä taidettiin olla hieman ennen kahdeksaa ja jonoteltiin parkkihalliin ehkä parikymmentä minuuttia. Kuitenkin aika joutuisaan jonot kulki eikä mitään ihan hirveää ruuhkaakaan noihin aikoihin onneksi ollut. Odotin pahempaakin, joten siihen nähden tuo ei tuntunut missään. Parkkihallissakin oli vielä reilusti varaa valita paikkansa. Jätettiin auto parkkihalliin ja lähdettiin kipittämään Messukeskuksen sisäänkäynnille. Meillä oli ennakkoon ostetut liput, joten päästiin suoraan kävelemään sisälle ilman jonottamisia. Sitten meidän tiet Tiian kanssa erkanikin; hän suunnisti briardikehälle ja me Minnan kanssa lähdettiin pk (narttu)colliekehälle.

Saatiin kehänlaidalta hyvät istumapaikat, joissa sitten istuttiinkin koko sen ajan, kun narttucollieita arvosteltiin. Tuomarina nartuille (+ pennut ja ROP) toimi Rainer Vuorinen. Narttuja oli ilmoitettuna 80kpl, lisäksi kehässä arvosteltiin pennut, joita oli ilmoitettu 2kpl, mutta vain yksi oli paikalla. Uroksia oli ilmoitettuna 74kpl. Yhteensä pitkäkarvaisia collieita oli ilmoitettuna siis 156kpl (84kpl Suomesta, 23kpl Venäjältä, 17kpl Ruotsista, 6kpl Tanskasta, 5kpl Norjasta ja Ranskasta, 3kpl Saksasta ja Italiasta, 2kpl Israelista, Unkarista, Iso-Britanniasta, Itävallasta ja Puolasta sekä 1kpl Uudesta-Seelannista).
Kaikkiaan tapahtumaan oli ilmoitettu yli 21 200 koiraa, 58 eri maasta! Hurja määrä!

Kannustettiin tuttujen lassityttöjä; Goldentroll's -tytöt Raisa ja Mette hakivat kumpikin ERIn, mikä ei ollut itsestäänselvyys, sillä ne olivat aika tiukassa. Mette ei aivan yltänyt sijoituksille, oli kuitenkin viiden parhaan joukossa kilpailuluokassa. Tuomari jakoi pari T:tä, muutaman H:n ja EH:ta sai aika moni koira. Melko harva ylsi Rainerin mielestä ERInomaiseen. Tähän ERInomaiseen kastiin kuului kuitenkin myös näyttelyn ainut Say Wuf -edustaja Rilla (Say Wuf Athene). Rilla esiintyi veteraaniluokassa ja on varsin pirteä ja hyväliikkeinen 10-vuotias! Oli myös tosi mahtavaa nähdä Rilla ihan livenä, samoin omistajansa. Muutama muukin uusi tuttavuus ja SW:läinen tuli tavattua ☺
Kuvia löytyy Facebookin puolelta. Laatu niissä ei ole huippua, mutta onpa nyt kuvia kuitenkin. Saa käyttää, jos sieltä koiransa/kasvattinsa kuvan löytää :)

Narttujen veteraaniluokan loputtua, lähdettiin kiertelemään kojuja. Mun kukkaron nyörit oli visusti kiinni, joten mitään ei tullut ostettua. Eipä meillä mitään oltaisi edes tarvittu, kaikki tarpeellinen on tällä hetkellä hankittuna. Kiva siellä oli kuitenkin kierrellä ja katsella tarjontaa. Samalla tuli katsottua ohimennen myös jotain temppuesitystä - huomasi miten hauskaa koirilla oli temppuja tehdessään. Sitä oli ihana katsoa.
Minnan kanssa käytiin äkkiseltään Hesessä syömässä ja siitä vähän huomaamattamme eksyttiin katsomaan Junior Handler -finaalia, jossa tuomarina toimi Juha Palosaari. Suomalainen Jonna Lehto sijoittui kolmanneksi samojedinkoiran esittäen. Toiseksi tuli thaimaalainen Supasin Khajornpraphasun ja voiton vei italialainen Monica Bonifacio! :)

JH-finaalin jälkeen lähdettiin sitten kiertelemään ja odottelemaan, että ryhmäkehät alkaisivat. Nämä kehät kuitenkin jouduttiin katsomaan screeniltä, sillä vain erikseen lipun ostaneet pääsivät katsomaan kehät hallin puolelle. Siinä istuskellessa alkoi silmät painua väkisinkin kiinni ja pari kertaa jopa havahduinkin siihen, kun pää notkahti :D Vähän onneksi piristyin, kun FCI1-ryhmän arvostelu alkoi. Katsoimme sen ryhmän loppuun ja sitten lähdimme ajelemaan kotiinpäin. FCI1:n voittajaksi tiensä ravasi australianpaimenkoira Iso-Britanniasta, toiseksi puli Tanskasta, kolmanneksi partacollie Venäjältä ja neljänneksi maremmano-abruzzese Italiasta.

Pitkäkarvaisista collieista ROPiksi valikoitui Seabound's New Love In Town (Ruotsista) ja VSP:ksi Steadwyn Majestic Classical (myöskin Ruotsista). Samaiset koirat saivat myös cacibin ja MV-14 -tittelin.
ROP-veteraaniksi valittiin Steadwyn Moccamint (Tanskasta) ja VSP-veteraaniksi Pahlex Dollar N Dime (Tanskasta). Näille koirille myös MVV-14 -tittelit.
Junnu-uroksista JMV-14 -tittelin pokkasi Winston Magiczny Szkot (Puolasta) ja nartuista tittelin sai suomalainen Black Gary Wonderful Birdie.
ROP-pentu oli Ladnar Kissmaster, Suomesta ja ROP-kasvattaja Roxier's (Suomi). Lisäksi vielä ROP-pariksi valittiin Cesamen Vincent/Cesamen Kirsberry Rose (Suomi).

Kotimatkalla sitten katsoimme netistä BIS-voittajat;
1. Apinapinseri Indonesiasta (eipä ollut turha reissu heillä ;p)
2. Maltankoira Italiasta
3. Karkeakarvainen kettuterrieri Belgiasta
4. Amerikancockerspanieli Tanskasta

Onnea kaikille voittajille sekä tuloksiinsa tyytyväisille! :)
Lisäksi kiitokset kaikille seuralaisille; Minnalle, Tiialle, Kirsille, Ullalle, Anna-Maijalle jne! ☺