Arkitokoa

Tottisteltiin tänään taas arkisesti.. Tällä flunssaisella äänellä ei kovin innostettu koiraa, mutta suhtkoht hyvin Awa kuitenkin teki. Tällä kertaa oli kanssatokoilijalla kamerakin mukanaan ja hän napsi meistäkin kuvia.
Otettiin seuraamista sekä kaukokäskyjä. Seuraaminen.. Ihan ok, mutta mulle itelle vaan hemmetisti opettelua, että saan tuon käden oikeaan paikkaan, että koirakin menisi oikealle kohdalle. Noissa kaukokäskyissä ("istu, maahan, seiso") pitää yrittää, että palkkaisin herkulla vasta viimeisen käskyn jälkeen, ettei Awa ala käydä ylikierroksilla. Ylikierrokset = hauhau!.. Ja kun tuota tekniikkaa kokeiltiin, Awa rauhoittui huomattavasti. Täytyy siis jatkossa tehdä sillä tavalla. Toki palkata saan "hyvä"-sanalla sitten aina muiden käskyjen jälkeen. Istuu ja menee maahan nopeasti, mutta seisomaan noustessa tahtoo aina ottaa muutaman askeleen eteenpäin..
Jaja, mitäs vielä.. Sivummalla treenailtiin vähän noita kaukokäskyjä ja pari kertaa paikkamakuuta. Hienosti Awa pysyi vaikka ovesta astui sisään sakemanni omistajineen. Vilkaisi kyllä oven suuntaan, mutta ei aikonutkaan lähteä. Kävin heti tämän jälkeen palkkaamassa hienosta suorituksesta.
Nyt sitten harjoitellaan kotona ainakin tuota seisomista. Katotaan nyt, saadaanko sitä paremmaksi ensi perjantaihin mennessä..
Tällä kertaa tuli paljon uusia asioita ja uutta huomioitavaa omassa kouluttamisessa, että varmaan en edes muista enää kaikkea. Ehkä ne sitten tehdessä muistuu mieleen :]

Nyt pitäisi kovaa vauhtia jo olla menossa nukkumaan, sillä aamulla kutsuu navetta! Viikonloppunavettavuoroa pukkaa ja nyt olisi kieltämättä kyllä tehnyt mieli vain nukkua ja levätä, mutta minkäs teet. Ellei nyt kuumetta nouse, niin navettaan kyllä raahaudun vaikka pää kainalossa. Mä oon kunnolla kipeä vasta silloin, kun oikeasti on niin voimaton olo, ettei mitään jaksa tehdä.. Ja silloin vasta jään sängynpohjalle makaamaan. Kovapäinenkö? Ei kai ^^'