Arkitottiskurssin viimeinen kerta

29.1.2013

Jepulis, justiinsa kotiuduttiin arkitottiskurssin viimeiseltä kerralta ja tämä kerta meni kyllä oikein hyvin. Seuraamista ja liikkeestä maahanmenoa, luoksetuloa ja siitä perusasentoon sekä paikkamakuuta oli tällä kertaa meidän ohjelmassa. Seuraaminenkin alkaa sujua koko ajan paremmin, omaa kättä pikkuhiljaa häivyttäen. Liikkeestä maahanmenoa pitää vielä hieman avustaa käsimerkein, mutta sen verran hyvin se menee, että Awa jääkin siihen makaamaan eikä lähde perään. Jes! Ainut mikä pitäisi nyt ottaa syyniin, on tuo kun palaan koiran luokse ja yritän mennä sen viereen seisomaan, niin Awa nousee heti istumaan. Sen päähän on jumittunut se, että vieressä istutaan, joten täytyy alkaa treenimään nyt myös sitä, että vieressä voi myös maata ja vasta luvan saatuaan noustaan istumaan. Tämän treenaamiseen saatiin hyviä neuvoja ja ne kyllä toimikin, kun hallilla kokeltiin.
Luoksetulo ja siitä perusasentoon siirtyminen tuotti päänvaivaa, mulle itsellenikin. Ei taaskaan meinannu omat aivot raksuttaa, että mites sitä nyt pitikään kädet olla ja mitä piti missäkin kohtaa sanoa. Ehkäpä taas kun tahkotaan tuon kanssa, niin itsekin sen saan kaaliini iskostumaan. Eikä tosiaan ole ihmekään, että koira sekoilee, kun omistajakin sekoilee >:)
Paikkamakuuta testailin sivummalla ja häiriötä oli enemmän kuin tarpeeksi :D Toisia koiria oli lähellä, ohjaajamme taputteli käsiään, huusi "vapaa"-käskyjä, kierteli Awan ympärillä ja käveli jopa sen ylitse. Ja Awa pysyi paikoillaan. Vähän vilkuili välillä, että "mitä se huutelee, mitä se tuossa tepastelee", mutta pääasia oli, että pysyi paikoillaan! Vähänkö oon nyt ylpeä tytöstä! ♥

Kurssin viimeisillä minuuteilla otettiin vielä paikkamakuu rivissä kolmen koiran voimin; englanninbulldoggi ja kaksi seropia (Awa + bc/flätti -narttu). Koira perusasentoon ja "maahan"-käsky. Muutama kymmenen askelta eteenpäin ja sitten vaan odoteltiin. Välillä kävin palkkaamassa ja palasin takaisin paikalleni. Hyvin pysyi, wau! :)
On kyllä niin hyvä fiilis tästä treenikerrasta ja intoa täynnä seuraavaan treeniin. Josko huomenna sitten, ei tänään enää viitti, ettei tuu liikaa treeniä yhdelle päivää.
Nyt vielä pienelle lenkille pikkuisen Hetan kanssa! Heippahei! :)