Kaverikoirailua ja agireenilöiset

Käytiin Hetan kanssa moikkaamassa mummuja ja pappoja eräässä hoivakodissa Kaverikoirakollegamme Rikin ja tämän ohjaajan kanssa. Meitä oli kuulemma jo kovasti vierailulle odotettukin ja kumpikin koira sai tasapuolisesti rapsutuksia. Alkuun Hetaa meinasi kovasti kiinnostaa pöydän alta bongaamansa pienet ruoantähteet (miten se ne huomasikin... :p), mutta unohti ne onneksi melko nopeasti. Vierailumme kesti puolisentuntia, mikä on kyllä ihan sopiva vierailuajan pituus, sillä Heta ainakin väsähtää jo tuossa ajassa, kun on paljon kaikenlaista tapahtumaa ympärillä - ja mehän nyt vielä vähän totutellaan ja opetellaan tähän toimintaan. Eiköhän se tästä jossain kohtaa muutu rutiininomaisemmaksi ja sitten, kun Heta saa parin käynnin jälkeen itselleen huivin, toiminta konkretisoituu, kun saadaan aina "keikalle" lähtiessä laittaa työvaatteet päälle.

Vierailun päätyttyä jäätiin pieneksi toviksi juttelemaan Riki-koirakon kanssa ja sitten sen jälkeen vein Hetan kotiin, otin samalla ovenaukaisulla Frinin mukaan ja porhallettiin ohjattuihin agilitytreeneihin. Tällä kerralla rata näytti tältä:

Valssiharjoituksia oli siis tiedossa. Niinkin yksinkertainen ohjauskuvio, mutta minä en sitä siltikään osaa - aina myöhässä :D Ensimmäinen ongelmakohta tulikin 5-hypyllä. Valssailin aivan liian myöhään ja koiran linja valui piiiitkälle. Tätä muutama kerta jahkattiin, kunnes alkoi ajoitus olemaan parempi. Seuraavaksi sitten mentiinkin 6-hypyn jälkeen putkeen vaikkei pitänyt.. Törkkäsin Frinin 6-hypylle ja käsi vaan osoitti suorana, että "mene putkeen", kun oikeasti täytyi huikata Friniä nimeltä ja kun sain sen kontaktiin, lähetys takaakiertoon. Ja tämähän toimi.. Itsellä vaan oli alkuun sellainen "liikaa liikkuvia osia" -fiilis. Tämä kohta alkoi sujumaan, mutta sitten 8-hyppy tuotti päänvaivaa. Frini oli aina kiertämässä hyppyä toiselta puolelta vaikka olin kuulemma ihan oikein asettunutkin ohjauksessa. Frini ei hakeutunut "vastakäden ohjaukseen" tuon seiskahypyn jälkeen - sitä pitää harjoitella. Muutettiin sitten suunnitelmaa ja valssasin 6-hypyn jälkeen, koira haltuun ja ohjaus 7-hypyn yli. Sen jälkeen samaa vauhtia koiran kanssa 8-hypylle ja kopteri(?)-ohjauksella koiralle tiukempi linja hypyn yli ja siitä putkeen poispäinkäännöksellä.

Yhdessä putkelta 8-hypyn yli ja lähetys putkeen. Onnea on koira, joka irtoaa kaukaakin putkiin :'D Kun koira lukitsi putken, itse siirryin 12-hypyn taakse valmiiksi pakkovalssailemaan. Tätä kohtaa hiottiin muutama kerta, että saatiin ajoitusta paremmaksi. Treenien jälkeen oli taas varsin hyvä fiilis!

Mätsäri sateisessa Vaasassa

Vaasan kaverikoirien järjestämään mätsäriin lähdettiin sadetta uhmaten kaverini Tiian ja hänen puolivuotiaan bouvierpoikansa Häjyn kanssa. Tuomarina isoilla koirilla oli Tapio Sellman ja pienillä Sissi Bäckman-Sellman. Sateelta ei tosiaan vältytty vaan koko mätsärin ajan sateli enemmän ja vähemmän. Eikä tietenkään sadetakkia muistettu ottaa mukaan, joten siinä kehän laidalla sitä sitten värjöteltiin pari tuntia.

