Mikä CEA, MDR1 ja DM..?

Niin mikä ihmeen CEA? Ai mikä MDR1? Mitä tuo DM tarkoittaa? Entä nuo tulokset käytännössä?

Niimpä. Itsekin olin alkuun vähän ihmeissäni, että mitäs nuo MDR1- ja DM-lausunnot sitten tarkoittavatkaan käytännössä, mutta onneksi on ihanan viisas kasvattaja, joka tietää asioista, ja jolta voi kysäistä mitä vain mieleen tuleekaan!

CEA (Collie eye anomaly) on collieiden silmäsairauksista tunnetuin. Sairaus on perinnöllinen ja siitä on olemassa kolme eri vaikeusastetta, jotka ovat lievimmästä pahimpaan:

• ch / crd (ch = choroidal hydoplasia eli suonikalvon vajaakehitys / crd = chorioretinal hypoplasia eli suoni- ja verkkokalvon vajaakehitys) Tämä vaikeusaste ei vaikuta koiran näkökykyyn.
• coloboma = kuoppa/reikä näköhermon päässä. Tämä vaikeusaste ei yleensä vaikuta koiran näkökykyyn.
• ablaatio = verkkokalvon irtauma. Verkkokalvo irtautuu alustastaan joko yhdestä/useammasta kohdasta, jolloin kalvo löystyy, poimuttuu ja koiran näkökyky heikkenee. Silmä sokeutuu, mikäli verkkokalvo irtoaa kokonaan. Tämä vaikeusaste on erittäin harvinainen ja lisäksi sitä esiintyy useimmiten vain toisessa silmässä, jolloin koira ei sokeudu täysin.
  Lähde: Collieyhdistys

Seuraavassa tekstissä lainailen vähän kasvattajan kertomaa, koska hän osaa ilmaista asiat selkeämmin, kuin jos itse olisin tähän alkanut jotain sepustamaan:

MDR1 on siis lääkeaineyliherkkyys, jossa kantaja tarkoittaa sitä, että Frini itse on "terve"/normaali, mutta voi periyttää viallista geeniä mahdollisille jälkeläisilleen.
Frinillä itsellään ei siis ole hätää noiden lääkkeiden kanssa, sille voi periaatteessa lykätä mitä lääkettä vain (myös niitä jotka sisältää ivermektiiniä, jolle collieiden sanotaan olevan yliherkkiä).. Joskin mä itse aion tästä huolimatta pyrkiä välttämään noita lääkkeitä (ehheh, varmuuden vuoksi ^^') :p

DM on vanhuusiän selkäytimen rappeumasairaus, jonka "apugeeniä" tämä geenitesti etsii. On siis huomattu, että sairastuneilla usein on tuo geeni. Toisaalta taas kaikki koirat eivät sairastu, vaikka tuon vikageenin 'omistaisivatkin'. Näin ollen Frinillä on siis kohonnut riski sairastua, mutta tämä testi ei kuitenkaan varmasti kerro, että "tuo koira sairastuu".
Yleensä DM puhkeaa +10 ikäisenä, mutta koirat, jotka saavat epäsäännöllistä liikuntaa, voivat sairastua aikaisemminkin.
Frinin emä sekä emänemä ovat myös DM-riskialttiita. Emänemä on nyt 12,5-vuotias ja oireeton edelleen.

DM on siis sairaus joka rappeuttaa selkäydintä vanhalla koiralla. Selkäytimen kautta kulkeva tieto hidastuu ja näin ollen koiran aivojen ja esimerkiksi takajalkojen välinen kommunikaatio hidastuu myös. Tämä aiheuttaa takapään kömpelyyttä; ensioireina takajalkojen lievää laahausta ja hyppyvaikeutta. DM on tästä huolimatta "kiva" sairaus, koska se ei aiheuta koiralle kipua (kuten monet muut selkäsairaudet); se ei vaan aina löydä takajalkojaan.
 

Olen kasvattajan kanssa samaa mieltä siinä asiassa, että mieluummin kivuton DM-sairaus kuin jokin syöpäsairaus tai selkärangan rappeumasairaus (jotka useimmiten on kivuliaita koiralle..). Kuitenkin, jos koiraa on liikutettu säännöllisesti ja monipuolisesti, alkaa DM oirehtia vasta tosiaan siinä +10 -vuoden iässä, ja siitä yleensä mennään vielä reilu vuosikin ennen kuin tilanne on niin paha, että koira on hyvä päästää parempaan paikkaan.

Suora lainaus: "Testi tosiaan hakee vain SOD-apugeeniä, jonka on huomattu usein kulkevan tuon ei-löydetyn DM-geenin kaverina. DM-sairastuminen voi olla useammankin geenin takana.. Näin ollen tuo DM-testi on näistä geenitesteistä se "epäluotettavin".. Myös DM-normaali koirien on todettu sairastuvan joskus - mutta tosiaan niiden riskin on katsottu olevan pienempi."

Tosiaan, kyllä sitä joutui itsekin kasvattajalta kysäistä mitä nuo meinaavat käytännössä. Teoriassa nuo jotenkin ymmärsin, mutta käytäntöpuoli oli sitten vähän hämärän peitossa. Kasvattajan infopaketti kuitenkin valaisi paljon! Kiitos Kirsi! :)