Koiria ja irtiolon harjoittelua

Tavattiin tänään Seinäjoella Irina-beussi ja omistajansa Wilma. Awa piti hienoa ja oikein kirkasäänistä konserttia jo autosta Irinalle.. Neiti siis piti huolen siitä, että kaikki varmasti kuulivat, kun saavuimme paikalle :') Emme antaneet koirien haistella ja tutustua sen kummemmin vaan lähdettiin heti liikkeelle ja meni kyllä hienosti. Mitä nyt koirilla oli hirweeesti intoa vetää, mutta välillä jopa käveltiin mahtavasti vierellä, remmi löysällä! :) Hyvää treeniä tuli koirille myös siinä, kun välillä me kuljettiin Awan kans Irinan ja Wilman takana ja välillä toisinpäin. Ja vaivihkaa saivat koirat haistella ja tutustua siinä samalla.
Lopuksi kun jo olimme auton luona ja koirat pääsivät nenäkkäin vähän pidemmäksi aikaa, niin siinä kohtaa teini-Awa vähän ärähti Irinalle, mutta kun nyppäsin sen pois ja kielsin, niin neiti lopetti, onneksi. Toivottavasti pian tavataan uudestaan, oli mukava lenkki, kiitos siitä siis Wilmalle ja Irinalle! :)

Noin viikko sitten oltiin pellolla Awan kans rämpimässä ja pakko hehkuttaa; Awa oli irti! Toki vain pari minuuttia, mutta irti kuitenkin! :D Flexin kanssa oltiin matkassa ja pidin sitä niin pitkällä kuin suinkin ja se sitte siinä laahas maata koko ajan.. Siinä rämpiessä kutsuin Awaa tulemaan luokse. Aluksi se ei meinannut millään tulla luo, mutta sitten kun tajus, että mulla on taskussa herkkuja niin johan alkoi onnistumaan :D
Mulla oli joukossa myös vetolelu, jota Awa tykkää noutaa ja aloinkin sitä sitten heitellä ja katsoa miten koira toimii. Awa toi lelun takasin joka kerta ja yhessä vaiheessa sitten otin remmin irti vaivihkaa ja jatkoin heittelyä normaalisti; aluksi vähän lähemmäs ja sitten rohkaistuin heittämään sitä kerta kerralta hieman kauemmas. Noh, kävi sitten niin, että koira löysi rusakon jäljet ja lähti niitä seuraamaan ja hetken jo ehdin ajatella että "nonnniiii, nyt se otti hatkat", mutta ei! Onnistuin heittämään lelun lähelle koiraa ja koira havahtui siihen. Katsoi ensin lelua pitkään ja sitten minä aloin pomppimaan kuin mielipuoli ja kutsumaan Awaa tulemaan luo, ja tulihan se, luojan kiitos :D Vaivihkaa laitoin sitten remmin kiinni ja jatkoin lelun heittelyä. Aika voittajafiilis tuli kyllä, kun neiti ei lähteny omille teilleen :)

Pellolla juoksentelemassa 20.2.2012

Talven taikaa

Niin ryhdikkäästi se esiintyy uuden villapaidan kans x)
Villapaita Made by äiti :)