Pidemmittä puheitta tulokset: Frini isojen PUN3 ja Heta pienten SIN4. Myös Häjy sijoittui hienosti pentujen SIN2:ksi! Oli siis varsin onnistunut reissu; koirat esiintyivät hyvin ja vielä ansaitsivat hienosta käytöksestään palkinnot ^_^

Kiitos Tiialle seurasta! :)

SKL:n Kaverikoirakurssi

Tämä viikonloppu vierähti Kennelliiton Kaverikoirakurssilla; eilen (la 12.3.) olin teoriatunneilla ilman koiraa ja tänään sitten oli vuorossa Hetan arviointi. Arvioinnissa katsottiin miten koira suhtautuu vieraisiin ihmisiin ja koiriin, erilaisiin alustoihin, portaisiin, pyörätuoleihin/rollaattoreihin ja yllättäviin koviin ääniin. Heta oli kaiken kanssa ihan fine. Meni heti vieraiden ihmisten rapsuteltavaksi, kulki portaissa hyvin eikä vierastanut erilaisia alustoja. Lattialle yhtäkkiä kaadettu harjakaan ei hätkäyttänyt vaan sitä mentiin heti katsomaan, että mikäs se oli..

"Asiakasvierailulle" mentiin yhdessä kolmen muun koiran kanssa. Siellä muut kurssilaiset esittivät asiakkaita; yksi istui pyörätuolissa, yhdellä oli kyynärsauvat ja yhdellä rollaattori. Heta taisi nähdä ekaa kertaa elämässään pyörätuolin ja rollaattorin, kävi niitä katsomassa ja totesi, ettei ne olleetkaan sen kummallisempia juttuja. Tällä "vierailulla" sitten käytiin tervehtimässä "asiakkaita" ja nostin Hetan syliini, jotta sitä on helpompi silitellä. Pari kertaa neiti olisi tahtonut lattialle ja lähteä moikkaamaan toista koiraa, mutta se ei nyt tässä tilanteessa käynyt - koirathan ei vierailuilla ole keskenään tekemisissä. Ainoastaan ennen vierailupaikkaan menoa koirat saavat hieman haistella ja tutustua toisiinsa. Vaikka Heta pari kertaa vähän venkoilikin sylissä, se ei haitannut. Kunhan Heta tajuaa tilanteen ja tottuu siihen, että siinä tilanteessa ei nyt toisten koirien kanssa leikkimään pääse, niin uskoisin sen osaavan rauhoittua syliin koko ajaksi.

Me sitten tulevaisuudessa aletaankin käydä Hetan kanssa ilahduttamassa mm. mummoja, pappoja ja lapsia. Heta siis hyväksyttiin mukaan SKL:n Kaverikoiratoimintaan. Mahtavaa, että Hetan ihanasta luonteesta pääsee muutkin nauttimaan ^_^

Asu & Elä -päivä Kurikassa

Tänään vietettiin Kurikassa Asu & Elä -päivää, jonne mun oli tarkoitus mennä niin Hetan kuin Frininkin kanssa - Frini agilitynäytökseen ja Heta vain olemaan rapsuteltavana. Asiahan ei ihan mennyt niin kuin alunperin suunnittelin, koska Frinihän aloitti toiset juoksunsa reilu pari viikkoa sitten.. Tästä syystä se ei voinut osallistua agilityyn (näytöksessä mukana uroskoiria ja koirapuistoon juoksuisen nartun tuominen on kiellettyä - vaikkakin Frinillä olisi pöksyt ollut tietenkin jalassa, mutta siitä huolimatta ei sitä sinne nyt sitten tällä kertaa otettu). Mukaan lähti siis ainoastaan Heta rapsuteltavaksi. Tämän koiratapahtuman Asu & Elä -päivän yhteyteen järjesti Suupohjan Koirakerho ry (SUKK ry).

