Ilona

tiistai 25. helmikuuta 2014

Tehtävä töit', oikoteitä ei oo..!



Näillä taulukoilla on eroa noin vuosi. Ensimmäinen koottu 7.2.2013 ja tuon jälkimmäisen kokosin tänään (25.2.2014). Kyseessä siis Awan tokoilut ja niiden edistyminen (tai osittain paikallaan junnaaminen..). En tiedä miksi tuo ensimmäinen taulukko meni tuon näköiseksi, vaikka sen samalla tyylillä oon tehnyt kuin tämän uudenkin.. Noh, eipä voi mitään.
Seuraamisen treenailussa ollaan palattu vähän taaksepäin, koska siitä pitäisi tosiaan saada hieman tiivimpää ja se koiran oikea paikka pitäisi löytyä ja saada koira pysymäänkin siinä kohdalla. Helpommin sanottu kuin tehty.


Tänään tuossa illalla vähän treenailtiin perusasentoa, mikä oli todella nopeaa. Välillä Awa tarvitsi pienen käsiavun siihen(kin), mutta suurimman osan ajasta osasi kyllä. Tai ehkä mun olisi vain pitänyt olla antamatta sitä käsiapua, niin koira olisi saanut itse miettiä, että miksei palkkaa tule.. Hyvä se on näin jälkikäteen tämmöset asiat hoksata.
Kokeiltiin myös istu-maahan-seiso -sarjaa, käskyjen paikkoja välillä vaihdellen. Melko hyvin meni, vaikka tällaista ei ollakaan hetkeen tehty. Välillä tosin Awa lähti ennakoimaan ja keskittyminen herpaantui.. Sitten vain hidastettiin vähän tahtia, ja sujui hienosti.

Harjoiteltiin lopuksi myös luoksetuloa ja sisko sai toimia häirikkönä. Käskin sen huudella Awan nimeä ja taputella käsiään. Pari kertaa Awa meni halpaan ja lähti tulemaan mun luo, mutta palautin sen aina paikoilleen ja otettiin liike alusta. Lopetettiin tietenkin onnistumiseen. Tosiaan tässä luoksarissa ollaan muutettu nyt systeemiä - jos siis vertaa noita taulukkoja. Vuosi sitten treenattiin niin, että koira jäi perusasennosta odottamaan, jonka jälkeen kutsuin luo ja sitten koira tuli istumaan eteen ja siirtyi siitä vasta käskyllä perusasentoon. Se vaan ei ollenkaan lähtenyt sujumaan, koska koira jäi aina liian kauas eteen istumaan, joten päätin sitten vaihtaa tyyliä. Nyt Awa jää odottamaan ja tulee suoraan "tänne"-käskyllä perusasentoon. Tämä toimii meillä paljon paremmin.


Myös Frinin ja Hetan kanssa treenailin tänään. Hetan kanssa "tanssittiin" ja opeteltiin uutta "pupu"-temppua (jossa siis peppu pysyy maassa, mutta etutassut nousee). Kertailtiin myös maahanmenoa, istumista sekä seisomista. Oli kiva huomata, että käskysanat on alkaneet iskostua Hetan kalloon melkoisen hyvin. Istuu ja seisoo jo käskysanan kuultuaan, maahanmenoon ja "tanssiin" tarvitsee vielä pienen käsiavun, mutta nekin jo parempaan päin!

Frinikin oli tänään huippu. Kaikki sujui niin hyvin! Maahanmenon tehotreeniä ja siellä maassa pysymistä, ei vaan siellä käymistä ;) Maahanmenosta yritän tehdä nopeaa; ensin vähän innostan koiraa ja sitten käsiavulla "maahan", ja vikkelään se tällä tavalla meneekin. Lisäksi vähän perusasentoharjoitusta; tarvitsee käsiavun, pysyy sivulla vapautukseen saakka eikä lähde siitä omin luvin. En tosin vielä kovin pitkää aikaa siinä pidä, kehun katsekontaktista ja vapautan sopivalla hetkellä.


Kiinnostus tokoon on ollut jossain hukkateillä jo jonkin aikaa, mutta josko nyt pikkuhiljaa taas innostuttaisiin ja aktivoiduttaisiin. Kuten jo otsikossakin mainitsin: on tehtävä töitä onnistumisien eteen, oikoteitä ei tosiaankaan ole!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti