Match Show by LAREK

Käytiinpä tänään Frinin & Awan kanssa pyörähtämässä LAREK:n järjestämässä match show'ssa. Frinin kanssa tosiaan oltiin pentuluokassa, jossa tuomarina toimi Eija Hakkarainen (Kennel Valkonaaman). Mukavasti käsitteli pentuja ja neuvoi mikäli oli aihetta.
Isoja koiria tuomaroi Teresa Myllymäki (Kennel Extreme Action).

Mutta eiköhän mennä itse mätsärin kulkuun. Alku oli ihan jäätävän stressaava. Samassa kehässä missä pennut olivat, oli menossa ensin Lapsi & koira -kehä ja odottelin sen kehän laidalla kaikessa rauhassa, koska ajattelin, että menen ensin Frinin kanssa kehään, sillä me oltiin numerolla 202 (eli heti toisessa parissa pentukehässä) ja Awan numero isoissa oli 416. Ja pentujen ja isojen koirien kehät piti alkaa vasta sitten kun L&K-, JH- ja Rekikoira -kehät olivat päättyneet. Yhtäkkiä kuitenkin huomasin, että isojen kehä alkoi ja siellä kehässä oli kaikki isot koirat, joten äkkiä sitten säntäsin sille kehälle; Awa äkkiä pois häkistä ja suoraan kehään = ei ollenkaan hyvä juttu. Awa vaatii aina alkuun sen pienen totuttelun koirapaljoudessa olemiseen ja nythän se ei saanut totutella yhtään ja sen huomasi. Sen käytös oli jotain ihan järkyttävää, mutta ihan varmasti sen käytös johtui myös siitä, että minä itse stressasin aivan älyttömästi, koska olin ihan pihalla mitä tapahtuu, kun yhtäkkiä alkoikin isot koirat ja olin jo Awan kanssa kehässä vaikkei sen niin pitänyt mennä.......... :'D

Awa haukahteli, oli korvat luimussa ja ihan ressipeikon vallassa.. Eipä antanut oikein hampaitakaan katsoa ja tuomarin siirtyessä selkää kokeilemaan Awa ärähtikin pienesti tuomarille! Kyllä! Se ei ole IKINÄ, ei KOSKAAN aikaisemmin ärähdellyt ihmisille! Ei sentään napata yrittänyt; pieni väistöliike ja semmoinen örähdys, mutta jokatapauksessa.. En hyväksy kyllä tuollaista yhtään! Siinä vaiheessa itsekin oikeasti hämmästyin, että mitä hittoa tuo koira tekee!? :o Tuomari kuitenkin jatkoi koiran tunnustelua ja lopun Awa antoi kyllä ihan kivasti käpälöidä. Juokseminen meni vähän niin ja näin; haisteli maata alkuun ja sai kauheasti houkutella, että alkaisi ravaaminen sujumaan. Olin kuitenkin jo ihan varma, että saadaan sininen nauha tuon ärähdyksen(kin) takia ja niinhän siinä kävi. Eli ihan oikean päätöksen teki tuomari! En olisi punaista edes huolinut :D

Vuorossa koiran vaihto; Awa häkkiin ja Frinin kanssa takaisin pentukehän laidalle odottelemaan omaa vuoroa.
En nyt muista mikä koiruus parikehässä oli meidän kanssa, mutta sen muistan, että sille sattui iso hätä kesken ravin! :') Muutoin en tosin heidän menoaan paljoakaan ehtinyt katsoa, kun keskityin vain taas Friniin. Mutta niinhän mun ehkä pitääkin ;)
Eija tuli luoksemme ja katsoi Frinin hampaat; "voi kun hienosti, hyvin olet opettanut sen näyttämään hampaansa", kuului kommenttina. Hyvinhän Frini kyllä antaa hampaansa katsoa, se on jo pienestä pitäen ollut siinä suhteessa helppo, eikä tuo hampaiden katsominen ole ollut mitenkään vaikeaa opettaa sille. Seuraavaksi tuomari käpälöi Frinin läpi ja kroppaa tunnustellessaan sanoi: "tämä on kuule juuri sopivan kroppainen, tällä ei ole mitään ylimääräistä eikä ole liian laihakaan". Ihana kuulla, että se on juuri sopiva! Itse kun olen miettinyt asiaa, että onkohan Frinillä ihan hitusen liikaa tavaraa luittensa päällä, mutta mukava kyllä kuulla, että ei ole. Joten ruokamäärä ja liikunta pysyy samanlaisena jatkossakin. Tämän jälkeen ravattiin kehä ympäri ja vielä edestakaisin, jonka jälkeen vielä seistä pönötettiin hetki. Sitten vielä kerran tuomari laittoi meidät kiertämään kehän yhdessä parimme kanssa ja lopulta meille kuitenkin ojennettiin sininen nauha.

© pieniporopaimen.blogspot.fi

Jälleen takaisin isojen koirien kehänlaidalle ja odottelemaan sinisten nauhakehien alkua. Isojen sinisten nauhakehä alkoi vähän ennemmin kuin pentujen sinisten nauhakehä. Olisi pitänyt revetä kahteen kehään yhtäaikaa, mutta onneksi pentukehässä sitten odottelivat.
Nauhakehässä asetuttiin Awan kanssa paikallemme ja en tiedä mikä siinä kehän vieressä seisovassa koirassa niin kovasti ärsytti Awaa, että se vain haukkui ja haukkui sille ihan mielettömästi. Lähdin pois kehästä rauhoittelemaan Awan ja palattiin sitten takaisin, eri paikalle kuin mistä lähdettiin ja johan alkoi sujua. Awa seisoi ihan kivasti ja ravaaminenkin meni paljon paremmin kuin ekan kerran kehässä ollessa! Tuomarikin kävi koiran lähellä ja siitä ei nyt piitattu tuon taivaallista, rennosti vain vilkaisi tuomaria. Sitten juostiin pari kierrosta ympäri ja sen jälkeen tuomari alkoi valitsemaan jatkoon pääseviä. Olin sillä mielellä matkassa, että "noniin, sano meille kiitos ja hei, että pääsen Frinin kanssa pentujen nauhakehään, kun siellä jo oottelevat..", mutta ei.. Tuomari otti meidät jatkoon, mitä ihmettä..? Ilmeeni oli jotakuinkin tällainen: O___o ... Sitten vielä juostiin yksitellen edestakaisin, jonka jälkeen tuomari otti jatkoon vielä neljä ja nyt me onneksi päästiin pois. En olisi edes halunnut sijoittua, ihan vain Awan alun käytöksen takia. Vaikka juu, syy sen käytökseen tais suurimmaksi osin olla tosiaan mun omassa käytöksessä; stressasin = jännitin jne.. Mutta sitä suuremmalla syyllä. Parempi näin, Awakin sai taas mennä häkkiin rauhoittumaan ja Frini puolestaan kehäilemään. Awa siis tänään isojen koirien luokassa SIN ei sij.

© Krista Luoma Photography (https://www.facebook.com/kristaluomaphotography)

Pentujen sinisten kehässä ravattiin ja sitten pönötettiin. Kyllä Frini oli taas niin hieno! Se ei yhtään yrittänyt napsia mun housunpulttuja missään vaiheessa ja seisoikin niin maltillisesti! Jatkoon ei nauhakehässä päästy, mutta erittäin tyytyväinen oon Frinin käytökseen. Aivan mahtavaa Frini, mamma on tosi ylpee susta! ♥
Frinikin tänään siis SIN ei sij.