Tapahtuma alkoi klo 11 ja päättyi klo 13. Alkuun oli agilitynäytös, jonka ajaksi jätin vielä Hetan autoon odottamaan. Katsoin agilitynäytöksen, jossa mukana taisi olla viisi koirakkoa. Kyllä kieltämättä vähän harmitti, kun ei Frinin kanssa päästy radalle - olisi ollut kiva nähdä miten rata olisi sujunut :p Agilityn jälkeen alkoi rallytokonäytös - sitä katsoin pari esitystä ja sitten menin hakemaan Hetan autosta. Alkoi olla jo niin lämmin sääkin, että ei sitä olisi pidempään voinut autossa edes pitää. Melkeinpä heti kun sain sen ulos autosta, sitä tultiin rapsuttelemaan. Hetaa tosin aluksi kiinnosti enemmän maassa olevat hajut kuin rapsutteluja tarjoavat ihmiset, mutta kun maan hajut oli haisteltu suurimmaksi osin, niin se otti kontaktia myös ihmisiin ja nautti rapsutuksista. Loppuajan sitten vaan hengailtiin ja katsottiin toiset agility- ja rallytokonäytökset. Hyvää treeniä Hetallekin tällainen - etenkin se, että välillä huikin sen nimeä ja pyysin kontaktia; aluksi oli vähän hankalaa, mutta aika nopeasti huomasi, että se kontaktin ottaminen kannattaa ;D

Ihmisiä oli paikalla ihan mukava määrä - ei mitään kamalaa tungosta, mutta kieltämättä olisihan sitä porukkaa voinut vähän enemmänkin olla liikkeellä :p Jokatapauksessa tapahtuma sujui hyvin ja pari tuntia meni hirveän nopeasti. Jos vielä joskus tällainen samantyylinen tapahtuma tulee vastaan, niin toivonmukaan päästään Frininkin kanssa paikanpäälle ;p

Päivi ja koiransa radalla! :)

Koiranpäivä

Näin Koiranpäivän kunniaksi pääsivät kouluun Frini ja Heta. Koululla oli lasten maatalousnäyttely -tapahtuma, ja Frini & Heta toimivat ns. kaverikoirina, joita lapset (ja aikuisetkin) saivat käydä rapsuttelemassa.

Otin ensin Frinin, joka rakasti aluksi ääntään vähän turhankin paljon, kun "mitään ei tapahtunut". Alkuun lapsia saapui vähän kerrallaan, mikä oli hyvä, koska näin Frini sai tottua ajatukseen, että sitä tullaan nyt käpälöimään melko paljon. Tämä oli myös hyvää harjoittelua viikonlopun näyttelyäkin ajatellen; laitoin koiran välillä seisomaan käskyn alle ja Frini ei ollut moksiskaan lapsista ja antoi heidän rapsutella kaikessa rauhassa. Loppua kohden se jopa tykkäsi, kun sitä rapsuteltiin, eikä hätkähtänyt lainkaan, kun joku yhtäkkiä koskikin takapäähän. Osalle lapsista annoin myös taskustani herkun, jonka saivat sitten antaa Frinille :)

Välillä toki vaihdoin koiria, että Hetakin pääsi paijailtavaksi. Korkeintaan puoli tuntia pidin yhtä koiraa rapsuteltavana, riippuen vähän ihmismäärästä. Toisen ollessa rapsuteltavana, toinen sai mennä sisälle häkkiin lepäilemään.

Hetakin oli mielissään rapsutuksista, mitä nyt alkuun viereisellä nurmikolla olleet kanit kiinnostivat kovasti. Käytiin niitä sitten moikkaamassa, jonka jälkeen ne unohtuivat eivätkä olleetkaan enää niin kiinnostavia. Hyvä vain :p

Hetaa luultiin useaan otteeseen chihuahuaksi ja Frini oli useimmiten lassie. Jonkun suusta myös kuului "väärän värinen lassie!". Söpöiksi ja ihaniksi karvapalloiksikin noita kehuttiin ja joku poika taisi myös tuumata Frinistä, että "onpas sillä pitkä nenä!" :D