Irrottelua

Wuhuu, ihan mieletön fiilis! Ihana, keväinen keli ja sen kruunasi erityisen onnistunut peltolenkki kera Awan! Ja mikä siitä teki niin erityisen onnistuneen? No se, että Awa oli IRTI!! Kyllä, ihan aikuisten oikeasti; IRTI!! :D Joistakin tämä irti oleminen kuulostaa ihan mitättömältä, koska se on joillekin (ehkä suurimmalle osalle koiranomistajista?) arkipäivää ja ihan helppo asia, mutta meille tää on niin SUURI juttu, että sen takia intoilen näin! Mun luotto tuohon koiraan nousi taas huimasti. Pakko kokeilla heti huomenna uudestaan, kun nyt ollaan tutuilla seuduillakin, niin tohdin vähän rohkeammin päästääkin koiraa irti.

Illalla käytiin Hetan kans puistoilemassa Kurikassa. Aluksi meidän seurana oli shelttiuros, mutta ei kaksikko oikein innostunut leikkimään. Kiertelivät vain omissa maailmoissaan toisistaan paljoakaan piittaamatta. Sheltti lähti ja tilalle tuli kaksi mäyräkoiraa (Wilma & Wanda) sekä kaksi villakoiraa (Hertta & Kerttu). Kavereita olisi ollut, mutta eeei, ei innostanut leikkiminen ketään :D
Päätettiin sitten, että lähdetään pienelle lenkille. Tämä homma ei kuitenkaan mennyt niinkuin elokuvissa. Heta aiheutti ylimääräisiä sydämenlyöntejä karatessaan omille teilleen.. Multa irtosi remmi kädestä ja siinä sekunnin tuhannesosassa Heta tajusi tilaisuutensa tulleen ja ampaisi matkaan!
Onneksi ei kuitenkaan kauaa ehtinyt yksistään hortoilemaan, vaan kanssapuistoilija/-lenkkeilijä sai neidin kiinni. Kiitos siitä :) Vaikka kyllähän mä ehdin mielessäni nähdä jo kaikki maailman kauhukuvat... :/
Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. (Heta taisi tietää, että Awa oli päivällä saanut juosta irti, joten päätti sitten irrotella omatoimisesti... ^^')

Koirapuistoilua! ^_^

Leikitään!

Jihuuu! :) Oltiin jälleen Seinäjoella Sahkun (Huhtalan) koirapuistossa Awan kanssa ja neiti käyttäytyi mageesti. Oltiin sovittu Janican kanssa, että tavataan puistossa joskus vähän kahdeksan jälkeen koirinemme. Janicalla oli mukanaan pk colliensa Makia. Puistossa oli myös Janican sisko ja shelttinsä Huli ja Eppu. Huli tais rakastua Awaan - ainakin kovin innokkaasti se Awan kanssa juoksi ;p
Pian Huli ja Eppu kuitenkin lähtivät kotiin ja Awa sekä Makia jäivät leikkimään hetkeksi kahdestaan, kunnes paikalle saapui nainen shelttinsä Onnin (muistinkohan oikein?) ja Espanjasta Suomeen adoptoidun podengomixinsä Ratan kanssa. Rata ei ihan heti Awalle lämmennyt, ja hieman piti ärähtää puolin ja toisin, mutta se jäikin siihen yhteen pieneen ärähdykseen onneksi ja sen jälkeen oltiinkin ihan sulassa sovussa ja juostiin lujaa!

Rata, Awa, Makia ja Onni (taustalla)

Ei mennyt kovinkaan pitkään kun puistoon saapui lisää väkeä; berninpaimenkoira nimeltään Nalle. Koiruus oli kyllä todellinen nalle! ^_^ Todella massiivinen uros, sen tassutkin oli varmaan viisi kertaa Awan tassuja isommat :D Tätä koiruutta Awa hieman arasteli - kovasti olisi mieli tehnyt mennä tutustumaan 'jättiläiseen' (Awan mittapuulla siis ;)), mutta ei.. Ei tohtinut.. Paitsi vähän vaivihkaa sitten piti tietenkin käydä nuuskuttelemassa :') Awa ei noin ison koiran kanssa olekaan aiemmin ollut tekemisissä, mutta siihen nähden ihan hyvin se kuitenkin sit loppujen lopuksi tohti olla sen seurassa.

