Olet kaikki mitä halusin ♥

7½vko (4.5.2013)

Aletaan lähestymään "maagista" yhden vuoden ikää Frinin kanssa. Jestas!

Tytöstä on kehittynyt ihan hyväpäinen ja kivan näköinen pehkonalku. Massaa kun vähän tulee vielä iän myötä lisää ja tuo karva tuosta pikkuisen kasvaa ja väri puhdistuu, niin oikein kaunis lassityttö se ainakin omaan silmään on. Vaikka eipä tuo turkin värin "likaisuus" minua haittaa yhtään. Ainut missä se vaikuttaa on näyttelyt, mutta samapa tuo. Ei tuo pääsääntöisesti näyttelykoiraksi tullutkaan, vaikka näyttelyissä silloin tällöin käydäänkin.

Yksinolot sujuu nykyään ihan hyvin vaikka alkuun kovasti pitikin haukkua jos jäi yksin.. Sisälle palasin vasta sitten, kun pentu oli hiljaa pienenkin hetken. Nykyäänkin vielä haukahtelee muutaman kerran yksinjäädessään, mutta melko nopsaan hiljenee.

Tuhotöitä Frini ei juurikaan ole tehnyt *kopkop*. Mitä nyt halusi, että siirryn nykyaikaan puhelimen suhteen ja tuunasi vanhan puhelimeni niin, että näytöstä ei näe mitään. Soittaa yms. sillä kyllä pystyy, mikä tosin on melko hankalaa tuon näytön takia. Mutta omapa oli vika; pennulla oli tylsää ja puhelin oli ulottuvilla, tottakai siihen piti hampaitaan testata! :D
Tuhotöistä vielä; muutamat kengänpohjalliset ovat saaneet uuden muodon neidin käsittelyssä myös. Itse kengät on kuitenkin aikalailla pysyneet ilman hampaanjälkiä vaikkakin Frini on tykännyt niitä kuskailla paikasta toiseen. Isseen tykönä olkkarin tapeetit ei neitiä miellyttäneet, vaan hän päätti nousta sohvalle ja repäistä jo valmiiksi hitusen repsottavasta tapeetista palan pois. Ei se silloin naurattanut, mutta nyt vähän huvittaa.. Voe voe :D Muita tuhoja ei tule mieleen, ainakaan mitään isompaa. Aika vähällä ollaan selvitty. Tässä vaiheessa täytyy taas koputtaa puuta!

Vähän reilu 3kk (23.6.2013)

Remmikävely sujuu; neiti ei vedä oikeastaan yhtään. Silloin remmi voi kiristyä hetkellisesti, jos näkee jotain mielenkiintoista, mutta aika helposti tytsy palaa ruotuun. Nyt teini-iän kynnyksellä on alkanut ulkona liikkua mörköjäkin! Enemmän kuin pikkupentuaikana. Vastaantulevat ihmisetkin on hirveitä hirviöitä toisinaan! Etenkin ne, joilla on huomioliivit! Tästä huolimatta; ohitukset sujuu ainakin vielä suhtkoht hyvin. Mitä nyt välillä joutuu hakea neidin huomiota enemmän, mutta tähän saakka se on kuitenkin onnistunut.

Vapaanaolokin sujuu; Frini pysyy sopivan välimatkan sisällä, ei lähde edes Awan ja Hetan mukana kauemmas.. Vaikka mun puolesta voisikin, kunhan käskystä tullaan luokse. Luoksetulo onkin tällä hetkellä ehkä noin 80%:n varmaa. Se taitaa olla tämä "teini-ikä", joka pistää neidin välillä testailemaan ja vänkyröimään. Korvien katoaminen taitaa kuitenkin "kuulua asiaan"?
Välillä Frini myös tosiaan testaa tuon luoksetulon suhteen; voi käydä metrin päässä ja sitten lällättelee "etpäs saa mua kiinniiii!".. No siinähän sitten juokset. Jos ei tule mukaan, niin jääköön matkasta.. Tämä on kummasti auttanut, kun "mamma ihan oikeesti jättää", jos luokse ei tulla, kun käsketään ;P

Mitäs sitten vielä? Sisäsiisteys? Se on jo hyvällä mallilla, että jos pissat/kakkat tulee sisälle (onneksi enää harvoin), se on vain omaa typeryyttäni, kun en tajua viedä ulos vaikka koira pyytää: tulee luo ja käy ulko-ovella. Joskus tuota on vaikea kyllä huomatakin ja sisäistää, että tuo tosiaan pyytää ulos tuolla tavalla. Yöllähän en tämmöistä huomaa, mutta harvemminpa öisin enää mitään vahinkoja on sattunutkaan. Yöt siis jaksaa pidätellä hyvin ja ulos päästyään pissaakin samantien.