Se yksi ja ainoa, ainutkertainen <3

Eläinlääkärissä

Helou!
Matolääkkeet koira sai viime viikolla ja nyt käytiin sitten ottamassa rokotukset, joten ne onkin nyt sitten voimassa seuraavat kolme vuotta. Seuraava eläinlääkärikäynti kuitenkin on jo tämän kevään aikana tosiaan, kun vien tuon neidin sterkattavaksi. Vähän eläinlääkäriltä kyselin toimenpiteestä ja hinnasta; tuon kokoiselle koiralle operaatio tulisi maksamaan vähän alle 300euroa.. Lonkka- ja kyynärkuviakin tosiaan suunnittelin, että jos samaan syssyyn olisi nekin saanut, mutta mutta.. Hinta tietysti vähän nousisi ja pitääkin katsoa, että miten on tuon rahan laita siinä vaiheessa :') Ehtiihän ne kuvat toki myöhemminkin..
Eläinlääkäriaika meillä tänään oli kymmeneltä, ja joskus kymmentä vaille olimme odotushuoneessa. Awa oli kamalan täpinässä ja vinkui eikä olisi millään malttanut pysyä paikoillaan.. Pian paikalle tuli myös joku vanhempi nainen koiransa kanssa ja siitähän Awa riemastui -.-' Kivan show'n taas piti siinä ja sain pitää koiraa aloillaan, että se rauhoittuisi... Jestas! Toinen eläinlääkäreistä tuli sitten onneksi päästämään naisen koirineen vastaanottohuoneeseen odottamaan, että sain Awan rauhoittumaan. Viitisen minuuttia siinä vielä odottelimme ja sitten päästiin mekin vastaanotolle. Nostin Awan pöydälle ja annoin sille herkkuja kädestä, samalla kun ell laittoi rokotteen. Ilmekään ei neidillä värähtänyt, kiva juttu :) Edes jotain positiivista tässä reissussa :')

Pari päivää sitten oltiin käymässä Ilmajoella kaverini luona ja Awa näki pitkästä aikaa Ruun ja Rommin. Voi sitä jälleennäkemisen riemua x) Ihanaa, että edes kahden koiran kanssa tuo pippurinen neiti tulee toimeen noin kivasti ^^' Pihalla oltiin noin 20minuuttia ja sit siirryttiin sisälle, jossa meno oli aika vauhdikasta. Matot oli niin rullalla kuin voi vaan olla x) Jotain nelisenkymmentä minuuttia suunnilleen me ehdittiin kyläilemässä olla, kun sitten meidän piti jo lähteä hakemaan siskoani jumpasta. Kun päästiin kotiin tuolla koiralla oli virtaa edelleen, leikkiä olisi sen kanssa pitäny! En sitten siinä ehtinyt, joten koira luovutti ja meni nukkumaan x)

47cm / 13,8kg (1v 2kk)

Hyvää Ystävänpäivää! <3

Ärrr ja mur...

Juoksut alkaa olla lopuillaan ja ajattelin, että jos helmikuun loppuun saakka odottelis ja sitte soittais eläinlääkärille ja varailis sitä sterkkausaikaa. Sitä tuskin kuitenkaa ihan parin päivän päähän soitosta saa, joten ehtii siinäkin sitten vielä tasaantua juoksuistaan tuo koira. Vähän kyllä itseä hirvittää ajatus tuosta leikkauksesta, mutta koiran parhaaksi se on. Pentuja sillä ei aiota teettää, niin mitäpä se noilla värkeillään tekisi. Turhaa vain rasittaisi juoksut koiraa. Niin ja pääseehän sitä itsekin sitten kieltämättä helpommalla, kun ei tarvitse olla suojaamassa sohvia ja laittamassa tuolle pöksyjä jalkaan jne.. Mutta suurin syy sterkkaukselle on tuo, että pentuja ei tosiaan olla teettämässä. Eikä haluta mitään vahinkojakaan käyvän. Mä niin kovasti toivon myös, että leikkaus tasottais ton luonnetta.. Juu tiedän, että ei siinä aina niin käy, mutta kai sitä toivoa saa. Tuloksen näkee sitten leikkauksen ja toipumisen jälkeen.. No mutta.. Se siitä leikkaushöpinästä, palailen asiaan kun olen ajan varannut/leikkaus on suoritettu..