"Huijui, se on iso!"

Vähä kyylättiin Onnin kans >:)

Puistoon saapui myös shar pei -rotuinen koiruus. Ikää tytöllä oli vähän reilu vuosi. Itse en kyseisestä rodusta juurikaan mitään muuta tiedä, kuin ulkonäön. Tunnistin rodun samantien kun sen näin. Mulla ei ollut minkäänlaista käsitystä rodun luonteesta ennen tätä, mutta tuo tyttö oli ainakin oikein reipas ja leikkisä, ja vaikutti kyllä todella hyväluonteiselta.

Ryhmä rämä! :D

On tämä kyllä niin hieno tunne, kun pääsee koiraa viemään koirapuistoon! Innolla oottelen, että Kurikkaankin se puisto valmistuisi pian ja päästäis sinnekin juoksemaan! ^_^

Kurssi alkoi! :)

Kuten otsikkokin jo kertoo, aiemmissa blogiteksteissäni mainostamani "Nuorten koirien kurssi" pyörähti tänään käyntiin! :) Hieman sitä tuossa päivällä jännittelin ja mietin koko ajan että "apua, mitkä vaatteet laitan, että ne on mukavan rennot, mutta samalla käytännölliset, jotta saan tungettua herkkuja taskuihin ja paljonko otan niitä herkkuja mukaan ja minkähän vesikipon otan mukaan jajaja..." Eli siis kaikkea ihan tyhmää (ja turhaa) stressasin ^^'

Lähdin ajelemaan kohti Seinäjokea vähän ennen kuutta (kurssi alkoi siis seitsemältä), jotta sain ajella kaikessa rauhassa ja hain mukaan myös Wilman, joka lähti joukkoon henkiseksi tuekseni sekä kuvaajaksi ;D

Odottelua ennen kurssin alkua

Olimme paikalla ensimmäisinä ja odottelimme noin 10minuuttia kunnes paikalle alkoi saapumaan tasaiseen tahtiin muitakin. Onneksi Wilma oli mukana, osasin olla jotenkin rennompi kun siinä oli joku jonka kanssa höpötellä.
Kurssin alkuun ohjaaja kävi jokaisen koirakon luona hieman tutustumassa (ja tietenkin lykkäämässä laskun käteen ;D) Treenaaminen aloitettiin katsekontaktin harjoittelulla. Ollaan sitä jo vähän Awan kanssa aikaisemminkin treenattu, mutta nyt sitten oikein kunnolla ja nopeastihan toi hiffas mitä siltä halusin.

Katsekontaktin treenausta

Tästä jatkettiin sitten luoksetulotreeniin; kun koira otti kontaktin, lähdettiin itse ottamaan muutama askel taaksepäin ja kutsuttiin samalla koiraa luo ja palkattiin. Ohjaajalla oli mukanaan jälkiliina ja hän kiersi jokaisen koirakon luona ja kokeiltiin miten onnistuu kun koira laitetaan liinaan kiinni ja omistaja lähtee pois päin, pysähtyy ja kutsuu luo. Malttoiko Awa odottaa paikoillaan ja tulla kutsusta luo? No malttoihan se ja hyvällä innolla tulikin luokse! (tulisipa irtiollessaankin :'D) Toistojen välissä pidettiin tietenkin parin minuutin mittaisia taukoja ja välillä käväistiin haistelemassa kentän laidalla ja välillä leikittiin hieman omalla, rakkaalla lelulla.