Noin 7kk (10.10.2013)

Sosiaalisuus - Kaikkien kanssa tullaan toimeen eikä edes provosoiduta, jos toinen vähän isottelee. Frini osaa tuon koirien kielen hienosti. Jos vertaan Awaan, niin Frini on huomattavasti tasapainoisempi hurttimus kuin Awa. Awa turvautuu useimmiten hampaiden näyttelyyn/ärräämiseen, jos tuntee olonsa epämukavaksi toisten koirien seurassa. Se on epävarma. Frinillekin on muutamia kertoja hampaitaan näytellyt ja murissut, mutta Frini ottaa sen tyynen rauhallisesti - katsoo Awaa ikäänkuin "alaspäin", että "oles nyt siinä ärisemättä" ja tällä tyylillä Awa lopettaakin.. Liekö se on niin, että Frini tietää Awan ärräävän vain epävarmuuttaan?
Palatakseni vielä Friniin; niin nartut kuin uroksetkin on Frinille ok, toimeen tullaan ja kaikkien kanssa saadaan jonkinlaista leikkiä aikaan. Useimmiten semmoista jahtausleikkiä - juostaan LUJAA! Mutta kyllä tuo myös painii, jos kaverina on sellainen koira, joka tykkää painia. Leikkiessään neiti on aika hiljainen, välillä voi pari haukahdusta päästää, mutta siinä se.

Hoitotoimenpiteet sujuu hienosti. Tuo on ihan pikkupennusta lähtien ollut tosi helppo käsiteltävä - kiitos kasvattajan, joka on jaksanut pentuja pallotella ja sylitellä urakalla ♥
Kynnet leikattiin heti ekasta kerrasta lähtien rimpuilematta! Harjailuun totuteltiin lähes päivittäin; maassa kyljellään maaten - ensin harjataan toinen puoli ja sitten toinen puoli. Frini nauttii harjailusta - hyvä jottei nukahda siinä makoillessaan, kun sitä harjaan :D
Korvienpuhdistuskin onnistuu tuosta noin vain. Suihkuttelussa/pesussa yrittää alkuun vähän pakoon, mutta kun sen paikoilleen saan, niin siinä se pönöttää kivasti ja pesut onnistuu. Kuivaaminen ei aina ole niin mukavaa; takapään/selän kuivaaminen ei niinkään tuota ongelmaa, mutta niskan/kaulan/pään -alue on sitten haastavammat. Ostin tosiaan vähän ennen joulua meille Phoenix Zephir -turkinkuivaimen ja siihen pitää vielä totutella. Uskon, että kyllä sekin alkaa luonnistumaan ajan myötä.

Vähän reilu 8kk (25.11.2013)

Kaikenkaikkiaan Frini on kyllä oikein kelpo koirakaveri. Se oppii nopeasti, se osaa käyttää aivojaan (kyllä, sillä on aivot! :P). Agilityn alkeiskurssille meidän pitäisi päästä! Muuten olen ihan jumissa lajin kanssa, koska laji on sen verran uusi mulle(kin), että ilman pätevää kouluttajaa en edes tohdi alkaa koiralle opettamaan mitään, etten vain tee jotain väärin! Ollaanhan me toki käyty jo pentu-, pentuagility- sekä alkeisagilitykurssit, mutta kyllä me toinenkin alkeisagilitykurssi voitaisiin käydä ihan vain vaikka kertauksen vuoksi. Siitä tuskin mitään haittaakaan on.

Haaveissa myös TOKOn alkeiskurssi, josko sellaiselle päästyämme itsekin taas innostuis TOKOsta.. Nyt kun on ollut vähän mielenkiinto sitä lajia kohtaan jotenkin kateissa. Mitä nyt vähän ollaan jokaisen koiran kanssa harjoiteltu perusasentoa ja seuraamista. Awan kanssa vähän enemmän; paikkamakuuta ja luoksetuloakin. Estehyppy on unohtunut täysin. Katotaan nyt, josko sitä jossain kohtaa innostuisi vähän enempi..

Naksutintakin ollaan alettu opettelemaan. Itsellekin moinen kapistus on vielä varsin outo - tiedän kyllä periaatteen miten sitä käytetään, mutta enpä vain ole osannut alkaa sitä käyttämään mukana koulutuksessa.. Josko nyt sitten?

Vähän reilu 9kk (23.12.2013)

Frinin kanssa on ilo tehdä töitä, koska se on nopea oppimaan ja se tekee aina innolla. Myös palkkaaminen on helppoa, koska flikalle käy niin herkut, kehut, rapsutukset kuin leikkikin palkkiona. Paras palkka on ehkä kuitenkin leikki ja/tai herkku. Keskittyy pääsääntöisesti hyvin siihen mitä ollaan tekemässä ja jos keskittyminen herpaantuu, se on melko helppo saada takaisin mukaan. Ainakin tällä hetkellä :p

Juoksuja ei vieläkään kuulu eikä näy. Vähän jo toivoisin, että alkaisivat nyt eivätkä sitten kun olisi jotain agility-/tokokursseja alkamassa! Harvemminpa mä olen näin kovasti koiran juoksuja odottanut, mutta nyt.. Pliiiiiis Frini, menkkapyllyile jo!