Koiraisaa

Päivä alkoi hyvin.. Not. Nukuinpas reippaasti pommiin, kun oli Sannan kanssa sovittu, että viimeistään puoli yhden aikoihin olisin Karijoella ja mentäisiin siitä sitten Hetan ja Caapon (tanskandoggi) kanssa peltoilemaan. Noh, vähän ennen yhtä herään siihen, kun Sanna laittaa viestiä, että löydänkö perille.. Siinä samassa ylös ja katse kelloon: "Ei jestas! Helvetti! MIKSEI MUN KELLO OO HERÄTTÄNY!?" olivat ensimmäiset ajatukset, kun tajusin mitä se kello jo on.. Huoh. Kellon olisi pitänyt soida varttia vaille yksitoista, mutta ei. Eipä ollut soinut. Siinä sitten äkkiä laitoin kahvin tippumaan, vaatteet niskaan, heitin parit leivät + kahvin naamariin, käytin Awan ulkona, jonka jälkeen nappasin Hetan mukaan ja ajelin "kaasu pohjassa" kohti Karijokea. Vähän kahden jälkeen olin viimeinkin perillä. Ai miten niin aikataulu pissi?

Ensin Heta tapasi tosiaan 10kk:n ikäisen tanskandoggi Caapon. Käveltiin läheiselle pellolle, jossa Caapo päästettiin irti ja Hetalle vaihdoin remmiksi 10metrisen liinan. Caapo ei aina ihan ymmärtänyt miten pieni Heta onkaan ja välillä piti poikaa hieman toppuutella, ettei vahingossa huitaise tassuillaan liian kovasti. Muuten meni oikein hyvin ja Hetakin oli rohkea. Eipä oo tainnut ennen noin isoa koiraa tavatakaan. Ainakaan tietääkseni ^_^
Peltoilun jälkeen Sanna kävi vaihtamassa koiraa ja kuvioihin astui bokserinarttu nimeltään Coma. Tällä kokoonpanolla käväistiin pienellä sosiaalistamis(hihna)lenkillä ja Coma käyttäytyi hienosti vaikka Heta sille täysin vieras koira olikin. Hetakin meni hienosti, eikä koko aikaa yrittänyt pyrkiä tutustumaan vierellä kulkeneeseen uuteen tuttavuuteen :)

Lenkin jälkeen sain kutsun vielä kahville ja täytyihän se mennä, kun kerran kutsu kävi. Vähän ennen viittä lähdin ajelemaan kotiin päin. Kotiin päästyäni ajoi pihaan samalla hetkellä siskoni Miia ja toi mukanaan toissapäivänä ostamani sohvapöydän, mikä ei eilen autooni mahtunut, koska siellä oli paljon muutakin tavaraa + koirat tietenkin. Puoli seitsemän aikoihin nappasin Awan mukaan ja Miia heitti meidät Wilman luo. Kylässä meni niiiiin hianosti! Ainoastaan kerran Awa taisi jossain tilanteessa hieman vilauttaa hammasrivistöään (en muista kummalle; Irkulle vai Runolle ja mikä tilanne oli..), mutta pienellä huomauttamisella lopetti. Yhteiskuvakin saatiin napsaistua! Kaikki kolme istua tönöttivät hienossa rivissä paikoillaan niin kauan, että saivat luvan lähteä! Ja kuvassa ei edes kukaan näytä siltä, että ajatukset olisi "prkle ku tässä pitää istua, mä lähen ihan just meneen" -luokkaa :D Ai niin, pääsihän se Ihaakin kaverikuvaan mukaan ;)

Yöllä sitten lähdettiin käveleskelemään kotiin päin ja W lähti koirineen tekemään samalla ilta(yö)lenkin. Kun pääsin kotiin käytin vielä Hetan ulkona, jonka jälkeen sain itsekin vihdoin rauhoittua ja alkaa kirjoittamaan tätä ;D
Tänään tuli myös hyvää yksinoloharjoitusta kumpaisellekin koiralle. Ensin Awalle noin neljä tuntia ja sitten Hetalle noin viisi tuntia. Kummallakaan ei mitään ongelmaa. Ovat tainneet vain nukkua koko sen ajan mitä yksin ovat olleet. Olen onnellinen ♥