Hmm, mitäs kaikkea ollaankaan nyt puuhailtu... Alkuun täytyy sanoa, että nyt oon viikon verran ollut kipeänä, joten koiran lenkit ovat jääneet lyhyemmiksi. Takapihan aitauksessa on koira päässyt kyllä riehumaan ja minä oon sille palloa nakellut ja vähän on pieniä tokoliikkeitäkin siellä menty. Häiriössä tuo ei vaan malta keskittyä sitten yhtään, sitä pitäiski treenailla enempi. Tuo kun ottaa häiriön jo siitä, jos naapurin koira alkaa haukkumaan metsän takana (noin 100metrin päässä).. Saa paljon houkutella, että koira kiinnittäisi huomionsa muhun. Tosin tällä äänellä ei paljoa nyt innosteta koiraa, hyvä kun koko ääntä edes tulee. Pari päivää sitten se oli kaikista pahimmillaan, pientä pihinää vain sain kurkunperältä tulemaan. Noh, toivon mukaan tämä tästä pian alkaisi mennä parempaan päin. Tk:ssa käväisin sunnuntaina ja nieluviljelyn tuloksista selvisi vain se, että tämä on virusperäinen tulehdus ja siihen ei ole lääkettä eli "Buranaa naamariin, niin kyllä se siitä"...... -.-' Saa vain nähdä kauanko oikein joudun tuota Buranaa naamariin lapata! >:/
Noh, sisälläkin ollaan sitten harjoteltu paikallaoloa ja seuraamista sekä vähän turhiakin temppuja on kokeiltu. Muun muassa "pam" ja "orava" ovat olleet listalla harjoittelussa. "Orava"-käskyn se kyllä jo tietää, kun se vielä pysyisi siinä tasapainossa ilman mun tukea, niin ois hyvä :D Ja "pam"-käskyyn mennään vielä hieman ohjatusti, mut eiköhän seki tuosta pian ala sujumaan.

Sunnuntaina (22.1.2012) nähtiin Minna ja neljän kuukauden ikäinen borzoipoika Salsa Seinäjoella Joupiskan maastossa. Taidettiin tehdä siinä pieni virhe, kun päästettiin koirat haistelemaan heti. Awalla napsahti jokin päässä ja se alkoi räyhätä pennulle todella rumasti! >:( Se ei kuunnellut yhtään mun kieltoja eikä paljon muutakaan, se vain räksytti ja ärhenteli. Yritin estää sen näköyhteyttä Salsaan ja se hieman jo rauhottui, mutta heti kun vähäkin näki Salsaa, se jatkoi murinaa. Lopulta otin koiraa pään sivuilta kiinni ja korotin ääntäni ja kielsin. Ei tehoa. Vasta kun laitoin koiran maahan, niin se rauhottui. Sanoin Minnalle, että jos lähdettäisiin liikkeelle, jos Awa vaikka rauhottuisi, kun saisi muuta ajateltavaa ja sen huomio kiinnittyis enempi maassa oleviin hajuihin. Ja niinhän siinä kävi. Awa ei sen jälkeen piitannutkaan Salsasta juuri mitään; ei murissut, ei haukkunut; ei mitään.. Eipä tohdittu päästää koiria toistensa lähelle kuitenkaan, sattuneesta syystä. Yhdessä vaiheessa Awa kutsui Salsaa jopa leikkiin, mutta eipä nyt annettu leikkiäkään.
Hitto ku mä en vaan voi tajuta mikä tuota koiraa vaivaa, miksi se on tuollainen..!? Oon miettiny, että jos vaan usein näkisi ja totuttaisi Awaa toiseen koiraan aluksi esim. lenkin muodossa niin, ettei antais koirien ees haistella toisiaan vaan sopis jonkun tapaamispaikan ja siitä sitten suoraa lähtis lenkille, niin uskoisin (tai ainakin vahvasti toivon), että tuo Awa kyllä tottuis ja tajuais, että ei toisille koirille tartte tuolla tavalla isotella..! Mut mitäs mieltä te ootte? Voisko tuollasesta tekniikasta olla mitään apua? Tai onko jollain jotain muuta ideaa tuon käytöksen kuriin saamisessa?
Niin, ja vapaaehtoisia treenikavereita ärripurrille otetaan vastaan.. x)

Ai niin, ja eilen (1.2.2012) hain KennelRehun autolta vähän sapuskaa koiralle. Nyt pakkasessa on 5kg naudan mahaa, 5kg naudan rustoluita ja 900g lohiöljyä. Myös merilevää ostin 800g purkin.
Ja tilasinpa muuten kivan takinkin Awalle, kun se raukka palelee pihalla! Kiitokset takista menee Vanilla, Viola ja Veeti seropien omistajalle :)

Sssiiiiinä se takki nyt on :)

Pellolla 2.2.2012

<3

<3