Kinkunsulatuslenkki

Puoliltapäivin lähdettiin Frinin ja Hetan kanssa pellolle/metsään parin tunnin mittaiselle kinkunsulatuslenkille ja raahasin kamerankin mukaan. Aivan ihana sää! Aurinko paistoi, pakkasta -5 astetta. Pellolla kävi pieni tuulenvire, mutta se ei haitannut yhtään, kun olin kerrankin osannut pukeutua sään mukaan! :D

Metsässä kierrettiin tuttu reitti, jonka yhdestä 'risteyksestä' ollaan oikeastaan aina käännytty oikeaan, mutta nyt jatkettiinkin suoraan. Heta paineli edellä tuttuun tapaan ja kääntyikin siitä risteyksestä vanhasta muistista oikealle. Minä jatkoin matkaa kuitenkin suoraan ja ajattelin, että kyllä se Heta sieltä pian perään tulee, kun huomaa, etten tulekaan sen perässä. Katosin mutkan taakse ja pian kuuluu, kun Heta haukahtaa pari kertaa. Huikkasin "Heta tänne!", kun samalla mietin, että milleköhän se haukahti. Ei mennyt kuin muutama sekunti, niin Heta jo ilmestyikin mutkan takaa ja juoksi suoraan mun luokse herkkuja hakemaan - ja niitä tietenkin sai isojen kehujen saattelemana, kun uskoi hienosti!

Käveltiin muutaman sadan metrin pituisella suoralla polulla ja mietiskelin yhä, että mille Heta oikein haukahti. Ajattelin, että ehkä se vain haukahti, kun huomasikin etten tule perässä. Koska jos siellä jokin jänis tms. olisi ollut, niin en usko, että neiti olisi noin helposti luokseni tullut....! Pian kuitenkin katsoin taakseni ja asia selvisi mille Heta haukahti; toinen lenkkeilijä :D

Mutta ai että, miten ylpeä olin tytöistä - etenkin Hetasta! Se uskoi - se tuli luokseni, kun käskin, vaikka kohtasikin lenkkeilijän yksinään. Ja sain olla ylpeä, sillä tytöt olivat vapaana eivätkä välittäneet toisesta lenkkeilijästä juuri mitään. Heta sitä vilkuili muutaman kerran, mutta aina kun kutsuin sitä nimeltä, se unohti lenkkeilijän ja tuli hakemaan palkkaansa. En alkuun ollut edes varma huomasiko Frini lenkkeilijää, mutta kyllä sen täytyi se huomata.. Ei se voi olla niin uuno; suora tie ja Hetakin vilkuili taakse muutamaan kertaan. Joka tapauksessa, hienosti pysyi Frinikin ja jatkettiin kulkuamme kohti peltoaukeamaa hymyssä suin. Ja voin kertoa, että se hymy oli korvissa saakka! ♥

Huomenna sitten suunnataankin pitkästä aikaa mätsäriin! Mukaan lähtee niin Heta kuin Frinikin. Saa nähdä kuinka käy ja miten kauan mätsärissä vierähtää aikaa. Voipi olla, että moni on huomenna lähdössä koirineen mätsäröimään, sillä täällä päin oli mätsäri viimeksi marraskuun alussa.