Luoksetulotreeniä



Luoksetulotreeniä

Luoksetulotreeniä

Luoksetulotreeniä

Pieniä taukoja välillä :)

Tämän jälkeen vuorossa oli paikallaistuminen. Ensin laitettiin koira istumaan eteen ja palkattiin, kun se pysyi paikoillaan istumassa. Tämä oli ainakin meille (ja muutamalle muulle) ihan helppoa ja saatiin ohjeeksi alkaa kävelemään aluksi pari askelta pois päin koirasta ja pikkuhiljaa pidentää tätä matkaa kun alkoi sujumaan. Tätä ollaan Awan kanssa treenailtu vähän aiemminkin ja ihan hienostihan ton perse maassa pysyi. Vain 1-2 kertaa jouduin sen palauttamaan paikoilleen ja aika monta toistoa tuo kyllä jaksaa :)

Paikallaoloa

"Saa mennä" Awa tosin (vielä) hieman pitkillä piuhoilla x)

Paikallaolo oli tämän kerran viimeinen harjoitus ja sitten lähdettiinkin autolla kotia kohti. Matkalla saatiin kuitenkin päähänpisto, että mennään vielä käymään Sahkun koirapuistossa mikäli siellä ei ole ketään ja ei ihme kyllä ollut, joten tiemme kaartui sinne. Päästin Awan juoksemaan ja voi mitä spurtteja se siellä vetikään. Noin viisi minuuttia ehdittiin olla siellä, kunnes paikalle saapui collie (narttu) ja sheltti (uros) sekä 15-viikkoinen shelttipentu! ♥ Olin jo Awan ottanut kiinni ja lähdössä pois, kun paimenet pääsivät aitaukseen. Wilma kannusti mua päästämään Awan muiden mukaan ja rohkaisin mieleni ja päästin sen. Onneksi päästin! En voisi nyt olla iloisempi, hymy on ihan korvissa saakka! Awatsu oli niin hienosti; ei ärinän ärinää! Ja pennunkin kanssa oli tosi mahtavasti ^_^ Oi että ♥
Pian puistoon saapui myös kultsunarttu ja Awa otti senkin vastaan hyvin. Hih, Awahan käyttäytyi kuin kunnon koira! ^^'
Voisin hehkuttaa tätä tapahtumaa vaikka miten paljon, mutta eiköhän tämä riitä, kaikille kuitenkin taisi tulla selväksi, että meillä oli tänään samperin hyvä päivä! ♥ :)

Hazaaaa!

Puistoilua ♥

15-viikkoinen pikkuinen shelttilapsi ♥

"Epäreilua, teitä on kolme.."

Sheltti oli kiva kamu :)

Väsyneet & onnelliset koirat ♥

Puistojengi

Rotupohdintaa

Olen tosiaan tässä jo jonkin aikaa haaveillut toisesta koirasta. Se, milloin toinen koira tulee, ei ole vielä ollenkaan varmaa, mutta aikaisintaan keväällä/kesällä 2013. Tai ainakin näin olen oman pääkoppani sisällä suunnitellut.

Rotuja olen tietenkin pohtinut myös. Aloitin rotujen karsimisen keräämällä kasaan ensin kaikki ulkonäöllisesti vähänkin miellyttävät rodut. Kuulostaa pinnalliselta, mutta mielestäni koiran tulee miellyttää omaa silmää. Tästä lähdin sitten sulkemaan pois sellaisia rotuja, mitkä ei käyttötarkoituksiltaan ja/tai luonteiltaan mulle sopisi.
Aluksi listassa oli mm. saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira (gronttu tai tervu), siperianhusky, hollanninpaimenkoira (pk).. Ne rodut jätin kuitenkin pois vaihtoehdoista, koska luulen, että minulla ei ehkä vielä ole sitä taitoa ja päättäväisyyttä mitä näiden koirien kouluttamisessa erityisesti tarvitaan.. Valkoinenpaimenkoirakin käväisi mielessä, mutta ei.. Se taitaa kuulua samaan kastiin edellämainittujen rotujen kanssa.
Berninpaimenkoirakin listalla oli, mutta se taas joutui "roskakoriin" rodun terveystilanteen vuoksi.. Myös sakemannien terveystilanne mietitytti.

Kuvat Googlesta!

Kuvat Googlesta!

Terriereistä ainut rotu mikä listalla käväisi, oli norfolkinterrieri, mutta ensimmäisten joukossa se sieltä häipyi, koska A) rotu on liian pieni minulle, ja B) .. Se on terrieri ja ne eivät ehkä kuitenkaan ole meikäläisen juttu.
Täytyy myös mainita englanninspringerspanieli. Mietin sitäkin, kunnes luin rotumääritelmän (vaikkei se koko totuutta rodusta kerrokaan!).. Ei, ei vaan kolahtanut.. Kokonsa (ja ulkonäkönsä) puolesta ihan ok, mutta ei oikein muuten..

Kuvat Googlesta!

Novascotiannoutaja on todella nätti rotu; ihanan säpäkän näköinen, kivan kokoinen koiruus. Ihan positiivisen kuvan oon rodusta saanut ja noutajista tämä on omasta mielestäni ehkä nätein. Kultainennoutaja ja labradorinnoutaja jakavat hienosti 2. sijan. Myöskin näitä rotuja pähkäilin, mutta ne ei rotuna oikein pääsisi mulla käyttötarkoituksiinsa. Tosin joku maanantaikappale (lue; vietittömämpi yksilö) voisi mulle käydäkin.. Onko sellaisia? ;)

Kuvat Googlesta!

FCI 9 -roturyhmästä (seura- ja kääpiökoirat) oikeastaan mikään ei ole mun juttuni.. Ovat liian pieniä.
FCI 10 -roturyhmästä (vinttarit) en itselleni ottaisi mitään rotua vaikka ihan näyttäviä koiria mm. borzoit, salukit ja irlikset ovatkin.

Ja sitten nämä australianpaimenkoirat ja bordercolliet. Upeita koiria! Mutta tuntuu, että ainakaan tällä hetkellä mulla ei olisi tarjota näille roduille niin aktiivista kotia kuin ne vaatisivat. Tyydyn siis vain ihailemaan kauempaa ;)
Sheltti, mikä ihanuus! Vähän pienehkö rotu, mutta muuten voisi ollakin ihan mahdollinen.. Ehkä joskus ;)

Kuvat Googlesta!

Lapinporokoira.. Suomenlapinkoira.. Luonteiltaan melkoisen samanlaiset, ulkonäöltään aivan erilaiset turkkiensa puolesta. Tässä tapauksessa kallistun karvaisemman puoleen eli suomenlapinkoiraan. Väreistä silmääni miellyttää eniten parkki (vaalein merkein) ja riista, mutta myös mustat merkein ja kermat on oikein nättejä! Harrastusmahdollisuuksiakin tällä rodulla on paljon.

Kuvat Googlesta!

Pk collie/lk collie.. Luonteiltaan, käyttötarkoituksiltaan ja harrastusmahdollisuuksiltaan samantyyppisiä. Ulkonäöllisesti omaa silmää miellyttää kuitenkin hitusen enemmän pitempikarvaisempi versio skotlantilaisesta paimenkoirasta. Paljon siis harrastusmahdollisuuksia tälläkin rodulla.

Kuvat Googlesta!

Ja tästä päästään siis tähän; suomenlapinkoira vai pk collie.. Kas siinä pulma! Nämä kaksi rotua ovat nousseet suosikeiksi. Ensin olin 100%:sen varma, että rotu on suomenlapinkoira, kunnes tutustuin collieen rotuna tarkemmin ja siitä se valinnanvaikeus alkoi. Kuitenkin jo pidemmän aikaa on tuntunut siltä, että collie olisi viemässä tämän erän ja se rotu astelisikin mahdollisesti taloon ensi vuoden puolella mikäli kaikki menee niinkuin pienessä pääkopassani haaveilen..